Maahanmuuton hidastuminen, työllisyyden heikentyminen ja lapsiköyhyyden yleistyminen nakertavat jopa kasvukeskusten elinvoimaa. Harvoja taantumalle immuuneja seutuja ovat nyt maaseutumaiset matkailukunnat, kertoo Alueiden tutkimus 2025.
WSP mittaa kuntien ja alueiden tuottavuutta, inhimillistä pääomaa ja kykyä sopeutua tulevaan 21 indikaattorilla. Tutkimus tehtiin jo viidennen kerran. Tänä vuonna pienet ja keskisuuret kaupungit nousivat ja suuret putosivat elinvoimalistalla. Esimerkiksi kärjessä Porvoo ja Raision harppasivat viime vuoden jaetulta viidenneltä sijalta jaetulle toiselle sijalle. Taakse jäivät edelliset kakkoset Helsinki (4.) ja Espoo (5.)
Porvoossa koheni nettomuutto ja työpaikkaomavaraisuus, Raisiossa toimintakate ja vihreän siirtymän kehitys. Espoota ja Helsinkiä painoivat tulotason muutoksen notkahtaminen, Espoota myös kiertotalouden kasvun hidastuminen.
Eniten nousivat keskisuuret kaupungit, keskimäärin kahdeksan sijaa. Ryhmän suurimmat kiipijät ovat Kotka (104.), 29 sijaa, Kouvola (102.), 17 sijaa sekä Hämeenlinna (43.) 19 sijaa ja Lahti (56.), 18 sijaa. Korkeimmalle sijoittuu Seinäjoen (24.) ohittanut Oulu (19.). Kotka on löytänyt vihreitä investointeja ja Lahti parantanut tuottavuuttaan, mutta ainoa lähes koko ryhmää yhdistävä tekijä on se, että lasten pienituloisuus ei kasvanut, kuten muissa kunnissa.
Keskukset kipuilevat, naapurit nousevat
Työttömyyden kasvu näkyy ensimmäiseksi suurissa kaupungeissa. Vain Espoossa työllisyys, myös ulkomailla syntyneiden, on kasvanut. Yleensä ulkomaalaisten asema työmarkkinoilla heikkenee laskusuhdanteessa. Isot kaupungit putosivat listalla keskimäärin kaksi sijaa. Vain Tampere (16.) kohensi asemiaan, mutta senkin edelle ennätti Pirkkalan lisäksi kolme muuta kehyskuntaa, kun Lempäälä, Kangasala ja Nokia nousivat kärkikymmenikköön.
Väestö kasvaa yhä lähinnä maahanmuuton ansiosta. Nettomaahanmuutto putosi viime vuonna edellisvuoden ennätyksestä (58 000) 47 000 henkeen. Nettomuutto pieneni eniten Oulun ja Helsingin seuduilla, ja painui edellisessä jo keskimäärin tappiolle. Maahanmuuton supistuminen on jatkunut tänä vuonna.
Helsingin seudulla Hyvinkää (9.) nousi 13 sijaa, Vihti (36.) 10 sijaa ja Kirkkonummi (14.) 8 sijaa. Nettomuutto kasvoi näistä erityisesti Vihdissä. Nurmijärvikin (22.) nousi neljä sijaa, mutta Nurmijärvi-ilmiöstä ei nyt ole kyse. Nousijat ovat enimmäkseen kaupunkeja tai kaupunkimaisia kuntia radan tai valtaväylän varressa, lähellä keskuskaupunkia.
”Esimerkiksi Hyvinkää on vanha asemakaupunki. Suurten kaupunkien kaavoitus voi ohjata hyvätuloisia etsimään väljää asumista lähikunnista. Viime vuosina on rakennettu paljon pieniä asuntoja, joihin muuttaa pienituloisia talouksia. Se pienentää kaupunkien tulotasoa”, sanoo tutkimuksen päävastaava, projektipäällikkö Katja Koskela WSP:stä.
Liikahdukset elinvoimalistalla eivät ole yksisuuntaisia. Kuopio ja Vaasa ovat nyt entistä selkeämmin seutujensa ykkösiä, ja myös Lahti ja Oulu ovat nousseet jakamaan seutujensa kärkitilaa.
Vihreä rakennemuutos hidastuu
Vihreät investoinnit ovat lisääntyneet useissa kunnissa, mutta esimerkiksi suuret kaupungit eivät pärjää päästöjen vähentämisessä entiseen tapaan. Kehitys on negatiivista lähes kaikissa ryhmissä, erityisesti suurten kaupunkien lähikunnissa. Esimerkiksi Pirkkalan päästövähennykset romahtivat niin, että ero kärjessä kapeni.
Keskimäärin päästöjään ovat vähentäneet selvästi vain pienet maalaiskunnat sekä maaseutumaiset matkailukunnat, kun päästökompensaatiota tuottavaa tuulivoimaa on rakennettu Pohjanmaalle, Savoon ja Kainuuseen.
Vihreän rakennemuutoksen kärjessä ovat Raisio ja Rauma ja heti niiden perässä Porvoo, Pori ja Kemi. Valiojoukossa päästöt vähenevät, ja vihreitä investointeja tehdään keskimääräistä enemmän. Esimerkiksi Harjavaltaan on tulossa akkumateriaalitehdas, Raumalle on noussut huippumoderni saha ja Kemiin maailman suurin havusellua valmistava tehdas.
Sähköautojen rekisteröinti hidastui erityisesti suurten kaupunkien sekä keskisuurten kaupunkien lähikunnissa. Juuri niissä työmatkaliikenteen sähköistyminen toisi säästöjä ja päästövähennyksiä, ja kotilataus olisi usein helposti järjestettävissä.
Malmia, matkailua ja huoltovarmuutta
Maaseutumaiset matkailukunnat ovat ainoa ryhmä, jossa myös ulkomailla syntyneiden työllisyys on noussut. Työllisyysindikaattorit kuuluvat tuottavuuden mittareihin, joiden vertailussa ryhmä suorastaan loistaa. Kymmenen eniten tuottavuuspisteitä saaneen kunnan joukossa on neljä pohjoista matkailukuntaa: Kittilä, Sotkamo, Inari ja Sodankylä.
Kittilä ja Sotkamo jopa jakavat tuottavuusvertailun kärkisijan Pirkkalan kanssa. Yritysten liikevaihto asukasta kohden ja työpaikkaomavaraisuus ovat korkeaa tasoa, ja tulotaso on noussut kymmenessä vuodessa keskimääräistä enemmän.
Matkailukuntiin kuuluu varsin heterogeeninen joukko Hangosta Utsjoelle. Yli puolet eli 11 ryhmän 21 kunnasta on pudonnut vertailun päälistalla. Pienissä kunnissa muutaman kymmenen hengen muuttovoitto tai -tappio aiheuttaa isoja heilahduksia listalla. Keskimäärin nousua on kolme sijaa.
Kittilässä, Sotkamossa ja Sodankylässä elinvoimaa tuottaa myös malmi, ja kaivoshankkeita suunnitellaan moneen muuhunkin pohjoiseen kuntaan. Juuri tämä nostaa pohjoisen merkitystä, kun puolustuksen ja huoltovarmuuden uudet tarpeet piirtävät reittejä idästä länteen.
Siltarummuista Norjan satamiin
Johtava konsultti Risto Jounila sanoo, että Pohjoismaiden on pakko parantaa itä-länsisuuntaisia yhteyksiään Atlantille. Asiasta vallitsee virkamiestason yksimielisyys, ja Suomen kannattaa osallistua kustannuksiin.
”Esimerkiksi Ruotsin Malmirata Luulajasta Narvikiin on kapasiteettinsa rajoilla ja hyvin häiriöherkkä. Rekkaliikenne Svappavaaraan ja Kiirunaan on myös raskasta.”
Suomi liittyy Malmirataan Haaparannan kautta tai uudella radalla Kolarista Kiirunaan. Nykyisillä tie- ja ratayhteyksillä ulkomaan logistiikasta ehkä kymmenesosa voitaisiin ohjata pohjoisen kautta.
”Jossain vaiheessa voisi olla helpointa kuljettaa ainakin Oulun korkeudelta asti kaikki pohjoinen rahti Narvikin tai muiden Norjan satamien kautta.”
Vaikka Jounila kutsuu Tanskan salmia kiertoreitiksi, laiva on usein junaa edullisempi kuljetusväline. Perämerellä jäänmurto tasoittaa kustannuksia.
Norjan satamien kapasiteettia pitää kasvattaa ja monipuolistaa. Vuoria ylittäviin ja puhkoviin lisäraiteisin ja autokaistoihin uppoaa helposti miljardeja. Perinteisin kustannus-hyötylaskelmin investoinnit eivät kannata, mutta huoltovarmuudella on hintansa.
”Onko Rail Nordica liian kallis ja onko Lappi tämän investoinnin arvoinen? Pelkkään sotilaskäyttöön ja kriisitilanteisiin yhteyksiä ei kannata rakentaa, ja juuri siksi puhutaan kaksikäyttöisyydestä. Malmivyöhyke kulkee samalla korkeudella, ja myös matkailuelinkeino voi hyötyä yhteyksien parantumisesta.”
Raiteet kapenevat, polarisaatio kasvaa
Merenkurkussa laivaliikenteen kehittäminen todettiin järkevämmäksi kuin kallis ja ympäristöä kuormittava kiinteä yhteys. Parhaillaan Jounilan selvityspöydällä on Tallinna-radan rahtiterminaali ja kytkentä Suomen rataverkkoon, kaukaista ja epätodennäköistä tulevaisuutta sekin.
Rail Nordica -hankkeessa suunnitellaan eurooppalaisen raidevälin rataa Haaparannasta Kemin satamaan. Vastaavaa on selvitetty koko Pohjois-Suomeen ja Oulusta Raaheen.
Geopoliittinen keikahdus siirtää elinvoimaa idästä länteen, mutta idässäkin voi yhä pärjätä, kuten Joensuu (52.), Kontiolahti (53.) ja Lappeenranta (56.) osoittavat. Varsinkin Lappeenrannalle rajakaupan loppu oli iso sokki. Kaupunki on kuitenkin noussut vertailussa kaksi vuotta peräkkäin, kiitos oman yliopiston, perinteisten yritysten ja vihreiden investointien.
Kuntien erot jyrkkenevät. Viime vuonna asukasluku laski 221 kunnassa ja kasvoi vain 88 kunnassa. Väestönlasku oli aiempaa suurempaa ja kasvu enimmäkseen aiempaa pienempää. Tutkimuksen isoimman ryhmän, syrjäisten pienten maalaiskuntien sijoitus laski elinvoimalistalla keskimäärin neljä sijaa. Säästöt ovat osuneet pienituloisiin kotitalouksiin, ja lapsiköyhyys on lisääntynyt, mikä lisää segregaatioriskiä kaupungeissa.
Lataa raportti ja katso kaikki tulokset: www.wsp.com/fi-fi/nakemyksia/alueiden-tutkimus-2025
Lisätietoa:
Johtava asiantuntija, tutkimuksesta vastaava Katja Koskela, 040 569 8223, [email protected]
Markkinointi- ja viestintäjohtaja Mira Iso-Markku, 0400 416 662, [email protected]
