Turun väestömäärä on kasvanut keskimäärin 1 600 asukkaalla vuodessa viimeisen viiden vuoden aikana.


Toimiala

  • Joukko- ja raideliikenne
  • Kaupungit ja kunnat
  • Projektinjohtopalvelu
  • Näytä kaikki

Palvelu

  • Liikennetutkimus ja liikennesuunnittelu
  • Ympäristövaikutukset ja -selvitykset
  • Kaupunkiarkkitehtuuri
  • Näytä kaikki

Asiakas

  • Turun kaupunki

Projektin vaihe

  • Valmistui 2015


Kasvun ennakointi

Raitioliikenteen kehittäminen on osa kaupunkialueen pitkäaikaista ja kattavaa kehittämissuunnitelmaa. Hankkeen tavoitteena on houkutella yksityisiä ja julkisia investointeja raitiotiekäytävän varteen, edistää kaupungin kasvua sekä muuttaa Turun kaupunkikuvaa.

Kaupunginhallitus, joka vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta, on asettanut raitiotien yleissuunnitelmalle viisi tavoitetta osana suurempaa kaupunkikehityshanketta. Tavoitteena on 1) edistää kaupungin kilpailukykyä ja kasvua sekä lisätä keskustan vetovoimaa, 2) kehittää kestävä kaupunkirakenne, 3) rakentaa toimiva liikennejärjestelmä ja kehittää julkista liikennettä, 4) edistää asukkaiden viihtyvyyttä ja hyvinvointia, ja 5) houkutella taloudellisesti kestäviä investointeja.

Turun raitiotien yleissuunnitelman laatiminen

Turussa on vuosien varrella usein pohdittu raitiotien rakentamista. WSP:lle annettiin tehtäväksi suunnitella täydellinen raitiotiejärjestelmä ja suorittaa vaikutustutkimuksia yleissuunnitelman laatimiseksi. Suunnitelmamme perustui rakennemalliehdotuksiin, jotka liittyivät raitiotien sijaintiin ja maankäyttöön. Työryhmämme ehdotti viittä raitiolinjaa vertailutukimuksen pohjalta: kauppatorilta Hirvensaloon, Linnakaupunkiin, Runosmäkeen, Skanssiin ja Varissuolle. Kaupunginhallitus sai valita linjojen reitit. Kehittämispotentiaalin perusteella kaupunginhallitus päätti lopulta, että yleissuunnitelma laadittaisiin kolmilinjaisesta raitiotieverkostosta, jossa linjat kulkisivat kauppatorilta Runosmäkeen, Skanssiin ja Varissuolle.

PITUUS
19 km
PYSÄKIT
32
LINJAT
3

Kasvupotentiaalin maksimointi

Turun raitiotiesuunnitelmaan sisältyy kaksisuuntaiset tuplaraiteet, houkuttelevat matkaedut ja perinteistä raitiotietä loivempi geometria. Kolmen raitiolinjan varrelle on suunniteltu yhteensä 32 pysäkkiä, joiden välit ovat pidemmät kuin nykyisten linja-autopysäkkien välit. Reitit on suunniteltu mahdollisimman suoriksi ja lyhyiksi. Ruuhka-aikoina raitiovaunut kulkisivat 7,5 minuutin välein. Raitiovaunuissa on matalat lattiat, ja niiden matkustajakapasiteetti on suurempi kuin linja-autoissa. Raitio- ja linja-autoliikennejärjestelmät on tarkoitus integroida käyttäjäystävälliseksi liikenneverkostoksi. Raitioliikenteestä on tarkoitus tehdä kilpailukykyinen matkustusvaihtoehto henkilöautojen rinnalle.

Raitioliikennettä ja sen vaikutuksia verrattiin suunnitelmassa superbussijärjestelmään. Vaikutuksia analysoitiin vuoteen 2035 asti (rakennemallin tavoitevuosi).

Raitiotien odotetaan vaikuttavan merkittävästi maankäytön ja kaupunkirakenteen kehittämiseen vuoteen 2035 mennessä. Arvioiden mukaan lähes 20 000 uutta asukasta ja 11 000 uutta työpaikkaa siirtyisivät kolmilinjaisen raitiotieverkon läheisyyteen. Raitioliikennekäytävän odotetaan myös houkuttelevan lähes 9 000 asukasta enemmän kuin nykyisen kaltaisen linja-autojärjestelmän, ja lähes 3 000 asukasta enemmän kuin superbussijärjestelmän.

Raitiotieradan rakentaminen vaatisi noin 1,7 miljoonaa neliömetriä maa-alaa. Autoliikennettä ei ole tarkoitus siirtää pois ydinkeskustasta, mutta autoliikenne pitäisi suunnata kaduille ja teille, jotka soveltuvat autoliikenteelle paremmin. Väljempi liikenne lisäisi turvallisuutta.

Turkuun tehtävien päivittäisten työmatkojen määrän odotetaan kasvavan 25 prosentilla, 750 000:sta 940 000:een. Keskustan rajallisen liikennekapasiteetin takia autoliikenne ei kuitenkaan voi kasvaa samaa vauhtia. Raitiotien rakentamisen myötä julkisilla kulkuneuvoilla tehtyjen työmatkojen määrän odotetaan kasvavan 52 prosentilla, mikä tarkoittaisi lähes 18 000 päivittäistä matkustajaa enemmän verrattuna nykyisiin lukemiin.

Raitiotie tulee myös vaikuttamaan merkittävästi kaupungin talouteen. Rakennuskustannusten lisäksi Turun kaupungille aiheutuisi investointi-, toiminta- ja ylläpitokustannuksia. Toisaalta kaupunki ei hyötyisi pelkästään matkalippujen myyntituloista, vaan myös uusista kiinteistöistä ja tehokkaasta maankäytöstä koituneista säästöistä.

Turun kaupunki kaipaa kuitenkin lisätutkimuksia raitiotie- ja superbussijärjestelmän vaikutuksista maankäyttöön, katusuunnitteluun ja muuhun kaupungin toimintaan ennen lopullista päätöksentekoa.