Kalasatamasta Pasilaan

Kalasatama on yksi Helsingin aluekehityksen kärkihankkeista. Entinen satama- ja teollisuusalue muovautuu seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana viihtyisäksi ja vehreäksi asuinalueeksi, jonne kaavaillaan tuhansia uusia työpaikkoja. Ennusteiden mukaan Kalasatamassa asuu vuonna 2040 noin 25 000 asukasta ja alueella käy töissä 10 000 ihmistä.   

Kaupunki kehittyy yhteistyössä   

Kehittyvä alue tarvitsee tuekseen toimivat liikenneyhteydet. Kalasatamasta Pasilaan on allianssina toteutettava suurhanke, jonka keskiössä on raitiotien rakentaminen Nihdistä Kalasataman kautta Pasilaan. 4,5 kilometriä pitkä poikittaisyhteys liittyy olemassa olevaan joukkoliikenneverkkoon, varmistaen sujuvat yhteydet työmatkalaisille ja alueen asukkaille.   
 
Kaupunkia kehitetään yhdessä. Liikenteen, kaupunkimuotoilun ja infrastuktuurin asiantuntijamme ovat mukana allianssin ydinryhmässä, Sörkän Sporassa, tehden tiivistä yhteistyötä Helsingin kaupungin, Destian ja Swecon asiantuntijoiden kanssa. Lähdetään matkalle Kalasatamasta Pasilaan ja tutustutaan hankkeeseen asiantuntijoidemme avulla.       

Hyvinvointia tuottavaa kaupunkisuunnittelua  

Kestävät rakentamisen ratkaisut, luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja viihtyisän kaupunkiympäristön rakentaminen ovat Kalasatamasta Pasilaan -hankkeen kantavia periaatteita. Ceequal-sertifiointi ohjaa hankkeen suunnittelun, hankinnan ja rakentamisen valintoja, kattaen sekä sosiaaliset että ekologiset näkökulmat.  

”Kalasataman raitiotien allianssihanke on mahdollistanut tavanomaista projektia huomattavasti laajemman asiantuntijaosaamisen jakamisen, uudenlaisten mahdollisuuksien konkretisoinnin ja innovaatioiden syntymisen yli organisaatioiden. Säännölliset yhteiset suunnittelutapaamiset ovat taanneet sen, että raitiotien kaupunkiympäristön laaja kokonaisuus toteutuu yhtenäisillä ja laadukkailla ratkaisuilla molempien allianssien osuuksilla, kertoo WSP:n kaupunkimuotoilutiimin yksikönpäällikkö Pia Salmi.  

Kehitysvaiheesta on siirrytty marraskuussa 2021 hankkeen toteutusvaiheeseen. Tavoitteena on saada kaupunkiympäristö viimeisteltyä vuoden 2023 aikana. 

”Olemme aloittaneet rakentamisen valmistelun, osallistumalla puiden kaadon suunnitteluun ja valmistelemalla puiden siirtoa. Hermannin rantatien varrelta on valittu parhaat yksilöt siirrettäväksi Vallilanlaaksoon", konkretisoi Pia hankkeen etenemistä.

Ennen tuotteiden asennusta ja pintojen rakentamista allianssi toteuttaa myös pilotteja uusien innovaatioiden testaamiseksi. Pia tiimeineen on mukana kahdessa kokeilussa, jotka toteutetaan kevään ja kesän 2022 aikana. 

”Kumpulan kampuksen pysäkeille asennetaan kuivuutta kestävällä kasvillisuudella istutetut viherkatot. Eri lajeja testataan kesällä 2022 sopivimpien löytämiseksi. Uuden raitiotielinjan kaikille pysäkeille tulee kasvikatot. Toivomme, että kasvit näkyvät katolta paremmin ja houkuttelevat myös paljon pölyttäjiä paikalle. Raidelinjoilla tullaan lisäksi käyttämään nurmikiveä, jonka tavoitteena on tuottaa vehreämpi lopputulos”, Pia summaa.

Kalasataman raitiotie on valmistuessaan tehokas ja nopea kaupunkiraitiotie. Se palvelee Kalasataman sisäisiä matkoja sekä tarjoaa Kalasataman ja Pasilan välille poikittaisen runkoyhteyden. Lisäksi ratikkalinja kytkee yhteen merkittäviä joukkoliikenteen runkoakseleita. Tavoitteena on, että liikennöinti päästään aloittamaan syksyllä 2024.  
 
Kestävän liikkumisen ratkaisut näkyvät paitsi joukkoliikenteen suunnittelussa myös kaupunkikuvan kehityksessä. Tavoitteena on luoda viihtyisä ja monimuotoinen ympäristö, joka houkuttelee alueen asukkaita hyppäämään pyörän selkään ja valitsemaan kävelyn sekä toimivat joukkoliikenneyhteydet autoilun sijaan. Suunniteltavaan alueeseen kuuluva Hermannin rantatie on yksi kaupungin pääsisääntuloväylistä, joten myös autoilijoiden tarpeet huomioidaan suunnittelussa.  
 
”Liikenneyhteyksiä suunniteltaessa rakennetaan ensisijaisesti toimivaa kaupunkia. Ratkaisujen täytyy kestää aikaa ja mukautua tulevaisuuden tarpeisiin. Hankkeen lähtökohtana on aiemmassa vaiheessa laadittu ratikan yleissuunnitelma, jossa suuret linjat on pääosin päätetty. Hankkeen kehitysvaiheen alussa käynnistettiin liikennöintikonseptin laatiminen, jossa tarkasteltiin ja osin muutettiinkin yleissuunnitelman ratkaisuja. Konseptissa tehtyjen tarkastelujen perusteella esimerkiksi hankkeen varikkoyhteydet muutettiin kulkemaan eri reittejä”, kertoo WSP:n liikennesuunnittelusta vastaava projektipäällikkö Jussi Borgenström. 
 
Kehitysvaiheen ensimmäisiä suunnittelutehtäviä oli liikennesuunnitelman laatiminen. Suunnitelmassa määritettiin, miten katutila jakautuu eri liikennemuotojen kesken ja kuinka esimerkiksi pyöräpysäköinti järjestetään.

Varsinaisen raitiotien ohella hankkeessa rakennetaan massiivinen määrä muuta infrastruktuuria katu-, rakennus- ja puistosuunnittelusta vesihuoltoverkostoihin. Suunnittelijamme vastaavat katuympäristö- ja geosuunnittelusta, tehden tiivistä yhteistyötä allianssikumppaneiden kanssa. Lisäksi toimimme infrasuunnittelun projektinjohtajana, varmistaen että eri suunnitteluratkaisut limittyvät yhteen paitsi toteutuksen myös aikataulun ja budjetin osalta.  

Eri katualueiden suunnittelua ohjataan kiireellisyyden sekä rakennustöiden vaatiman laajuuden perusteella. Suunnittelun ja rakentamisen tiiviillä yhteistyöllä pyritään löytämään edullisia ja laadukkaita ratkaisuja, huomioiden rakentamisen vaiheistus ja tahtituotanto. 

”Rakennustyöt ovat jo alkaneet raitiotien eteläpäästä eli Nihdin alueelta, jossa on käynnistynyt alkusyksystä infran esirakennusvaihe sekä Pasilassa, jossa muutamilla katuosuuksilla on alkanut raitiotien rakentaminen. Lisäksi Hermannin rantatiellä on paalutus käynnissä ja liikenne on ohjattu viime vuoden lopussa avatulle kiertotielle”, kertoo infran pääsuunnittelija Jari Nihtilä WSP:ltä.  
 
Infrasuunnittelussa huomioidaan paitsi laadukas lopputulos myös rakentamisen aikaiset järjestelyt sekä työmaan ohi kulkeva liikenne. Tätä edesauttaa ketterä tiedonkulku eri tekniikkaryhmien ja urakoitsijoiden välillä. Yhteisenä tavoitteena on minimoida liikenteen häiriöt ja luoda viihtyisä kaupunkiympäristö, joka palvelee kasvavan väestömäärän tarpeita kestävillä ratkaisuilla.