Pirkkala on edellisvuoden tapaan Suomen elinvoimaisin kunta, mutta suurin muutos löytyy heti sen takaa. Espoo on noussut toiseksi ja Helsinki 13. sijalta kolmanneksi ja samalle ohi kehyskuntiensa maan suurimman kaupunkiseudun kärkeen.
WSP mittaa kuntien ja alueiden tuotavuutta, inhimillistä pääomaa ja kykyä sopeutua tulevaan 21 indikaattorilla. Elinvoimaindeksi koostuu mm. työllisyyden ja yritystoiminnan mittareista, väkiluvun muutoksesta ja nettomuutosta.
Muuttoliike kääntyi jälleen kohti suurimpia kaupunkeja. Niiden nettomuutto oli viime vuonna 1,6 prosenttia ja keskisuurten kaupunkien 0,7 prosenttia. Lukumääräisesti eniten kasvoivat Espoo, Helsinki ja Tampere. Vastaavasti kehyskuntien kasvu kokonaisuudessaan pysähtyi.
Hyvästit Nurmijärvi-ilmiölle
WSP:n johtava asiantuntija Terhi Tikkanen-Lindström tulkitsee, että nyt on palattu pandemiaa edeltäneelle uralle ja orastanut Nurmijärvi-ilmiö voidaan hyvästellä – vaikka Nurmijärvi itse sijoittuukin 30:n kärkeen.
– Ihmiset hakeutuvat työ- ja kulttuurimahdollisuuksien ääreen pääkaupunkiseudulle. En usko, että suunta vaihtuu, ellei tule uutta pandemian kaltaista kriisiä.
Opiskelijat ovat alkaneet palata korkeakoulukaupunkeihin, mutta tilastoitu suurten kaupunkien nettomuuton kasvu tulee käytännössä ulkomailta.
Suomeen muutti viime vuonna ennätykselliset 50 000 ihmistä, 37 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Sotaa käyvästä itänaapurista tuli 6 000 asukasta. Tätä ennen 2000-luvulla Venäjältä on muuttanut keskimäärin 2 400 ihmistä vuodessa. Seuraavaksi eniten muutettiin Ruotsista, Intiasta, Virosta ja Filippiineiltä. Intiasta muutti 2 400 henkeä, melkein yhtä paljon kuin länsinaapuristamme, josta trendi on ollut laskeva.
Elinvoimaa Intiasta
Vuoden lopussa Suomessa asui lähes 10 500 intialaista. Ryhmään kuuluu juuri niitä koulutettuja osaajia, joita varsinkin teknologia-aloilla kaivataan kipeästi.
– Ulkomailla syntyneiden työllisyysaste nousi enemmän kuin suomalaisten. Tämän pitäisi muuttaa mielikuvia siitä, että tänne tultaisiin vain elämään sosiaalituilla, Tikkanen-Lindström huomauttaa.
Kokonaistyöllisyys kasvoi selvästi kaikissa kuntaryhmissä, matkailukunnissa eniten.
Suomessa asui viime vuoden lopussa vakituisesti puoli miljoonaa äidinkieleltään vieraskielistä ihmistä, yhdeksän prosenttia väestöstä. Määrä on kaksinkertaistunut 11 vuodessa. Vantaalla vieraskielisten osuus on 25, Espoossa 22, Närpiössä 20 ja Helsingissä 18 prosenttia. Uudenmaan väestöstä 17 prosenttia on alkujaan ulkomaalaisia.
Suurimmat vähemmistöt ovat venäläiset (93 500), virolaiset (50 300) ja arabiaa puhuvat (39 100). Venäläisten maahanmuuton voi odottaa hiipuvan rajoitusten vuoksi ja virolaisten virtaa hidastaa rakennusalan taantuma.
Uhkana asuntopula, lapsiköyhyys ja rasismi
Työvoimapula, väestön ikääntyminen ja heikko syntyvyys vaativat lisää maahanmuuttoa. Tikkanen-Lindströmin mukaan kaupunkien haasteena on nyt se, kuinka ne hallitsevat kasvunsa.
– Kyse on siitä, riittääkö kaikille asuntoja ja saadaanko lapsiperheköyhyys kuriin ja ulkomailta muuttaneet integroitua yhteiskuntaan. Ilmapiiri pitäisi pystyä pitämään hyvänä, Tikkanen Lindström sanoo ja viittaa Ruotsin ongelmiin sekä kotimaiseen rasismikeskusteluun.
Rakentamisen äkkipysähdys voi aiheuttaa asuntopulaa jo 2025, kun muuttovoitto syö ylikapasiteetin.
Pienituloisissa perheissä asuvien lasten osuus on suurimmilla kaupunkiseuduilla 11–15 prosenttia. Inflaatio kasvattaa osuutta ja segregaatioriskiä. Uhkaa lisäävät nuorten mielenterveysongelmat.
Elinvoimaindeksiä sovellettiin ensimmäistä kertaa hyvinvointialueiden vertailuun. Yli 55-vuotiaiden osuudesta, työikäisten sairastavuudesta ja pienituloisten lasten osuuksista laskettiin alueen hoivataakka, jota verrattiin 18 muuhun elinvoimamittariin eli kantokykyyn. Hoivataakka on suurin Kainuussa pienin Keski-Uusimaalla. Kantokyvyssä alueiden järjestys on lähes käänteinen: paras on Helsinki ja heikoin Etelä-Savo. Erot ovat molemmilla mittareilla suuria.
Lännessä tuulee suotuisasti
Elinkeinoelämän Keskusliiton tilastojen mukaan Suomeen suunnitellaan yli 150 miljardin euron investointeja vihreään siirtymään, lähinnä etelä- ja länsirannikon akku-, energia- ja terästeollisuuteen. Summa on puolet bruttokansantuotteesta ja työvoiman tarve 9 000 henkeä.
Työvoimapula on nyt pahinta Uudellamaalla, Lapissa, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Se voikin viivästyttää tai kaataa hankkeita, jotka kilpailevat samoista asiantuntijoista kuin muukin teknologiateollisuus. Kouluttajapulan hidastaa myös uusien osaajien kouluttamista.
Viime vuonna asukasta kohden lasketut vihreän siirtymän investoinnit keskittyivät pienten kaupunkien lähikuntiin ja maaseutukuntiin. Ilmiö tasaa keskusten ja maaseudun elinvoimaeroja ja lisää idän ja lännen eroa: tuulivoima on Länsi-Suomen sampo.
Suurimmat tuulikompensoidut päästövähennykset tekivätkin 2007–2021 Länsi-Lapin Simo ja Pohjois-Pohjanmaan Pyhäntä, Pyhäjoki ja Ii.
Päästöt vähenevät huonosti
Ilman kompensaatiota päästöjen vähentäminen sujuu huonosti. Päästökauppa- ja taakanjakosektorien CO2-päästöt vähenivät viime vuonna neljä prosenttia. Maankäyttösektori nousi päästölähteestä pieneksi hiilinieluksi. Vuonna 2021 päästöt vähenivät hieman Jyväskylän ja Oulun kaupunkiseuduilla, nousivat Turun seudulla ja pysyivät ennallaan neljällä muulla MAL-alueella.
Suomen tavoitteesta puolittaa liikenteen kasvihuonekaasupäästöt 2030 mennessä ei ole saavutettu vielä puoliakaan. Viime vuonna lentämisen päästöt kasvoivat 48 prosenttia, ja liikenteen kokonaispäästöt pienenivät vain 0,3 prosenttia.
Helsingin Seudun liikenne totesi alueen MAL-suunnitelman hyväksyessään lakonisesti, ettei suunnitelmissa ole mitään autoliikennettä ja sen päästöjä rajoittavia toimia, joten väestön kasvaessa myös liikennemäärät kasvavat.
– Tällä kunnianhimottomuudella on merkitystä, sillä muut alueet ottavat mallia Helsingin seudusta. Hallituksen päätös pienentää jakeluvelvoitteen nostoa ja alentaa polttoaineiden verotusta on myös huono signaali, Tikkanen–Lindström sanoo.
Helsinki ja Lahti tasaisimmat seudut
Kaupunkiseutujen pienimmät sisäiset erot ovat Helsingin ja Lahden seuduilla. Vähäinen hajontaa kertoo vahvuudesta: seutu ei ole yhden tai kahden veturin varassa.
Vaikka Helsingin seudulla Espoo ja Helsinki nousivat elinvoimaisimmiksi, muilla kaupunkiseuduilla elinvoima ei ole seurannut keskusten väestönkasvua. Tampereella kärjessä ovat Pirkkala ja Lempäälä, Turun seudulla Lieto, Raisio ja Kaarina. Oulun seudulla elinvoimaisin on Kempele ja Jyväskylän naapurissa Muurame. Lahdessa Hollolla ja Kuopiossa Siilinjärvi on vahvistunut keskuskaupunkinsa tasoon.
Väestön kasvaessa kaupankäyntiä ja palveluja on siirtynyt kehyskuntiin ja keskuskaupunkien alakeskuksiin. Kaupan liikevaihdon kasvu on ollut erityisen nopeaa Turun, Oulun ja Tampereen seuduilla. Kuopion ja Helsingin seuduilla liikevaihto on kehittynyt asukasta kohden keskimääräistä heikommin. Helsingissä kyse voi olla ostojen siirtymisestä palveluihin.
Liikahdus länteen ja pohjoiseen
Vaikka ihmiset ja elinvoima virtaavat etelään, myös pohjoisen merkitys kasvaa. Ukrainan sota, tuore natojäsenyys ja vihreän siirtymä pakottavat vahvistamaan yhteyksiä pohjoiseen ja länteen.
Mineraalit, etäyhteydet ja ilmaston lämpenemisestä hyötyvä matkailu lisäävät Lapin vetovoimaa. Ilmastonmuutoksella on myös odottamattomia ja negatiivisia vaikutuksia. Esimerkiksi vieraslajit ja uudet tuholaiset uhkaavat metsä- ja biotaloutta.
Lappi menestyi muuttotilastoissa, mutta alueen ainoa elinvoimalistauksen kärkikunta Kittilä putosi pois 30 joukosta. Muita putoajia olivat Kuopio, Maalahti, Masku, Mustasaari ja Siuntio. Tilalle nousi ensimmäistä kertaa Rauma, Sotkamo ja Hyvinkää, ja vuoden tauon jälkeen Raisio, Rusko ja Nokia. Koko listalla on nähtävissä ensimmäiset merkit rajakaupan hiljenemisen vaikutuksista Itä-Suomen elinvoimaan.
Alueiden tutkimuksesta
Alueiden tutkimus on suunnittelu- ja konsultointiyritys WSP:n vuosittainen katsaus alueiden elinvoimaan ja tulevaisuusvalmiuteen. Tutkimusta on tehty Ruotsissa vuodesta 2014, Suomessa aloitettiin 2021 ja Norjassa 2022. Raportin vahvuutena on laaja indikaattorien määrä, samankaltaisten kuntien ryhmittely ja aluejako sekä tavoitteena reilu vertailu suhteuttavilla indikaattoreilla ja pitkän aikavälin (7–13 v) tarkastelulla. Tutkimus tarjoaa tietokantoineen perustan alueiden kehityksen ennustamiseen.
Katso tästä kaikkien kuntien sijoitukset ja lataa koko raportti
Lisätietoa:
Johtava asiantuntija
Terhi Tikkanen-Lindström, 046 8783130,
[email protected]
Markkinointi- ja viestintäjohtaja
Mira Iso-Markku, 0400 416 662,
[email protected]
WSP on eri osaamisaloja yhdistelevä suunnittelu- ja konsultointiyritys. Luomme asiakkaidemme kanssa kestävää tulevaisuuden elinympäristöä. 700 asiantuntijaamme eri puolilla Suomea johtaa ja konsultoi projekteja sekä suunnittelee ja muotoilee rakennettua ympäristöä viihtyisäksi.
Suomen WSP on osa globaalia WSP:tä, jossa työskentelee yli 68 000 asiantuntijaa ympäri maailmaa. www.wsp.com
