Kävelykeskustan laajennuksella tavoitellaan nykyistä vetovoimaisempaa kaupallista keskustaa. Helsinki on jo vuosia kehittänyt kävelykeskustaansa muuttamalla katuja kävelykaduiksi ja –aukioiksi. Nykyiset kävelykadut ja vahvat kauppakadut ovat osoittautuneet onnistuneiksi myös kaupallisesti. WSP:n Kadun kaupallinen toimivuus-mittaristolla nykyiset kauppakadut pärjäävät hyvin. Myös kävelykeskustan laajennuskadut saisivat selvää vahvistusta kaupalliseen toimivuuteensa kävelypainotteisuutta lisäämällä.
WSP analysoi kävelykeskustan tärkeimmät liikekadut
WSP Kaupunkitalous ja kauppa selvitti Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston tarpeisiin Helsingin kävelykeskustan kaupallista toimivuutta ja analysoi tarkemmin nykyiset kävelykadut ja muutoskohteena olevat kauppakadut. Lisäksi tutkittiin, pystyvätkö muutoksen kohteena olevat kadut hyötymään kaupallisesti kävelypainotteisuuden lisäämisestä.
Helsingin kävelykeskusta osoittautuu toimivaksi ja kaupallisuus on kehittynyt hyvin viime vuosina. Kävelykeskustan vahvistamisessa kauppakatujen muuttaminen kävelykaduiksi on oikea suunta. Sitä kautta saadaan vahvistettua keskustan kaupallista vetovoimaa ja parannettua asiointiympäristön laatua. Myös kaupunkielämän intensiteetti kasvaa kävelykeskustan laajentumisen myötä.
Katujen kaupallisesta analyysista käy hyvin ilmi, että nykyiset kauppa- ja kävelykadut ovat lähes kaikilla mittareilla hyvässä kaupallisessa kunnossa. Niiden liiketoiminnan selkäranka on vahva ja kaduilla on toimiva asiointiympäristö. Muutoskaduista osalla on hyvät lähtökohdat kehittyä kauppakatuina. Pohjoisesplanadi on kaikilla mittareilla mitattuna jo nyt kaupallisesti toimiva, mutta se hyötyisi kävelykadusta ja pystyisi vahvistamaan asemaansa keskustan kaupallisessa ytimessä. Muillakin kaduilla kävelypainotteisuuden lisäämisellä parannettaisiin koko kävelykeskustan toimivuutta, joskaan ei niin merkittävästi.
Mannerheiminkadulla kävelypainotteisuuden kasvu parantaisi nykyisten toiminnallisten pisteiden (Forum ja Kamppi vs. Aleksanterinkatu ja Stockmann) välistä yhteyttä. Sen sijaan Postikadun ja Kaivokadun kävelypainotteisuuden parantamisella ei nähty saavutettavan kovinkaan hyvää kaupallisen aktiviteetin kasvumahdollisuutta.
Nykyisillä kauppa- ja kävelykaduilla palvelutiheys on varsin suuri. Muutoskaduilla tilanne on heikompi, ja palveluita on kadulla vähäisemmin. Kävelykeskustan kehittämisen myötä arvioidaan katujen palvelurakenteen muuttuvan niin, että niistä tulee nykyistä vilkkaampia ja monipuolisempia kauppakatuja.
Muoti ja ravintolat kävelykatujen vahvuutena
Kävelykeskustaselvityksessä analysoitiin myös keskeisten kävely- ja kauppakatujen kaupallista rakennetta. Tarjonnassa korostuvat sekä muoti että ravintolatarjonta keskeisenä vahvuutena. Kauppakaduilla peruspalveluita kuluttajille ei juuri ole tarjolla, vaan tarjonta painottuu shoppailuun tai kohtaamisiin ja oleskeluun. Kadut hakevat omaa luonnettaan ja se näkyy tarjonnan rakenteessa. Kluuvikatu, Mikonkatu ja Keskuskatu nojautuvat vahvasti muotiin ja lifestyle-tarjontaan. Niissä kuluttaja voi shoppailla erikoisliikkeissä ja tavarataloissa korkeatasoisessa kävelykatuympäristössä.
Iso Roobertinkadulla ja Kalevankadulla sitä vastoin korostuu ravintola- ja kahvilatarjonta. Ravintola- ja kahvilamaailma on kehittynyt viime vuosina voimakkaasti ja ravintolat tarjoavat erilaisia makumaailmoja ja ruokakulttuurin helmiä pikaruokapaikoista gourmet-elämyksiin. Kahvilat tarjoavat kohtaamispaikkoja sekä erilaisia kahvi- ja teenautintoja.
