Tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutuksia arvioivat useiden eri alojen asiantuntijat

Suurten tuulivoimahankkeiden YVA-menettelyllä pyritään vähentämään haitallisten ympäristövaikutusten syntymistä sekä sovittamaan yhteen eri näkökulmia ja tavoitteita. WSP:llä hankkeiden parissa työskentelee kymmeniä asiantuntijoita.

Suomi | maanantai 15. syyskuuta 2025

Tuulivoimaloita on suunnitteilla ja rakennettu viime vuosien aikana runsaasti erityisesti Länsi-Suomeen, Pohjois-Pohjanmaalle ja Lappiin. Vaikka mediassa on uutisoitu tuulivoimaboomin hiipumisesta, ennustetaan voimaloiden määrän lähes kolminkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Uusien tuulivoimahankkeiden valmistelu näkyy myös WSP:n asiantuntijoiden työpöydällä.

- Epävarmuus markkinoilla on heijastunut joidenkin tuulivoimahankkeiden etenemiseen, mutta edelleen tuulivoima työllistää asiantuntijoitamme erittäin paljon, toteaa WSP:n ympäristö ja kestävyyspalvelujen liiketoimintajohtaja Katri Luoma-aho.

Kompleksinen tuulivoimahanke

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain liitteessä 126/2019 on lueteltu hankkeet, jotka edellyttävät YVA-menettelyä. Tämänhetkisen lainsäädännön mukaan tuulivoimahankkeissa menettely käydään läpi aina, kun voimaloita on tarkoitus rakentaa vähintään kymmenen kappaletta tai tuulipuiston kokonaisteho on vähintään 45 MW.

1.1.2026 alkaen kynnys laskee: YVA-menettely vaaditaan jo viiden voimalan tai 45 megawatin kokonaistehon ylittävässä hankkeessa. Lisäksi YVA-menettelyä saatetaan edellyttää myös pienemmille hankkeille, jos niistä arvioidaan aiheutuvan merkittäviä ympäristövaikutuksia. Vaikka hanke ei kävisi läpi varsinaista YVA-menettelyä, on sen ympäristövaikutukset aina selvitettävä.

- Arvioinnin avulla lähdetään selvittämään ennen kaikkea sitä, millaisia vaikutuksia hankkeella on ihmisille rakennusvaiheessa, käytön aikana ja toiminnan loppumisen jälkeen. Luontoasioiden lisäksi hankkeissa nousevat tarkastelun keskiöön melun ja välkkeen vaikutus sekä alueen maisema-arvot, elinkeinot ja virkistyskäyttö, Katri kertoo.

Osallistavassa menettelyssä on mukana useita eri sidosryhmiä

Ympäristövaikutusten arviointimenettely on osallistava prosessi, joka jakautuu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan ympäristövaikutusten arviointiohjelma ELY-keskuksen arvioitavaksi ja toisessa vaiheessa ympäristövaikutusten arviointiselostus. Noin kaksi vuotta kestävä prosessi etenee usein käsi kädessä osayleiskaavan laatimisen kanssa.

- Tuulivoimahankkeet ovat isoja hankkeita ja edellyttävät usein kaavamuutosta. Projektipäälliköidemme vastuulla on ohjata YVA-menettelyn lisäksi ympäristövaikutusten arviointiin liittyviä selvityksiä sekä osayleiskaavan laadintaa, Katri toteaa.

Kun työn alla on ihmisten arjen ympäristöön ja alueen elinkeinoihin vaikuttava hanke, nousee sidosryhmäyhteistyö ja viestintä merkittävään rooliin. Tärkeä osa prosessia onkin avoin keskustelu alueella asuvien vakituisten- ja loma-asukkaiden, aluetta käyttävien ihmisten, maanomistajien ja alueen yritysten kanssa.

- Tuulivoimaan suhtaudutaan eri kunnissa hyvin eri tavoin. Osa haluaisi alueelleen voimalaitoksia, mutta ympäristö asettaa tälle rajoituksia. Toisissa taas vastustus on kiivasta. Me konsultteina emme ota tähän kantaa. Meidän tehtävämme on tuottaa tietoa päätöksen teon tueksi mahdollisimman kattavasti, täyttää lain asettamat vaatimukset ja kertoa tekemistämme havainnoista avoimesti.

Hiilijalanjälkilaskenta paljastaa tuulivoimaloiden ilmastovaikutukset

Tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutuksia arvioidaan WSP:llä useiden eri alan asiantuntijoiden toimesta. Mitä herkemmästä alueesta on kysymys, sitä yksityiskohtaisempia selvityksiä tarvitaan.

- Tarkastelut ulottuvat luontoselvityksistä, melu- ja välkeselvityksiin sekä maisemavaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten arviointeihin. Usein pääsemme tekemään hyvinkin spesifejä töitä, kuten susi- tai metsäpeuraselvityksiä, kertoo YVA- ja lupatiimin vetäjä Annika Tella-Maurin.

Vaikka tuulivoima on puhdas energiatuotannon muoto, aiheutuu voimaloiden rakentamisesta väistämättä myös ilmastovaikutuksia. Viime vuosina yhä useampaan hankkeeseen onkin kytketty hiilitaselaskenta. Laskennan avulla tuulivoimahankkeen ilmastovaikutuksia pystytään tarkastelemaan koko elinkaaren ajalta. WSP:llä hiilitaselaskentaa on tehty tuulivoimahankkeiden lisäksi myös aurinkovoimalahankkeisiin. Samat periaatteet pätevät ilmasto- ja kestävyysasiantuntijana WSP:llä toimivan Sonja Kuokkasen mukaan molempiin.

- Laskennassa huomioidaan voimalan elinkaaren eri vaiheet, mukaan lukien rakentamisvaiheen aiheuttamat päästöt. Jos metsää joudutaan kaatamaan voimalan tieltä, laskemme siihen varastoituneen hiilidioksidin määrän sekä otamme huomioon tulevan hiilinielun menetyksen koko voimalan käyttöiän ajalta. Tuloksena syntyy hankkeen päästökerroin, joka kuvaa kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä syntyy yhtä tuotettua kilowattituntia kohden.

Annika Tella-Maurinilla ja Sonja Kuokkasella (oik.) on kattava kokemus hankkeiden hiilitaselaskennasta. Sonjan vastuulla on WSP:n Net Zero -ohjelma, jonka tavoitteena on kehittää sekä yrityksen omaa hiilitaselaskentaa että asiakkuuksissa tehtävää laskentatyötä.

Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa, jonka tuotannosta ei synny hiilidioksidipäästöjä ilmaan. Lähes päästötön energiatuotannon muoto kääntää voimalan ilmastovaikutuksen Sonjan mukaan nopeasti positiiviseksi.

- Jos ajatellaan, että voimalan elinkaari on 30–40 vuotta, voi saavutettava laskennallinen päästövähennys olla merkittävä verrattuna menetettyihin hiilinieluihin ja rakentamisessa syntyneisiin päästöihin.

Uusiutuvien energiahankkeiden hiilitaseenlaskentaan ei ole alalla vakiintuneita käytäntöjä. Menetelmät kehittyvät ja tarkentuvat jatkuvasti tiedon kasvaessa. WSP:llä hiilijalanjälkilaskentaa tehdään OneClick LCA-ohjelmistoa hyödyntäen. Lisäksi käytössä on omia laskentatyökaluja.

- Tiimissämme työskentelee useita hiilijalanjälkilaskentaan erikoistuneita asiantuntijoita. Käyttämämme laskentatyökalut ja menetelmät kehittyvät jatkuvasti. WSP:n kansainvälisen verkoston avulla voimme myös jakaa parhaita käytäntöjä eri maiden välillä. Hiilijalanjälkilaskennasta tulee vertailukelpoisempaa, kun käytännöt kehittyvät ja yleistyvät. On antoisaa olla mukana tekemässä hiilijalanjälkilaskentaa ja tunnistaa sen avulla keinoja, jotka auttavat ohjaamaan yhteiskuntaamme kohti hiilineutraalia huomista, Sonja toteaa.