”Suomessa on valtava matkailun potentiaali, joka vastaa matkailun tämän hetken suurimpia globaaleja trendejä. Meillä on tarjota hiljaisuutta ja puhdasta ilmaa, turvallisuutta, erämaisia luontokohteita ja omaperäistä paikalliskulttuuria” Advisory Services –yksikön kehityspäällikkö Harvio pohtii.
Suomessa puhutaan paljon Lapin matkailun nosteesta. On myös lukuisia alueita ja kaupunkeja, joissa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. ”Jopa kaksi kolmesta rekisteröidystä yöpymisestä kansainvälisten matkailijoiden osalta tapahtui viime vuonna Uudellamaalla tai Lapissa, tähän väliin mahtuu koko muu Suomi”.
Esimerkiksi läntisellä saaristolla olisi potentiaalia kehittyä yhtä paljon - jopa Suomen toiseksi Lapin veroiseksi kasvavaksi alueeksi.
Kuva 1: Ulkomaalaisten yöpymisten osuus (%) maakunnissa vuonna 2017
Lähde: http://www.visitfinland.fi/tutkimukset-ja-tilastot/majoitustilastot/
Yhteistyössä on voimaa
”Olennaista on ensin huomata se, ettemme kilpaile ensisijaisesti täällä Suomessa keskenämme, vaan yhdessä globaaleilla markkinoilla”, Rantala toteaa. Yhteistyö on yksi tärkeimmistä menestyksen avaimista matkailussa. Ulkomaalainen vierailija tai matkatoimisto katsoo aluetta kokonaisuutena ja arvostaa monipuolisuutta sekä kokonaisvaltaista palvelua. ”Resurssien ja voimien yhdistäminen ja jakaminen on paitsi fiksua, myös kestävää. Kaupan päälle saa tyytyväisemmät asiakkaat ja antoisan vertaisverkoston. Sekä monta puujalkavitsiä yhteisissä tapaamisissa!”
Alueellisia matkailun kehittämishankkeita tehdään kiinteässä yhteistyössä matkailutoimijoiden kanssa. WSP:n matkailutiimi kuvailee hankkeiden olevan parhaimmillaan tilaajan ja alueen toimijoiden kanssa yhdessä tekemistä ja innostumista. Kehittämistyö on usein tärkeä prosessi myös alueen toimijoiden verkostoitumisen välineenä.
”Hyvänä esimerkkinä onnistuneesta yhteistyöprojektista on Naantalin matkailun masterplan, jossa yhteistä suunnitelmaa tulevaisuuteen laadittiin 30-40 matkailutoimijan kesken” kertoo Harvio.
Suomalainen vaatimattomuus on toisinaan haasteena matkailun kehittämiselle. ”Matkailijat arvostavat Suomessa luontokokemuksia ja esimerkiksi pilkillä käyminen ja jään päällä kävely voi olla kansainväliselle matkailijalle harvinaislaatuinen kokemus. Usein ei nähdä metsää puilta. Mitä meillä Suomessa on ja mitä itse pidämme tavanomaisena voi olla matkailijalle ainutlaatuinen, suurenmoinen elämys. Ja matkailubisneksen näkökulmasta nämä ovat myös helposti tuotteistettavissa”, kuvailee Susanna Harvio.
Uusia toimintamalleja muuttuvaan maailmaan
Digitalisaatio ja mm. jakamistalous muuttavat jatkuvasti matkailun kenttää. Erilaiset uudet liikkumisen ja jakamistalouden muodot tulevat näkymään matkailussa myös Suomessa. ”Liikkumisen tulee olla entistä helpompaa: yhteiskäyttöautoon tulee olemaan mahdollista hypätä suoraan lentokentältä”, Harvio huomauttaa. Esimerkki jakamistaloudesta on Suomeen hiljattain rantautunut majoituspalvelu AirBnB, joka on mm. Rovaniemellä lisännyt huomattavasti majoittajien määrää (Räihä, 2017).
Saavutettavuus muodostaa matkailutuotteen ja sen markkinoinnin kanssa matkailun menestyksen kolmikon. Hyvä saavutettavuus ja ekologisuus on haastava yhdistelmä harvaan asutuilla alueilla, erityisesti kun matkailuvalttina on luonto, erämaa ja hiljaisuus. ”Uudet toimintatavat, teknologia ja lainsäädännön päivittäminen tuovat onneksi helpotusta tähän samalla monipuolistaen ja järkeistäen liikkumismahdollisuuksia” Visit Arctic Europe Accessibility -hankkeen projektipäällikkö Tuuli Rantala kertoo.
Matkailijavirtojen kasvaminen asettaa haasteita myös luonnon ja ympäristöjen kestävyydelle.
”Suomessa tulisi pohtia kokonaisuuksina, minne matkailuvirtoja kohdennetaan tai muuten lopputulos voi olla kestämätön”, Kestävä maisema –yksikön päällikkö Elisa Lähde toteaa ja lisää, että ratkaisuna voisi hyödyntää vyöhykeajattelua, jossa kehitetään suunnitelmallisesti infrastruktuuria erityisesti niillä alueilla, jotka matkailijavirtoja kestävät. Joiltakin vyöhykkeiltä perusinfrastruktuuri voi vielä puuttua ja näillä vyöhykkeillä infran rakentaminen vasta turistivirtojen kasvaessa voikin tulla kalliiksi.
Kuva 2: Matkailukonseptissamme tuotteen, saavutettavuuden ja markkinoinnin keskiössä ovat kestävyys ja yhteistyö. Kestävä matkailu on WSP:n työskentelyssä sisäänrakennettu teema, kun etsitään taloudellisesti, ekologisesti, kulttuurillisesti ja sosiaalisesti kestäviä ratkaisuja.
Ei enää viherpesua, vaan toiminnan edellytys
Kestävyydellä matkailussa tarkoitetaan ekologista kestävyyttä mutta myös kulttuurillista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Nämä näkyvät matkailussa mm. autenttisuuden ja paikallisuuden vaalimisena, osallisuuden ja yhteisöllisyyden huomioimisena sekä tasapainoisena, hallittuna kasvuna. Lisääntyneet matkailijavirrat koettelevat luonnon ja ympäristön kestävyyttä aiempaa enemmän.
Harvion, Lähteen ja Rantalan mukaan ongelmien ehkäisemiseksi matkailun kestävyyttä voitaisiin ottaa huomioon jo ennakolta entistä paremmin hyödyntämällä olemassa olevia menetelmiä. Lapissa matkailuvirtojen kasvu luo painetta myös kestävyyden haasteeseen, kansainväliset yöpymiset ovat kasvaneet 21 % vuodesta 2016 vuoteen 2017 ja kasvu tulee arvioiden mukaan jatkumaan lähivuosina.
”Mikäli kestävyyden haastetta ei tunnisteta ajoissa potentiaalisena riskinä voi olla esimerkiksi luontoalueiden kestämätön käyttö sekä epäedulliset vaikutukset paikallisväestöön. Esimerkkinä tästä on Islanti, jossa AirBnB -palvelu on vaikuttanut merkittävästi myös vuokratason kasvuun. Islannissa on myös keskitytty yhä enemmän luontoalueiden virkistyskäytön ohjaamiseen mm. monikielisellä opastuksella ja viitoituksella”, Harvio kertoo. ”Norjan rannikkokylissä joudutaan pohtimaan risteilyalusten määrän rajoittamista ja Thaimaassa ulkomaalaisten toimistojen opaspalvelut on kielletty”, jatkaa Rantala esimerkkejä.
Myös Visit Finland on ottanut Kestävä kehityksen mukaan strategisiin tavoitteisiinsa ja pyrkii saamaan kestävän kehityksen käytännöt kaikkien matkailutoimijoiden päivittäiseen toimintaan, jotta matkailuteollisuuden tasapainoinen kehittyminen olisi mahdollista (Hietasaari, 2018).
Kokonaisvaltaisesti kestävää
Matkailun kestävyyttä voidaan huomioida ennalta esimerkiksi tekemällä riskien hallintaa ja ajattelemalla isoja volyymeja jo ajoissa ennen niiden syntymistä, sekä ottamalla kokonaisvaltaisesti huomioon taloudellisesti, ekologisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestäviä ratkaisuja.
Elisa Lähteen mukaan kestävän matkailun mittaamiseen on monia vaihtoehtoja. Keskeistä on kestävyyden mittaamisen menetelmien määrittäminen: mitataanko kestävyyttä esimerkiksi paikallisesti tuotetun lähiruuan kautta vai esimerkiksi eri kestävyyden tasojen kautta?
”Lähiruuan kautta kestävyyden arvo ymmärretään ja paikallisten tuottajien arvostus on noussut. Kuitenkin se, millä oikeasti isossa kuvassa on merkitystä olisi, että katsottaisiin asiaa hiilijalanjäljen kannalta ja kestävyyden tasoa kokonaisuutena. Kovin syvälle hiilijalanjäljen tasolla ei kestävyysasioissa vielä ole sukellettu”, toteaa Elisa Lähde. ”Kestävät toimintatavat ovat usein myös lopulta edullisempia”, muistuttaa Rantala.
Tulevaisuuden matkailijaa kiinnostaa lentojen hiilipäästöjen kompensoimiseksi pohtia, kuinka kohteessa liikutaan ja toimitaan, jotta auttaisi paikallista yhteisöä.
”Tiedotus, viestiminen ja brändääminen tarjoavat suuria mahdollisuuksia: mitä isoja terveysvaikutuksia vaelluksesta ja pilkillä käymisestä voisi olla?”, lisää Lähde.
FM KTM Susanna Harvio vastaa Matkailun kehitys -osa-alueesta Advisory Services -yksikössä.
HM Maisema-arkkitehti Elisa Lähde luotsaa WSP:llä Kestävä maisema -yksikköä.
DI Tuuli Rantala vastaa Tutkimus ja uuden etsintä -osa-alueesta Advisory Services -yksikössä.
Lähteet:
Hietasaari, K. (2018) Matkailu 4.0 sysää lisää vauhtia matkailuteollisuuteen. Viitattu 28.2.2018. http://www.visitfinland.fi/column/matkailu-4-0-sysaa-lisaa-vauhtia-matkailuteollisuuteen/.
Räihä, T. (2017) Yksityinen Airbnb-majoittaminen kymmenkertaistuu neljässä vuodessa – Hotellit kaipaavat yhteisiä sääntöjä jakamistalouteen. Viitattu 28.2.2018. https://yle.fi/uutiset/3-9766111.
Sallinen, M. (2017) Airbnb-majoittajien määrä kasvanut räjähdymäisesti Rovaniemellä – "Muistuttaa jo kaupallista majoitusta". Viitattu 28.2.2018 https://www.lapinkansa.fi/lappi/airbnb-majoittajien-maara-kasvanut-rajahdymaisesti-rovaniemella-muistuttaa-jo-kaupallista-majoitusta-200621229/.
Lisätietoja:
Susanna Harvio
Kehityspäällikkö, Advisory Services, WSP Finland Oy
Puhelin: +358 207 864 701. Sähköposti: [email protected]
Elisa Lähde
Yksikönpäällikkö, Kestävä maisema, WSP Finland Oy
Puhelin: +358 50 324 5988. Sähköposti: [email protected]
Tuuli Rantala
Erityisasiantuntija, Advisory Services, WSP Finland Oy
Puhelin: +358 207 864 395. Sähköposti: [email protected]
