RIL:in järjestämä Solution 2021 -hackathon kokosi yhteen tiimejä ympäri maailman ratkomaan infrarakentamisen haasteita. WSP osallistui tapahtumaan haasteella, jossa pyrittiin tehostamaan rakennusalan datan käyttöä sekä löytämään tehokkaampia ja yhteensopivampia työvälineitä sen hyödyntämiseksi. Tavoitteena oli tarkastella mahdollisuuksia, joiden avulla kustannus- ja hiilijalanjälkiarviointi pystytään yhdistämään rakennustietomalliin.
”Monet suomalaiset kaupungit ovat käynnistäneet omia poliittisia kestävän kehityksen ohjelmia, joilla on kunnianhimoiset tavoitteet hiilineutraaliuden saavuttamiseksi parin vuosikymmenen sisällä. Jotta tähän päästäisiin, pitää myös infrastruktuuri-investointeja analysoida ja valintaa ohjata hiilijalanjäljen sekä muiden kestävyysarvojen mukaan. Tällä hetkellä rakennusprojektien kustannus- ja hiilijalanjäljenlaskentaan käytetyt sovellukset eivät kommunikoi keskenään. Data on pirstoutunut eri järjestelmiin ja esimerkiksi päätöksentekijän kannalta tärkeät riippuvuudet eivät hahmotu”, taustoittaa Terhi Tikkanen-Lindström WSP:n tehtävänantoa.
Solution 2021 -tapahtumassa kilpailijat pääsivät ratkomaan kuutta eri haastetta. WSP:n haasteeseen tarttui neljä tiimiä. Kilpailun voittajaksi julistettiin 8.11 järjestetyssä palkintojenjakotilaisuudessa WSP:n haasteen parissa työskennellyt Karlsruhen teknillisen insitituutin tiimi.
”Voittanut tiimi ymmärsi täysin tehtävänasettelun ja sen asettamat vaatimukset. Ratkaisu on vakuuttava ja selkeästi esitetty, ja se huomioi käytettävyyden vaatimukset suunnittelu- ja päätöksentekovaiheissa. Myös muut tiimit olivat lyhyessä ajassa sisäistäneet vaativan tehtävän hyvin ja toivat ratkaisuissaan arvokkaita näkökulmia”, toteaa joukkueiden mentorina toiminut Jouni Heinänen WSP:ltä.
Karlsruhen tiimi vakuutti paitsi mentorit myös tuomariston innovatiivisuudellaan sekä viimeistellyllä ja kattavalla ehdotuksellaan. Uniikkiin tietoluokitteluun perustuva ratkaisu skaalautuu monien erilaisten projektien tarpeisiin ja auttaa linkittämään dataa yhteen.
”Ratkaisu on laajennettavissa hiilijalanjäljestä kestävyyden muihin tekijöihin. Joitakin teknisiä yksityiskohtia tulee varmistaa, mutta yleisesti ottaen ratkaisu vaikuttaa toteutuskelpoiselta”, Jouni toteaa.
Kaikki tiimit nostivat esille relevantteja ja haastavia kysymyksiä koskien infrahankkeiden kustannus-hiilitehokkuutta sekä resurssiviisasta toimintaa sekä löysivät mielenkiintoisia ja innovatiivisia lähestymistapoja ratkaisuissaan.
”Neljän tiimin panokset haasteessamme olivat mainiosti erilaisia, joten ne täydentävät toisiaan ja ideat ovat myös yhdisteltävissä. Kilpailun tulosten perusteella olen myös entistä varmempi siitä, että kustannus- ja hiilijalanjälkiarvioinnin yhdistäminen tietomalliin on teknisesti ratkaistavissa ja voi olla lähempänä kuin uskallamme toivoa. Lämmin kiitos kaikille haasteeseen osallistuneille ja isot onnittelut voittajalle, Terhi summaa.
