Liikenteen automaatio ei ole enää pelkkä tulevaisuuden visio, vaan nopeasti kehittyvä osa liikennejärjestelmää. Systeemisen muutoksen tulemisen aistin viimeistään siinä vaiheessa, kun matkustin ilman kuljettajaa liikkuvalla robottitaksilla läpi vilkkaan suurkaupungin Yhdysvalloissa. Sujuvan ja turvallisen kyydin aikana huomaa, miten nopeasti automaatio on viime vuosina kehittynyt ja miten lähellä suurta murrosta ollaan.
Voisiko automatisaatio ratkoa kuljettajapulaa?
Kaupunkiseutujen joukkoliikenteellä menee tällä hetkellä kovaa. Uusia ratikkalinjoja on valmistunut ja lisää on toteutuksessa, suunnittelussa ja päätöksentekoprosessissa. Ilman näitä isoja kaupunkikehityshankkeitakin joukkoliikenteen matkustajamäärät rikkovat ennätyksiä monilla kaupunkiseuduilla. Joukkoliikenneorganisaatiot eri puolilla Suomea ovat tehneet hienoa työtä!
Kestävän liikennejärjestelmäkehityksen kannalta automaattinen joukkoliikenne tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia kestävän liikkumisen, joukkoliikenteen palvelutason ja kustannustehokkuuden parantamiseen. Joukkoliikenteessä kuljettajapula on jo nyt haaste erityisesti kaupunkiseutujen bussiliikenteessä. Toisaalta automaation myötä voidaan kehittää uusia palveluita liikuntarajoitteisille, kun kuljettaja voidaan siirtää avustajaksi.
Opetuksia edellisistä muutoksista
Robottitaksit ovat tulossa myös Suomeen, liiketoimintapotentiaalin ja haasteellisen ilmaston vuoksi tuskin kuitenkaan ensimmäisten eurooppalaisten maiden joukossa. Sähköpotkulaudoista opimme, että suosio voi yhtäkkiä olla melkoista ja siihen on hyvä valmistautua. Kaupunkien valmistelemien kaupunkipyörähankkeiden suosiossa oli iso ero sillä, oliko järjestelmä saatu aktiiviseen ja laajamittaiseen käyttöön ennen sähköpotkulautoja. Niiden tulon jälkeen uudet kaupunkipyöräjärjestelmät eivät ole saaneet yhtä hyvin tuulta alleen.
Jotta kaupunkikehitys ja automaattisen joukkoliikenteen käyttöönotto saadaan vakiinnutettua ennen robottitaksien tuloa, olisi kaupunkiseutujen syytä aloittaa valmistautuminen tulevaan. ”Suuret laivat kääntyvät hitaasti” -vertauskuva sopinee tässä kohtaa viittaamaan automaattisen joukkoliikenteen tehokkaaseen käyttöönottoon niin, että kokonaisuus kaupunkitilaa myöten on alusta saakka suunniteltu sopivan kokoiselle automaattisen joukkoliikenteen välineelle. Tämä pitää sisällään suunnittelun ja toteutuksen maankäytöstä viimeiseen reunakiveen, lisättynä digitaalisella infralla automaattiliikenteen operointia varten.
Digitaalista infraa ja parempaa reaaliaikaista tilannekuvaa tarvitaan jatkossa kaupunkiseuduilla ennakoivan liikenteen hallinnan ja liikennejärjestelmän operoinnin edistämiseksi. Tämä tarkoittaa tietoa verkolla olevista häiriöistä, työmaista ja kunnossapitotoimista. Samalla kun tilannekuvaa systemaattisesti kehitetään ja edistetään C-ITS -teknologiaa viestivälityksessä, parannetaan liikennejärjestelmän turvallisuutta ja sujuvuutta sekä luodaan edellytyksiä automaattiliikenteelle.
Julkisen ja yksityisen puolen yhteistyö on vahvuutemme
Suomessa lainsäädäntö mahdollistaa automaattiliikenteen kokeilut. Liikenne- ja viestintäministeriö on fasilitoinut tieliikenteen automaatioon liittyvää sääntelyä laajalla työryhmätyöskentelyllä. ITS Finland on puolestaan fasilitoinut automaattisen joukkoliikenteen toimeenpano-ohjelmaa. Näissä esimerkeissä piilee Suomen yksi ehdoton vahvuus, julkisen ja yksityisen sektorin tiivis yhteistyö, jota tukee vahva tutkimusosaaminen ja korkealuokkainen koulutus. Suomessa ei ole ajoneuvojen massatuotantoa, mutta paljon osaamista liittyen automaatioon ja sen kehittämiseen, esimerkiksi automaattiliikenteen operointiin ja työkoneiden automaatioon. Näitä osaamisia yhdistämällä ja edistämällä voidaan edistää myös vientiä ja työpaikkojen syntyä.
Omat kokemukset Tampereella EU-rahoitteisten hankkeiden kautta toteutetuista piloteista ja nykyisestä kaupallisesta koeliikenteestä ovat osoittaneet, että automaattiset bussit, etäoperointi ja turvallisuusratkaisut toimivat aidossa kaupunkiympäristössä, jopa vaativissa pohjoisissa olosuhteissa lumisateessa ja pahimmillaan 26 asteen pakkasessa. Tästä syystä seuraava kehitysloikka Suomessa ei ole enää uusi pilotti, vaan käyttöönoton ja hankintamallien vakiointi.
Nyt tarvitaan suunnitelma
Automaattisen joukkoliikenteen edistämisessä on luotava lyhyen ja pitkän tähtäimen suunnitelmat ja tavoitteet. Tavoitteisiin on sitouduttava ja automaation hyötyjen mahdollistamiseksi on toteutettava paljon käyttöönottoa ja tuotantokäyttöä tukevia toimenpiteitä. Parhaiten tämän putken pää avataan konkreettisin toimin, kaupunkitilan suunnittelupöydältä innovatiivisiin automaattiliikenteen operoinnin hankintaprosesseihin, missä vastataan kysymyksiin mm. vastuista ja palvelutasosta.
Nyt katse on käyttöönotossa. Suomessa olemme vaiheessa, jossa keskeinen kysymys ei ole enää teknologia, vaan hankintamallit, vastuunjako, palvelu- ja operointimallit ja se, miten automaatio viedään hallitusti osaksi arjen kaupallista joukkoliikennettä ja sen laadukasta brändiä . Yksittäisten kaupunkien ei kannata ratkaista automaattisen joukkoliikenteen käyttöönottoa yksin. Sitäkin kannattaa tehdä yhdessä.
Nyt on oikea hetki päättää.
Mika Kulmala
Johtava asiantuntija, WSP Finland Oy
Hallituksen jäsen, ITS Finland
johtoryhmän puheenjohtaja, ITS Factory
