Elämisen kallistuminen on vaikuttanut merkittävästi pohjoisten pääkaupunkien liikenteeseen. Yli puolet kyselyyn vastanneista työmatkailijasta kertoo vaihtaneensa kulkutavan halvempaan tai vähentäneensä liikkumista. Oslossa heidän osuutensa on 62, Tukholmassa ja Kööpenhaminassa 52 prosenttia.
Helsingissä elinkustannusten nousu on vaikuttanut liikkumiseen vähiten, mutta suunta on huolestuttavin. Kun Tukholmassa bussi vaihtuu polkupyörään, Helsingissä tilalle tulee oma auto. Lyhyillä matkoilla kävely on sentään suosituin.
Ennen pandemiaa joukkoliikennettä käytti Helsingin alueella työmatkoihinsa 38 prosenttia, kaksi vuotta sitten 34 ja tänä vuonna pääasiallisesti enää 29 prosenttia vastaajista. Yksityisautoilu ohitti julkisen liikenteen pari vuotta sitten, ja tänä vuonna sen osuus nousi 46 prosenttiin.
Julkinen liikenne ongelmissa
Uusi haaste tulee vuodenvaihteessa, kun HSL nostaa lippujen hintoja keskimäärin 8 prosenttia mm. arvonlisäveron korotuksen vuoksi. Laskennallisen hintajouston (-0,3) mukaan hinnankorotus vähentää matkustajia 2–3 prosenttia.
”Osa matkustajista saattaa siirtyä autoiluun ja lyhyillä matkoilla pyöräilyyn tai kävelyyn”, sanoo WSP Finlandin liikenneasiantuntija
Johanna Nyberg.
Yksityisautoilu menee täpärästi julkisten välineiden edelle jopa Tukholmassa, jossa vertailun korkein osuus, 37 prosenttia vastaajista kokee, että julkisen liikenteen palvelutaso on heikentynyt. Tutkimuksessa esitetäänkin huoli siitä, että julkinen liikenne joutuu laskevien matkustusmäärien, hinnankorotusten ja palveluleikkausten kierteeseen.
Kohonneiden elinkustannusten maailmassa vain Kööpenhamina on onnistunut lisäämään julkisen liikenteen osuutta – tosin pyöräilyn kustannuksella. Autoilun määrä on pysynyt ennallaan.
Kävelevä etätyökaupunki
Helsinkiläiset tekevät vertailun mukaan eniten etätyötä, mikä vähentää liikkumista. Tutkimus ennustaa etätyön lisääntyvän kaikkialla, vaikka työnantajilla on kehityssuunnasta eriäviä mielipiteitä. Täysin tai enimmäkseen kotonaan työskentelevien määrä on kahdessa vuodessa pienentynyt, mutta niin on myös pelkästään työpaikalla viihtyvien osuus.
Yhtä tai kahta etäpäivää viikossa tekevien osuus on noussut koko vertailussa 42 prosenttiin. Nybergin mukaan työntekijät tunnistavat myös läsnäolon tärkeyden ryhmätyöskentelyä vaativissa tehtävissä. Toimistot säilyvät, mutta hakeutuvat hyvien yhteyksien ääreen.
”Nuoret kysyvät yleensä jo työhaastattelussa, miten paikalle pääsee julkisilla ja löytyykö pyörille säilytystiloja.”
Helsinkiläisistä peräti 9 prosenttia kulkee työpaikalleen ensisijaisesti kävellen, ja 11 prosentille se on vapaa-ajan tärkein liikkumismuoto. Luvut ovat vertailun suurimmat ja korkeammat kuin kaksi vuotta sitten.
”Helsinki on onnistunut maankäytössä ja pystynyt luomaan alueita ja yhteyksiä, jotka houkuttelevat kävelemään. Harvoin automatkaa voi kuitenkaan korvata kävelemällä”, Johanna Nyberg toteaa.
Jumbona liikenteen sähköistymisessä
Sähköpyörällä taittuisi pitkäkin matka, mutta liikenteen sähköistymisessä Helsinki on hännänhuippu. Kaikkia sähköisiä kulkuvälineitä on vähiten, kuten ostoaikeitakin.
Oslo voittaa tämän vertailun selvästi. Siellä on sähköautoja, sähköpyöriä, vuokrattavia ja omia sähköpotkulautoja, ja niitä myös käytetään eniten. Suurin osa oslolaisista suunnittelee uuden sähköauton hankkimista kolmen vuoden aikana.
”Tukholma ja Oslo ovat edistäneet sähköistymistä aivan eri tavoin kuin mitä Suomessa on tehty. Julkisella latausinfralla on iso merkitys liikenteen sähköistymisessä, ja se näkyy tässä tutkimuksessa.”
Kolmelle prosentille tukholmalaisista ja oslolaisista sähköskuutti on yleisin kulkupeli työmatkoihin ja neljälle prosentille vapaa-ajan siirtymiin. Kööpenhaminassakin sitä suositaan molempiin tarkoituksiin, mutta Suomessa vain prosentti noteeraa laudan ykkösvälineeksi ja ainoastaan vapaa-ajan menoihin. Vähäisimmästä käytöstä huolimatta – tai ehkä juuri siksi – sähköpotkulaudat herättävät eniten mielipahaa ja vähiten mielihyvää helsinkiläisissä vastaajissa.
Lisätietoa: liiketoimintajohtaja Johanna Nyberg, 040 526 8331, [email protected].
Nordic Mobility on WSP Swedenin aloittama liikkumistutkimus, joka laajennettiin 2022 kattamaan Tukholman lisäksi Oslon, Kööpenhaminan ja Helsingin metropolialueet. Vuoden 2024 tutkimukseen vastasi touko-kesäkuun aikana noin 2500 liikenteen käyttäjää, joista 600 oli Helsingistä.
