Lapsivaikutusten arviointi voidaan liittää lähes kaikenlaisiin suunnittelu- ja kehittämishankkeisiin, sillä monet päätökset vaikuttavat suoraan tai välillisesti lasten ja nuorten arkeen. Arviointi on erityisen tärkeä ja hyödyllinen silloin, kun hankkeella on vaikutuksia lasten liikkumiseen, turvallisuuteen, palveluiden saavutettavuuteen, hyvinvointiin tai elinympäristöön.
Lapsivaikutuksia arvioidaan tyypillisesti esimerkiksi seuraavissa hankkeissa:
- Kaavoitus ja aluesuunnittelu, kuten yleis- ja viitesuunnitelmat sekä asemakaavat
- Liikenne- ja infrastruktuurihankkeet, kuten uusien joukkoliikenneyhteyksien suunnittelu, kävelyn ja pyöräilyn kehittämishankkeet sekä katu- ja väylähankkeet
- Palvelurakennusten, kuten koulujen, kirjastojen, kulttuuritilojen, liikuntapaikkojen ja leikkialueiden, suunnittelu- ja peruskorjaushankkeet
- Strategioiden, suunnitteluohjeiden ja kehittämisohjelmien valmistelu, kuten palveluverkkoselvitykset tai joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmat.
Mitä lapsivaikutusten arvioinnissa tarkastellaan?
Lapsivaikutusten arvioinnissa tarkasteltavat näkökulmat vaihtelevat hankkeen mukaan, mutta suunnitteluhankkeissa keskeisiä teemoja ovat yleensä lasten hyvinvointi, turvallisuus, itsenäinen liikkuminen sekä kokemukset omasta elinympäristöstään.
Arvioinnissa huomioidaan esimerkiksi:
- Terveys, palvelut ja arjen liikkuminen
Lasten liikkumismahdollisuudet, palveluiden saavutettavuus ja liikenneturvallisuus.
- Lasten näkemykset ja kokemukset
Lasten ja nuorten tarpeet, toiveet sekä havainnot suunnittelukohteesta ja sen käytöstä.
- Psykologinen ja sosiaalinen turvallisuus
Turvallisuuden tunne, ympäristön viihtyisyys sekä paikan sosiaalinen ilmapiiri.
- Eri lapsiryhmien tarpeet
Ratkaisujen vaikutukset eri-ikäisiin lapsiin ja nuoriin sekä esimerkiksi erityistä tukea tarvitseviin tai muuten haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin.
Arvioinnin laajuus ja menetelmät määräytyvät hankkeen luonteen ja vaikutusten mukaan. Pienemmissä hankkeissa riittää usein asiantuntija-arvio, jossa tunnistetaan keskeiset vaikutukset ja mahdolliset riskit. Arvioinnissa voidaan hyödyntää monenlaisia menetelmiä, kuten paikkatieto- ja reittianalyysejä, haastatteluja, havainnointia, SWOT-analyysejä sekä ennen ja jälkeen -arviointeja.
Laajempi lapsivaikutusten arviointi on tarpeen silloin, kun suunnitelmalla arvioidaan olevan merkittäviä vaikutuksia lasten elämään. Tällöin arviointiin sisältyy myös lasten ja nuorten osallistaminen esimerkiksi haastattelujen, työpajojen tai yhteissuunnittelun avulla. Tällaisia hankkeita voivat olla esimerkiksi koulun pihan uudistaminen tai laajempi aluesuunnitelma, joka vaikuttaa lasten käyttämiin reitteihin, palveluihin tai virkistysalueisiin.
Arvioinnin lopputuloksena laaditaan usein myös suosituksia jatkosuunnittelun tueksi. Ne voivat koskea esimerkiksi haitallisten vaikutusten ehkäisemistä tai lieventämistä, suunnitteluratkaisujen kehittämistä tai lasten osallistamisen vahvistamista hankkeen myöhemmissä vaiheissa.