Vaikuttavia vastuullisuustekoja Kalasatamasta Pasilaan -hankkeessa

Kalasatamasta Pasilaan -raitiotiehankkeessa vastuullisuuteen kiinnitettiin erityishuomiota. Lue miten kestävää kaupunkiympäristöä kehitettiin ja kuinka tavoitteet konkretisoituvat käytännön ratkaisuiksi katutilan suunnittelussa.

Suomi | maanantai 9. helmikuuta 2026
Lukuaika : 3 min

Syksyllä 2024 valmistui Helsinkiin uusi raitiotieyhteys Nihdistä Kalasataman kautta Pasilaan. Raitiotien lisäksi hankkeessa uudistettiin laajasti alueen kaupunkiympäristöä ja viheralueita. Kokonaisuus oli poikkeuksellinen paitsi mittakaavaltaan myös vastuullisuustavoitteiltaan. Hanke on Suomessa ensimmäisiä, jolle haettiin BREEAM Infrastructure -ympäristösertifiointia.

Lue, miten kunnianhimoiset vastuullisuustavoitteet näkyvät ekologisesti kestävässä ja ihmislähtöisesti suunnitellussa kaupunkiympäristössä.

BREEAM Infrastructure -sertifiointi loi raamit vastuullisuustyölle

BREEAM Infrastructure on kansainvälinen ympäristöarviointimenetelmä, joka kattaa infrahankkeen koko elinkaaren suunnittelusta hankintoihin ja rakentamisen valintoihin. Kahdeksaan eri kategoriaan jaettuun kokonaisuuteen liittyy noin 300 kriteeriä, joiden avulla arvioidaan, kuinka vastuullisesti hanke toteutuu.

Kalasatamasta Pasilaan -hankkeelle valittiin laajin sertifioitava muoto, joka piti sisällään ympäristöön, sosiaalisiin vaikutuksiin ja hankkeen johtamiseen liittyvät arviointikriteerit aina strategiavaiheesta suunnitteluun ja projektin toteutukseen.

- Kun jokainen vaihe arvioitiin, saatiin hankkeen vastuullisuudesta muodostettua todellinen kuva. Kunnianhimoisiin tavoitteisiin tähdättiin yhdessä ja kaikilla hankkeessa mukana olleilla oli mahdollisuus innovoida ja ehdottaa vastuullisempia toimintatapoja, kertoo hankkeen vastuullisuustiimissä työskennellyt maisema-arkkitehti Johanna Petäjä.

Selkeät tavoitteet edistivät vastuullista suunnittelua ja rakentamista. Hankkeelle laadittiin muun muassa omat kiertotalousmallit, joita sovellettiin käytäntöön suunnittelijoiden ja rakennuttajien yhteistyössä.

- Yli 90 % käyttöön kelpaavasta purkumateriaalista, kuten puumateriaalista, kiveyksistä, maamassoista ja asfaltista, käytettiin uudelleen. Lisäksi katualueilla hyödynnettiin kierrätyskasvualustoja ja luonnonkiviä Helsingin kaupungin varastoista, Petäjä toteaa.

Yhteydenotto

WSP Finland

Suomi

Ota yhteyttä

Liittyvät teemat ja kategoriat

Vehreä ja monilajinen kaupunkiympäristö

Uusi raitiotielinja 13 kulkee monimuotoisen kaupunkirakenteen läpi: uudesta Sompasaaren merellisestä kaupunginosasta, Hermannin rantatien entisestä liikennevaltaisesta katumaisemasta, Vallilanlaakson puistoalueen kautta 1970-luvun Pasilaan. Suunnittelussa painopiste oli kaupungin viherryttämisessä, ihmisen mittakaavan luomisessa sekä kaupunkiluonnon monimuotoisuuden vahvistamisessa.

- Tyypillisesti katukasvillisuus näkyy nurmikoina ja tasavälisinä puuriveinä. Tästä halusimme tietoisesti poiketa ja luoda näin monimuotoisempaa ja mittakaavaltaan vaihtelevaa kaupunki-ilmettä. Ennen suunnittelun aloittamista hankkeessa toteutettiin ekologinen selvitys, jossa kartoitettiin alueen olemassa olevaa lajistoa. Tämä perusteella suunnitteluratkaisuihin valittiin paikallisia luontotyyppejä tukevia kasvilajeja, toteaa hankkeen katuympäristösuunnittelija WSP:n maisema-arkkitehti Olivia Mahlio.

Istutukset suunniteltiin monilajisiksi ryhmiksi, ja perinteisten puurivien sijaan katuympäristöön tehtiin vaihtelevia, eri lajeista koostuvia sommitelmia. Katujaksoilla, joihin puita ei voitu istuttaa, tuotiin valaistuja köynnöspylväitä ja istutettiin matalaa kasvillisuutta. Suurin muodonmuutos tapahtui Hermannin rantatiellä, jossa autotiemäisestä ympäristöstä muovautui vehreä katu.

- Viherkaistojen leveydet maksimoitiin ja katu linkitettiin viereisiin asuin- ja puistoalueisiin. Tällä osuudella ratikka kulkee vihreillä raiteilla ja raitiotiepysäkeillä pilotoidaan pörriäisiä houkuttelevien kasvikattojen ja –seinien käyttöä. Kadun hulevedet johdetaan kasvillisuuden hyödynnettäväksi, ja kadulle toteutettiin hulevesipainanteita, joiden kasvillisuus on hyvin monimuotoista. Lisäksi käynnissä on mielenkiintoinen ruderaattikasvillisuuden kokeilu, jossa talteen otettua katualueen mursketta siemenpankkeineen hyödynnetään kadun uudella kuivalla ja kuumalla raideosuudella, Mahlio kuvaa.

Ratikkareitti loi myös uusia mahdollisuuksia uuselinympäristöjen suunnitteluun ja toteutukseen. Viherraideosuudet toteutettiin niittykasvillisuudella, ja ratikan vierelle luotiin paahdeympäristöjä. Reitin varrelta löytyy monenlaisia pienelinympäristöinä toimivia lahopuusommitelmia. Nämä kaikki ovat esimerkkejä siitä, kuinka kaupunkiympäristössä voidaan korvata muualla uhanalaistuvaa luontoa.

Tutustu projektiin: Kalasatamasta Pasilaan

Oppiminen ja kehitystyö jatkuvat

Marraskuussa 2024 hankkeelle myönnettiin Breeam Infrastructure -sertifiointi kiitettävällä arvosanalla. Vastuullisuustyön vaikuttavuutta vahvistaa myös hankkeen saama täydet 10 pistettä Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen arvioinnissa.

– Arvioinnit osoittavat, että hanke tuottaa todellisista, mitattavaa hyötyä kaupunkiluonnolle ja asukkaille, toteaa kaupunkimuotoilujohtaja Pia Salmi.

Hankkeessa panostettiin lisäksi oppimiseen ja tutkimusyhteistyöhön, jonka vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Kolme käynnissä olevaa tutkimuskokonaisuutta: biohiilikasvualustojen kokeilu, kasviseuranta Helsingin yliopiston kanssa sekä rakennetun ympäristön luontotyyppien arviointi ARVO-hankkeessa tuottavat tietoa, joka ohjaa tulevien raide- ja infrahankkeiden vastuullista suunnittelua.

Kuvat: Kaupunkiliikenne

Kalasatamasta Pasilaan osoitti, että teknisesti vaativa toteutus ja kaupunkiluonnon vahvistaminen voivat kulkea rinnakkain. Kun kunnianhimoiset tavoitteet asetetaan heti alussa ja suunnittelua tehdään aidosti monialaisesti, syntyy ratkaisuja, jotka parantavat ympäristöä, kaupunkikokemusta ja kaupunkiympäristön resilienssiä.

Pia Salmi Kaupunkimuotoilujohtaja

Pia Salmi Kaupunkimuotoilujohtaja