Vastuullisuus on noussut vauhdilla harvojen edelläkävijöiden liiketoimintastrategiasta koko yhteiskunnan tietoisuuteen ja lähes kaikkien yritysten agendalle 2020-luvun aikana. Sidosryhmien odotukset liiketoiminnan kestävyyttä kohtaan ovat kasvaneet, ja varsinkin ympäristövastuu koetaan tärkeäksi. Vastuullisuudesta onkin tullut uusi normaali, jota harvat yritykset voivat enää liiketoiminnassaan vältellä.
Vastuullinen toiminta ei kuitenkaan enää yksistään riitä, vaan vastuullisuustyöstä tulee myös raportoida. Jos mietit, mitä vastuullisuusraportoinnin velvoitteet tarkoittavat juuri teidän yrityksellenne, kannattaa käyttää hetki tämän artikkelin lukemiseen.
Raportointia ohjaavat kansainväliset vaatimukset
Erilaiset sääntelykehykset, kuten kestävyysraportointidirektiivi CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive), yritysvastuudirektiivi CSDDD (Corporate Sustainability Due Diligence Directive) ja kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä EU-taksonomia, edellyttävät tällä hetkellä suuria ja monikansallisia yrityksiä raportoimaan vastuullisuusasioista, mutta raportointivelvollisuus laajenee asteittain koskemaan myös keskisuuria ja pieniä yrityksiä. Suurten yritysten tiedonantovaatimukset koskevat pienempiä yrityksiä jo nyt arvoketjun kautta.
Kestävyysraportointiin vaikuttava säädösympäristö on kuitenkin jatkuvassa muutoksessa. EU:n komissio julkaisi helmikuussa Omnibus-yksinkertaistamispaketin, jonka tarkoituksena on yksinkertaistaa kestävyysraportointi- ja yritysvastuudirektiiviä sekä EU-taksonomiaa erinäisten muutosehdotusten kautta. Huhtikuussa voimaan tullut Omnibus-yksinkertaistamispaketin Stop-the-Clock -direktiivi antoi yrityksille lisäaikaa ja höllensi kestävyysraportointivelvoitteita, mutta ei kuitenkaan poistanut niitä, kuten ei myöskään kestävän kehityksen tavoitteita. EU:n tavoite hiilineutraalisuudesta vuoteen 2050 mennessä säilyy ennallaan, kuten myös kansainvälinen tavoite luontokadon pysäyttämisestä vuoteen 2030 mennessä.
Kansainvälisten tavoitteiden lisäksi yritysten vastuullisuustyötä ja sitä kautta raportointia ohjaavat omat kansalliset tavoitteemme. Suomi on sitoutunut saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä sekä edistämään luonnon monimuotoisuutta biodiversiteettistrategian ja toimintaohjelman kautta. Myös sidosryhmien odotukset vastuullisuutta kohtaan kasvavat: yrityksiltä vaaditaan entistä läpinäkyvämpää toimintaa ja konkreettisia tekoja.
Mitä muutokset raportointivelvollisuudessa tarkoittavat pk-yrityksille?
Viimeaikaiset EU:n direktiivimuutokset antavat listatuille pk-yrityksille lisäaikaa, mutta eivät poista vastuuta kestävyystiedon raportoinnista. Merkittävimmät muutokset liittyvät kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaiseen raportointiin. Raportointivelvollisuus siirtyi eteenpäin kahdella vuodella toisen ja kolmannen aallon yritysten osalta, joista jälkimmäiseen pörssilistatut pk-yritykset kuuluvat. Lisäksi kevennetyt raportointivelvollisuuden ehdot vapauttivat suurimman osan pk-yrityksistä direktiivin mukaisista raportointivelvoitteista. Ensimmäisen aallon suuret yritykset, jotka ovat jo aloittaneet CSRD-raportointinsa, jatkavat sitä alkuperäisten velvoitteiden mukaisesti.
CSRD:n ulkopuolelle jäävien pk-yritysten suositellaan raportoivan vapaaehtoisen VSME-raportointistandardin (a voluntary sustainability reporting standard for SMEs) mukaisesti, joka on ei-listatuille pk-yrityksille suunnattu yksinkertaistettu kestävyysraportointiviitekehys. Sen tavoitteena on vahvistaa pk-yritysten kilpailukykyä ja resilienssiä, edistää siirtymää kestävämpään talouteen ja helpottaa yritysten kykyä vastata rahoittajien ja suurten raportointivelvollisten yritysten kestävyystietopyyntöihin.
VSME ei vaadi kaksoisolennaisuusanalyysin tekemistä, vaan yksinkertaisempi ympäristöön ja yhteiskuntaan keskittynyt olennaisuusanalyysi riittää. Raportoitavat tiedot liittyvät käytäntöjen ja politiikkojen lisäksi tyypillisiin ESG-teemoihin eli ympäristövaikutuksiin, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan sekä näiden tarkempaan analysointiin ja kuvaukseen.
Ehdotetut muutokset yritysvastuudirektiivin huolellisuusvelvoitteisiin ja taksonomiaraportointiin
Omnibus-yksinkertaistamispaketti pyrkii keventämään myös huolellisuusvelvoitteita koskevaa sääntelyä ja taksonomiaraportointia. Kestävyysraportointidirektiivin lisäksi myös yritysvastuudirektiiviin (CSDDD) on ehdotettu muutoksia. Monet suuret yritykset jäisivät sen vaikutuspiirin ulkopuolelle, ja täytäntöönpano siirtyisi vuodella eteenpäin. Tiivistetysti päivitetty direktiivi rajoittaisi suurten yritysten huolellisuusvelvoitteet kohdistumaan pääsääntöisesti koko toimitusketjun sijasta vain suoriin liikekumppaneihin ja arviointiväliä pidennettäisiin yhdestä viiteen vuoteen.
Muutoksen myötä suuret yritykset voisivat pyytää pk-yrityksiltä kestävyystietoja vain vapaaehtoisten standardien, kuten VSME:n, pohjalta. Muutoksia tulisi myös sidosryhmiin liittyviin velvoitteisiin ja siivilioikeudelliseen vastuuseen. Esimerkiksi liikesuhteiden päättämiseen liittyviä pakollisia velvoitteita lievennettäisiin, ja siviilioikeudellinen vastuumekanismi sekä kansalaisjärjestöjen edustusoikeus poistettaisiin kokonaan. Huolellisuusvelvoite perustuisi jatkossa EU:n yhteisen määritelmän sijaan kansalliseen lakiin, samoin mahdollisten sakkojen suuruus ja luonne.
Ehdotuksen mukaan kansallisen lain antamista lykättäisiin vuodella vuoteen 2027 ja lain soveltamista lykättäisiin vuodella vuoteen 2028. EU-taksonomian mukainen raportointivelvollisuus koskisi vain suurimpia yrityksiä, ja raportointia kevennettäisiin huomattavasti. Omnibus-paketin lainsäädäntöehdotusten käsittely jatkuu Euroopan parlamentissa ja neuvostossa, ja lopullista kantaa odotetaan vuoden loppuun mennessä. Lopullinen hyväksyntä on odotettavissa keväällä 2026.
Mitä hyötyä vastuullisuusraportoinnista on liiketoiminnalle?
Vastuullisuusraportoinnin avulla viestitään vastuullisuustyön vaikuttavuudesta läpinäkyvästi, mitattavasti ja vertailukelpoisesti. Vastuullisuusraportointi tuo monia hyötyjä, kuten kilpailuetua ja riskienhallintaa, parantaa rahoituksen saatavuutta tai ehtoja sekä vahvistaa sidosryhmien luottamusta. Raportointi tekee yritysten vastuullisuusväittämistä läpinäkyvämpiä, mikä auttaa varautumaan myös EU:n Green Claims -direktiiviin muun sääntelyn ohella.
Raportoinnissa on tärkeää keskittyä olennaisiin ESG-teemoihin, jotka ovat merkityksellisiä toimialalle ja sidosryhmille. Aluksi tulee kuitenkin varmistaa, että yrityksellä on konkreettisia toimenpiteitä, joiden vaikutuksia seurataan ja joista voidaan raportoida.
Nyt on hyvä aika aloittaa raportointiprosessien kehittäminen. Me WSP:llä autamme seuraamaan säädösympäristön muutoksia, tunnistamaan oleelliset kestävyystekijät ja kytkemään vastuullisuuden kiinteäksi osaksi organisaatiosi toimintaa. Laaja kokemuksemme eri toimialoilta kaupunkikehityksestä kiinteistöihin ja kaivosteollisuudesta energia-alaan varmistaa, että raportointi huomioi toimialan erityispiirteet sekä vastaa lainsäädännön vaatimuksiin ja sidosryhmien odotuksiin. Meiltä löytyy myös vahvaa kansainvälistä osaamista, jota hyödynnämme työssämme jatkuvasti.
Vastuullisuus alkaa siitä, mihin lainsäädännön velvoitteet loppuvat. Ole rohkeasti yhteydessä, niin kartoitetaan yhdessä maksuttomalla konsultaatiolla, kuinka voimme tukea teidän vastuullisuustyötänne vaikka jo vuoden 2025 vastuullisuusraportin osalta!
