Kalasatamasta Pasilaan -raitiotiehankkeessa vastuullisuuteen kiinnitetään erityishuomiota. Lue miten kestävää kaupunkiympäristöä kehitetään ja kuinka tavoitteet konkretisoituvat käytännön ratkaisuiksi katutilan suunnittelussa.
map marker
Suomi
|
perjantai 18. marraskuuta 2022
Lukuaika :
3 min
Kalasatamasta Pasilaan on allianssina toteutettava suurhanke, jonka keskiössä on raitiotien rakentaminen Nihdistä Kalasataman kautta Pasilaan. 4,5 kilometriä pitkä poikittaisyhteys liittyy olemassa olevaan joukkoliikenneverkkoon varmistaen sujuvat yhteydet työmatkalaisille ja alueen asukkaille. Raitiotien ohella hankkeeseen kytkeytyy useiden katu- ja viheralueiden suunnittelu.
Käynnissä oleva infrahanke on poikkeuksellinen paitsi mittakaavaltaan myös vastuullisuustavoitteiltaan. Hanke on Suomessa ensimmäisiä jolle haetaan CEEQUAL-sertifiointia.
CEEQUAL-sertifiointi luo raamit vastuullisuustyölle
- CEEQUAL on kansainvälinen ympäristöarviointimenetelmä, joka kattaa infrahankkeen koko elinkaaren suunnittelusta hankintoihin ja rakentamisen valintoihin. Kahdeksaan eri kategoriaan jaettuun kokonaisuuteen liittyy noin 300 kriteeriä, joiden avulla arvioidaan, kuinka vastuullisesti hanke toteutuu, taustoittaa hankkeen vastuullisuustiimissä työskentelevä WSP:n maisema-arkkitehti Johanna Tuokko.
Kalasatamasta Pasilaan -hankkeelle on valittu laajin sertifioitava muoto. Kun jokainen vaihe arvioidaan, saadaan hankkeen vastuullisuudesta muodostettua todellinen kuva. Kunnianhimoisiin tavoitteisiin tähdätään yhdessä – kaikilla hankkeessa mukana olevilla on mahdollisuus innovoida ja ehdottaa vastuullisempia toimintatapoja.
- Olemme luoneet tälle vastuullisuustiimin kanssa myös porkkanan. Hankkeessa palkitaan kuukausittain yksittäinen henkilö tai tiimi onnistuneesta vastuullisuusteosta. Teko voi olla esimerkiksi konkreettinen toimenpide materiaalien säästämiseksi tai onnistuminen sidosryhmätyöskentelyssä, Johanna kuvaa.
Selkeät tavoitteet ovat edistäneet vastuullista suunnittelua ja rakentamista. Hankkeelle on laadittu kiertotalousmallit ja resurssiviisaan toiminnan periaatteet: purkumateriaaleista vähintään 50-80 % ohjataan uudelleen rakentamiseen, PVC-muovin käyttöä vältetään ja hankkeen tuotannossa käytetään uusiutuvaa energiaa.
Vehreä katuympäristö – lajikirjoa ja kiertotalouden ratkaisuja
Katuympäristöjen suunnittelussa vastuullisuus näkyy muun muassa kasvilajien kirjona ja kierrätettyjen materiaalien käyttönä.
- Suurin muodonmuutos tulee tapahtumaan Hermannin rantatiellä, jossa autotiemäisestä ympäristöstä muovautuu vehreä katu. Viherkaistojen leveydet maksimoidaan ja katu linkitetään viereiseen asemakaavavaiheessa olevaan asuinalueeseen. Tällä osuudella myös ratikka tulee kulkemaan vihreillä raiteilla, ja raitiotiepysäkeille tulee pörriäisiä houkuttelevat kasvikatot, kertoo hankkeen katuympäristösuunnittelija WSP:n maisema-arkkitehti Olivia Mahlio.
Katukasvillisuus näkyy usein perinteisinä nurmikoina ja tasavälisinä puuriveinä. Hermannin rantatiellä perinteistä on poikettu Olivian mukaan tietoisesti.
- Haluamme tuoda Hermanniin mahdollisimman monimuotoista luontoa: eri puulajeja sommiteltuina ryhmiin, runsaita istutuksia ja köynnöspylväitä. Tarkastelimme myös mahdollisuutta siirtää alueen nykyisiä puita uusille kasvupaikoille, mutta maaperän kunto esti tämän. Näitä puita tullaan hyödyntämään lahopuusommitelmina. Käynnissä on myös mielenkiintoinen ruderaattikasvillisuuskokeilu. Olemme ottaneet talteen rantatien mursketta siemenpankkeineen ja hyödynnämme sitä kadun uudella viherkaistalla.
Kiertotalouden ratkaisut näkyvät myös katukivien käytössä. Hankealueelta poistetut graniittikivet pyritään hyödyntämään uudestaan ja täydennystä haetaan myös muilta työmailta sekä Staran kivivarastoilta.
- Kierrätys saa näkyä kaupunkikuvassa. Kivet eivät ole tasalaatuisia tai samanvärisiä - teimme tietoisen valinnan suosia enemmän ekologisuutta kuin sitä estetiikkaa, johon olemme tottuneet, Olivia toteaa.
Havainnekuva Hermannin rantatieltä.
Pörriäisten pesäpaikkoja ja salareitti viherkeitaalle
Hermannin rantatietä joudutaan korottamaan meritulvariskin takia, jolloin lännen puoleiset tontit jäävät alemmas. Rajaus tehdään tukimuurilla, jonka päällä olevaa kaidetta vasten istutetaan köynnösten monilajinen rivistö. Yhdessä kohdassa jalkakäytävän ja tukimuurin väliin jää leveämpi viherkaista, joka kätkee sisäänsä yllätyksen.
- Jalkakäytävältä pääsee puikahtamaan kasvillisuuden siimekseen “salaiselle reitille”. Paikalle istutetaan runsaasti puita, pensaita ja kukkivia perennoja – tuodaan tuoksuja ja värejä, jotka kutsuvat viihtymään eri vuodenaikoina. Luonnon monimuotoisuutta tuetaan myös tukimuurin reunaan asennettavilla linnunpesä- ja hyönteistiilillä.
Monimuotoisen kaupunkiluonnon suunnittelu ei ole yksinkertaista. Aidosti vaikuttavia ratkaisuja on etsitty yhdessä WSP:n biologi Sara Caetanon kanssa.
- Sara työskentelee hankkeen vastuullisuustiimissä ja on ollut kasvillisuussuunnittelun lisäksi tekemässä luontoselvityksiä ja kasvikattokokeilua. Saran avulla olemme pystyneet paremmin huomioimaan eri eliöitä ja luontotyyppejä, Olivia toteaa.
Hankkeen rakennustyöt valmistuvat Hermannin rantatiellä vuonna 2024, ja raitiotielinja 13 aloittaa liikennöintinsä Kalasatamasta Pasilaan saman vuoden syksyllä. Tämän jälkeen luonto pääsee aloittamaan oman prosessinsa.
Havainnekuva: Hermannin rantatie ja jalkakäytävästä erkaneva salareitti iltavalaistuksessa.
