Älyliikenne on terminä tuttu varmasti kaikille liikennejärjestelmä- ja kaupunkikehityshankkeiden parissa työskenteleville. Käsitteellä viitataan digitalisaatioon, dataan ja viestintäteknologioihin, joita hyödynnetään liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisessa kehittämisessä.
Käytännössä älyliikenne tarkoittaa sitä, että liikennejärjestelmän perusinfrastruktuuria rikastetaan teknologisilla ratkaisuilla. Kehitystyötä raamittavat kaupunkien strategiset tavoitteet, kestävän kehityksen näkökulmat ja käyttäjien moninaiset tarpeet.
Vaikka älyliikenteen käsite on monitahoinen, lähdetään sen kehittämisessä valitettavan usein liikkeelle puhtaasti teknisistä ratkaisuista. Kun projektin keskiöön asetetaan järjestelmät, datan hallinta, rajapinnat ja alustaratkaisut, on vaarana, että huomio siirtyy pois itse tavoitteesta. Kehittämisestä tulee järjestelmien rakentamista ilman selkeää näkemystä siitä, mitä ongelmaa ollaan ratkaisemassa. Siksi älyliikenteen suurin haaste ei usein ole teknologia, vaan kehitystyön kytkeminen osaksi liikennejärjestelmän tavoitteita, päätöksentekoa ja jokapäiväistä toimintaa.
Miten älyliikennettä sitten tulisi lähestyä ja mihin asioihin kiinnittää erityistä huomiota? Kokosin tiiviin listan havainnoista, joita olen tehnyt projekteissa vuosien varrella.
Kehitä kokonaisuutta älä yksittäistä teknistä ratkaisua
Liikenne on keskeinen osa kaupunkien toimivuutta, turvallisuutta ja kilpailukykyä. Se vaikuttaa suoraan kaupunkitilan käyttöön, arjen sujuvuuteen, päästötavoitteiden saavuttamiseen ja huoltovarmuuteen. Liikennejärjestelmän kehittäminen tulisikin nähdä ensisijaisesti kaupunkikehittämisenä, jossa on teknisten ratkaisujen lisäksi huomioitava useita yhteiskunnallisia näkökulmia.
Sama näkökulma tulisi ulottaa myös älyliikenteeseen. Sen sijaan, että kehittämistä tarkastellaan yksittäisten järjestelmien tai teknologioiden näkökulmasta, tulisi huomio suunnata koko liikennejärjestelmään. Miten kehitettävä ratkaisu tukee eri liikkumismuotojen yhteensovittamista, liikenteen operointia, kunnossapitoa, häiriönhallintaa, päästövähennyksiä tai kaupunkitilan käyttöä?
Panosta tavoiteasetantaan ja yhteistyöhön
Datalla ja teknologioilla on keskeinen rooli älykkäiden ratkaisujen kehittämisessä. Niiden avulla muodostetaan tilannekuva liikennejärjestelmästä, ohjataan prosesseja, hallitaan häiriötilanteita ja tuotetaan tietoa päätöksenteon tueksi. Tekniset ratkaisut eivät kuitenkaan itsessään luo arvoa. Arvo syntyy siitä, että tieto ohjaa toimintaa ja auttaa tekemään parempia ratkaisuja liikennejärjestelmän kehittämisessä.
Älyliikenne onkin ennen kaikkea johtamisen, priorisoinnin ja yhteistyön kysymys. Ratkaisevaa ei ole se, kuinka paljon dataa kerätään tai kuinka edistyneitä järjestelmiä rakennetaan, vaan se, miten hyvin niiden avulla voidaan parantaa liikennejärjestelmän toimivuutta, turvallisuutta ja arjen sujuvuutta.
