Kaupunkitalouden pysyvä hyvä

Talouden ekosysteemivaikutusanalyysillä voidaan tarkastella tilojen ja liikkumisvirtojen aiheuttamia pysyviä muutoksia aluetalouteen. WSP:n Advisory Services ja Aalto-yliopiston kiinteistötalouden laitos laativat yhdessä selvityksen Tampereen Asemakeskuksen laajoista talousvaikutuksista. Selvitys liittyi käynnissä olevaan asemakaavatyöhön. 

Kaupunkikehittämisen mittayksikkö on perinteisesti ollut kerrosneliömetri. Kerrosneliömetrin arvo pelkistyy usein maan hintaan, rakennuskustannuksiin ja kiinteistösijoituksen tuotto-odotukseen. Ekosysteemivaikutusanalyysissä kerrosneliön lopullinen arvo syntyy kuitenkin tiloja käyttävien yritysten ja asukkaiden toiminnasta sekä liikkumisvirtojen kasvun aiheuttamasta arvontuotosta.

Alueen kehittämisen pysyviä talousvaikutuksia on selvityksessä laskettu euromääräisinä vuositasolla ja lähtökohtana selvitykselle oli asemakaavoitettavalle alueelle vaihtoehtovertailun perusteella valittu alustava yleissuunnitelma (kuva ohessa). Talousvaikutuksia laskettiin ns. perusskenaariolle, missä alue on toteutettu 2040 mennessä, ja kansainvälisen lentokentän skenaariolle, missä asemakeskus on tiiviimmin kytketty kansainväliseen lentoliikenteeseen.

 

Uudet tilat ja kasvavat liikkumisvirrat luovat taloudellista arvoa

Aalto-yliopistosta professori Seppo Junnila ja TkT Lauri Pulkka vastasivat analyysistä tilojen osalta ja WSP täydensi työtä saavutettavuuden ja liikkumisvirtojen muutosta ja vaikutuksia tutkimalla.

”Työssä tarkasteltiin asemakeskuksen alueen kehittymisen tuomia vaikutuksia liikenteen osalta: kuinka paljon matkailijat ja vierailijat tuovat Tampereen keskustan alueelle ostovoimaa ja kuinka paljon muutos tuo taloudellisia vaikutuksia alueelle. Lisäksi ekosysteemitasoinen tarkastelu ottaa huomioon tilojen erilaiset käyttötarkoitukset ja ennustetut liikevaihdot sekä lisääntyvät verotulot”, kertoo WSP:n Pasi Metsäpuro.


Kuva: Kunkin tilatyypin mahdollistaman taloudellisen toiminnan tulos

 

Uutta näkökulmaa kaikkien toimijoiden ajatteluun arvoketjussa

Talouden ekosysteeminäkökulmalla vaikutuksia arvioitaessa muodostuu uusia näkökulmia toteuttamisen, kiinteistökehityksen ja omistamisen arvoketjuun.

”Tulokset vaikuttavat erityisesti kaupungin tavoitteiden asetteluun. Ketjussa toimivilla on usein määräaikaisia tai väliaikaisia tavoitteita ja he toimivat oman bisneslogiikkansa mukaisesti, mutta kaupunkeja tulisi kiinnostaa nykyistä enemmän pysyvä arvontuotto investointikustannuksen rinnalla. Investointikustannusten hallinnan lisäksi kaupunkien tulisi painottaa päätöksenteossa hankkeen elinkaaren aikaisia talousvaikutuksia", projektia WSP:llä koordinoinut Terhi Tikkanen-Lindström pohtii.

WSP:n Jorma Mäntynen katsoo, että tulisi erottaa kaupunki organisaationa ja kaupunki toiminnallisena kokonaisuutena. Mäntysen mukaan kaupunki organisaationa voi olla kiinnostunut omistamansa maan arvosta ja jättää suosiolla toteutusvaiheen kiinteistökehittämisen muiden mietittäväksi, mutta sen pitäisi ehdottomasti kantaa huolta eri toimijoiden yhdessä tuottamasta hyödystä tietyllä maantieteellisellä alueella.

”Kaupungin täytyy ottaa vahvempi ote orkesterin – eli ekosysteemin toimijoiden -  johtamisessa. Vain sillä tavalla kaupunki voi menestyä pitkällä aikavälillä. Suuri kiusaus on nykyään ulkoistaa kaikki mahdollinen. Kaikilla toimijoilla on oma intressinsä, yleensä vielä lyhyen aikavälin intressi, mitä on luonnollista ajaa. Mutta jos kokonaisuus ei ole kenenkään hallussa, se näkyy kaupungin alueella seuraavien vuosikymmenten aikana vähempinä tuottoina. Tällainen ei varmasti ole yhdenkään kaupungin intressi”, Mäntynen lisää.

 

Kuva: Ekosysteemivaikutukset perusskenaariossa vuositasolla arvioituna. Ekosysteemivaikutukset ovat osittain päällekkäisiä.


Kansainvälisen lentokentän kehitys tuo uusia mahdollisuuksia

Laaditun selvityksen mukaan lähialueen muiden hankkeiden toteutuminen katalysoi ja tuottaa synergioita arvonluonnin kannalta. Kansainvälisen lentokentän skenaariossa vuonna 2040 ulkomaan matkailijatulo on vuositasolla mahdollista yli kolminkertaistaa ja myös tilojen toiminnan vuotuinen arvontuotto olisi noin 10-15 M€ suurempi.

”Asemakeskuksen tavalla tai toisella kiinteämpi yhteys lentokenttään kasvattaisi taloudellisen arvontuoton potentiaalia merkittävästi. Ulkomaalaisten sijoittajien kannalta alueesta tulisi entistäkin kiinnostavampi”, lisää Terhi Tikkanen-Lindström.

”Ekosysteemivaikutusanalyysi on herättänyt kiinnostusta, sillä skaalautuvuutensa vuoksi sitä voi käyttää myös pienemmän rakennettavan alueen tilojen ja liikkumisvirtojen yhteiseen tarkasteluun”, lisää Pasi Metsäpuro.

 

Lisätietoja: 

prf-Terhi-Tikkanen-Lindstrom
Terhi Tikkanen-Lindström
Toimialajohtaja, Ympäristö ja arkkitehtuuri, WSP Finland Oy
Puhelin: +358 207 864 420. Sähköposti: terhi.tikkanen-lindstrom@wsp.com

Jorma Mäntynen
Johtaja, Professori, WSP Finland Oy
Puhelin: +358 207 864 388. Sähköposti: jorma.mantynen@wsp.com

Pasi Metsäpuro
Projektipäällikkö, WSP Finland Oy
Puhelin: +358 207 864 379. Sähköposti: pasi.metsapuro@wsp.com