Helsingin kuntoportaat Lauttasaari
  1. Olemme WSP
  3. Kuntoportaiden suunnittelun anatomia

Matkalla huipulle - kuntoportaiden suunnittelun anatomia

Jos urheilu on tekniikkalaji, niin sitä on myös liikuntapaikkojen suunnittelu. WSP:n monialainen tiimi vastaa Helsingin uusien kuntoportaiden suunnittelusta. Kurkista kulissien taakse ja lue miten reitti huipulle rakentuu.  

Lauttasaaren kuntoportaat 2021

Kuntoportaita rakennetaan Helsingissä kiivasta tahtia. Viime vuonna uudet portaat valmistuivat Lauttasaaren, Pihlajistoon, Myllypuroon ja Mäntymäkeen. Tulevien vuosien aikana uudet portaat kohoavat myös Alppikylään, Suutarilaan ja Laajasaloon. 

Muodonmuutoksen koki viime kesänä myös porrastreenipaikka Malminkartanossa, kun pääkaupunkiseudun pisimmät portaat uusittiin perustuksia myöten. Jätemäeksikin kutsuttu treeni- ja näköalapaikka avautui liikkujille helteisenä heinäkuuna. 

 
”Paitsi että kyseessä ei oikeasti ole jätemäki”, WSP:n geotekniikan asiantuntija Juha Auvinen valottaa. 

”Malminkartanon mäki on täyttömäki, joka on vuosien saatossa rakennettu rakennustyömaiden ylitse jääneistä kaivu- ja purkumassoista. Poikkeuksena jätemäkiin, täyttömäet eivät sisällä pilaantunutta maa-ainesta vaan koostuvat pääosin työmailta kuljetetusta puhtaasta ylijäämämaasta. Valtaosa pääkaupunkiseudun virkistyskäyttöön muovatuista mäistä on täyttömäkiä. ”

Kuntoportaiden suunnittelu aloitetaan pinnan alta 

Multa, savi, hiekka, betoninpalaset ja kivenlohkareet, joista täyttömäet valtaosin koostuvat, asettavat kuntoportaiden rakentamiselle oman haasteensa. Kun maa-aines on epätasalaatuista, tulee perustan suunnitteluun kiinnittää Juhan mukaan erityistä huomiota.  

”Kuntoportaiden suunnittelussa katse suunnataan aluksi pinnan alle. Tärkein vaihe on näytteiden ja tutkimusten kairaaminen, jossa kairausvaunua ajetaan rinnettä pitkin ja otetaan näytteitä eri syvyyksistä tai tutkitaan maaperän löyhyyttä kairaamalla.  Näin saadaan käsitys siitä, mitä pinnan alla on piilossa. Välillä kairauksia ei pystytä tekemään esimerkiksi rinteen jyrkkyyden takia. Maa-aineksen määrittämisessä tukeudutaan silloin mahdollisiin vanhoihin tutkimustuloksiin sekä arkistoista löytyviin tietoihin. Homma on välillä melkoista salapoliisin työtä ja vastaan tulee myös mielenkiintoista tietoa alueen historiasta. Esimerkiksi Lauttasaaren kuntoportaiden paikalla sijaitsi 60 vuotta sitten aktiivisessa käytössä ollut hyppyrimäki”. 

Rakennuspohjan kartoittaminen on tärkeää erityisesti routivuuden selvittämiseksi. Suomen ilmaston suuret lämpötilaerot sulamis- ja pakkasjaksoineen, laittavat rinteiden sekalaisen maa-aineksen helposti liikkumaan pystysuunnassa. 

Mitä enemmän maa-aines imee kosteutta sen suurempi on sen routivuus. Esimerkiksi savi- ja multasekoitteinen rinne yhdistettynä satunnaisiin kivenlohkareisiin ja betoninpalasiin vaatii huomattavasti enemmän työtä portaiden perustusten suunnittelulta kuin tasalaatuinen ja tiivis perusta. Maa-aineksen routivuus sekä tasalaatuisuus määrittävät perustuksen syvyyden sekä perustamisessa käytettävän perustamistavan.

Askelmia ympäristön ja ulkoilijoiden ehdoilla

Varsinaisten portaiden suunnittelu on WSP:llä taitorakennetiimin tehtävä.  

”Portaat täytyy sovitella siihen mäkeen, mihin ne ovat tulossa. Pohjarakenteen lisäksi suunnittelua ohjaa rinteen geometria ja kasvillisuus. Pyrimme löytämään portaille paikan, joka paitsi säästää ympäröivää luontoa myös kutsuu ihailemaan sitä”, kertoo suunnittelija Miika Koljonen. 

Kävely- ja juoksurytmiä auttaa pitämään yllä oikein suunniteltu askelman nousu ja etenemä. Rinteen kaltevuus asettaa omat reunaehtonsa askelmille, mutta käyttömukavuuteen pystyy myös vaikuttamaan suunnitteluratkaisuilla. 

”Portaiden askelmien mittoihin sovelletaan yleisiä rakennusten ohjeistuksia. Pyrimme suunnittelemaan portaat niin, että levähdyspaikkojen väleillä on sama askeltiheys ja -kulma. Näin askeleiden rytmi pysyy samana koko matkan seuraavalle levikkeelle asti. Täytöillä ja tasauksilla pystytään jonkin verran vaikuttamaan portaiden kaltevuuteen, mutta usein askelmat sovitetaan valmiisiin pinnanmuotoihin. Kyseessä on siis toimiva kompromissi,” suunnittelija Lasse Törmänen toteaa.   

Kuntoportaat ovat betoni- ja teräsrakenteisiin verrattuna suhteellisen kevyt rakenne, joiden tulee kuitenkin kestää kovaa käyttöä. Suunnittelussa huomiota kiinnitetään paitsi kokonaisuuteen myös yksittäisiin askelmiin. 

”Olemme huomanneet, että portaiden ensimmäinen askelma pyöristyy käytössä nopeammin kuin muiden askelmien. Uusissa kuntoportaissa tähän on kiinnitetty huomiota tekemällä ensimmäinen lauta kulutusta kestävämmäksi kuin portaiden muut puuosat. Esimerkiksi Lauttasaaren portaissa ensimmäinen askelma on Accoya-tuotenimikkeellä markkinoitua puuta, joka on kyllästetty väkevällä etikkaliuoksella.”

Lauttasaaren kuntoportaat

Lauttasaaren kuntoportaat otettiin virallisesti käyttöön 10.5.2021 Huipulle on matkaa 148 askelmaa.

Kuntoportaat kannustavat treenaamaan ja tutustumaan lähiluontoon

Kun portaita suunnitellaan, on kyse askelmia laajemmasta kokonaisuudesta. Tavoitteena on suunnittelija Herman Moranderin mukaan luoda ympäristö, joka kannustaa liikkumaan. 

”Portaiden yhdistäminen osaksi ympäröiviä ulkoilureittejä on tärkeää. Suunnittelussa täytyy miettiä miten portaita käytetään ja myös sitä, miten haluamme ohjata ihmisiä reiteillä. Se mennäänkö portaita edestakaisin vai tullaanko rinnettä alas esimerkiksi polkua pitkin, on osa reittisuunnittelua.”

Reittien suunnittelua tehdään WSP:llä tiiviissä yhteistyössä eri suunnittelualojen kesken. Valaistus, opastus ja esimerkiksi pyörien pysäköintipaikat palvelevat kaikki yhteistä tavoitetta. 

Kuntoportaat ovat parhaimmillaan saavutettavia ja elämyksellisiä paikkoja, joissa liikunnan ohella voi nauttia ympäröivästä luonnosta. Osa tykkää haastaa itsensä ja osa vain nauttia maisemista. Me pyritään suunnittelemaan kokonaisuus niin, että kaikki saavat siitä irti oman juttunsa.
Herman Morander