Liikkumisen syyt ja tavat ovat muuttuneet merkittävästi. Etätöiden lisääntyessä osa matkoista tehdään esimerkiksi kävellen tai pyöräillen. Vaikutuksia on ollut niin etätyösuosituksilla, etäopiskelulla kuin ravintola- ja tapahtuma-alan suosituksilla ja rajoituksilla. Lisäksi olennainen vaikutus on ollut terveysturvallisuudella, jonka vuoksi on kehotettu välttämään joukkoliikenteessä matkustamista varsinkin ruuhka-aikoina. Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueilla joukkoliikenteen matkustajamääriä on ajoittain myös rajoitettu.
Koronapandemia on vaikuttanut merkittävästi joukkoliikenteen toimintaedellytyksiin. Globaalit haasteet ja trendit, mm. ilmastonmuutos, kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja digitalisaatio eivät kuitenkaan ole muuttuneet. Kehyskuntien voimistuminen, joustava työaika, monipaikkaisuus, vaatimustason kasvu ja mieltymysten muutokset vaikuttavat joukkoliikenteen kysyntään myös tulevaisuudessa.
Ruotsissa joukkoliikenteen käyttäjämäärät alenevat pitkäaikaisesti
WSP julkaisi juuri laajan tutkimuksen liikkumisesta Tukholman, Göteborgin ja Malmön vaikutusalueilla. Siinä selvitettiin pandemian pitkäaikaisia vaikutuksia liikkumiseen. Keskeisiä löydöksiä:
- Pandemian aikana julkisen liikenteen osuus Ruotsin kolmen metropolin alueella puolittui. Vain noin puolet entisistä matkustajista suunnittelee palaavansa joukkoliikenteen käyttäjiksi.
- Neljännes julkisen liikenteen käytön lopettaneista aikoo siirtyä yksityisautoiluun pandemian jälkeen; loput aikovat pyöräillä tai kävellä.
- Matkustamisen työpaikalle ja kouluun tai työmatkojen ei odoteta palaavan entiselleen.
- Noin 28 prosentilla Ruotsin työntekijöistä (noin 1,3 miljoonaa yhteensä 4,6 miljoonasta) on ammatteja, joissa etätyö on mahdollista. Tämä vaikuttaa matkojen kokonaismäärään.
Tutkimus perustuu kahteen kyselyyn vuosina 2020 ja 2021. Niihin vastasi 1800 vastaajaa Tukholmasta, Västra Götalandista ja Skånen läänistä. Kyselyn tulokset yhdistettiin kirjallisuustutkimukseen ja siinä huomioitiin Uudessa-Seelannissa ja Australiassa tehdyt tutkimukset.
Lue lisää WSP:n tutkimuksesta Ruotsissa
Suomessa samansuuntaisia tuloksia joukkoliikenteen käytön vähenemisessä
WSP selvitti koronapandemian pitkäaikaisia vaikutuksia eräälle keskisuurelle kaupungille tehdyn toimeksiannon yhteydessä myös Suomessa. Vastausten perusteella kyseisessä kaupungissa työmatkojen määrän ennakoitiin alenevan 10 %. Tällä olisi noin 3 % vaikutus joukkoliikenteen kokonaismatkustajamääriin.
Kaupunkien elinkeinorakenne ja joukkoliikenteen osuus kaikista kulkumuodoista poikkeavat kuitenkin toisistaan. Kyselyssä ei tutkittu eri kulkumuotojen osuuksia: jos pandemian aikana työmatkoissa on siirrytty joukkoliikenteestä muihin kulkumuotoihin, saatetaan niitä käyttää jatkossakin enemmän. Keskeinen näkökulma on myös lippujärjestelmän houkuttelevuus, joka nostettiin esille myös WSP:n tutkimuksessa Ruotsissa. Päivittäisillä työmatkoilla joukkoliikenteen kausilippu on edullinen, joita subventoidaan Suomessa eniten. Joukkoliikennettä ei välttämättä koeta enää yhtä edulliseksi, jos työmatkoja tehdään vain pari kolme päivää viikossa.
Turun yliopiston keväällä 2020 tekemän tutkimuksen mukaan 44 % kyselyyn vastanneista on tehnyt etätyötä. 55% ei pysty tekemään etätyötä työn luonteen vuoksi. Halu työskennellä kotona on kasvanut. 80 prosenttia etätyöntekijöistä uskoo tekevänsä niin vähintään kerran viikossa tulevaisuudessa.
Suomessa on huomioitava Ruotsissa havaitut muutokset
WSP:n joukkoliikenneasiantuntijat nostivat esiin keskeisiä päätelmiä Ruotsin tutkimuksista. Ne on syytä huomioida myös Suomessa joukkoliikennettä suunniteltaessa.
- Joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat alentumassa pandemiaa edeltävään aikaan nähden. Vaikka henkilöauton käyttö on kasvamassa, on myös merkittävää siirtymää jalankulkuun ja pyöräilyyn sekä muihin kulkumuotoihin.
- Joukkoliikenteen käyttö voi vähentyä eniten korkean tulotason alueilla, joilla suurempi osa voi tehdä etätöitä.
- Joukkoliikenteen hinnoittelu on tärkeä kokea kohtuulliseksi. Osin etätöitä tekevät eivät koe kausilippuja yhtä houkutteleviksi kuin aiemmin.
- Palveluita täytyy mukauttaa kysynnän mukaan käyttäen matkustajadataa ja tietoa liikkumisen tarpeista.
- Joukkoliikenteen tarjoajien on varottava negatiivista kierrettä: tarjonnan vähentämistä ja lippujen hintojen korottamista.
Joukkoliikenteessä työ-, opiskelu- ja koulumatkojen osuus on ollut tavallisesti suuri. Kun ruuhkahuiput alenevat, voi tämä antaa mahdollisuuksia joukkoliikenteen kustannustehokkuuden parantamiseen. Vapaa-ajan matkojen osuus ja määrä todennäköisesti kasvavat. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus vapaa-ajan matkoissa on kuitenkin ollut pienempi.
Koronan pitkäaikaisia vaikutuksia joukkoliikenteeseen on Suomessa selvitetty jonkin verran. Näkemyksemme mukaan vaikutuksia olisi tarve selvittää enemmän. Tätä kautta voidaan arvioida, millä tavoin joukkoliikennettä on perusteltua suunnitella eri tavoin, kun kysyntä muuttuu. Tärkeää on käyttäjien tarpeiden tunnistaminen, johon WSP:n aiempi tutkimus käyttäjälähtöisestä joukkoliikenteestä antaa myös hyviä eväitä: http://jeeproject.info/
Lisätietoja:
Ruut Haapamäki, projektipäällikkö, WSP Finland, [email protected], 050 5012118
Edwin ’t Lam, yksikönpäällikkö, WSP Finland, [email protected], 040 3568878
