bnr-pyhajoen-kunnan-valmiussuunnitelma
  1. Olemme WSP
  2. Mitä teemme
  3. Projektit
  4. Pyhäjoen kunnan valmiussuunnitelma

Pyhäjoen kunnan valmiussuunnitelma

Pyhäjoen kunta päivitti vuoden 2024 aikana valmiussuunnitelmansa. WSP:n turvallisuuden ja riskienhallinnan asiantuntijat olivat kunnan tukena koko päivitysprosessin ajan. 

Asiakas

  • Pyhäjoen kunta

Projektin vaihe

  • Valmis 2024
Pyhäjoen valmiussuunnitelmien päivityksen tavoitteena oli luoda toimintamalleja erilaisiin uhkiin, ja siten parantaa kunnan sekä kuntakonserniin kuuluvien valmiuksia varautua ennalta erilaisiin normaaliolojen häiriötilanteisiin sekä mahdollisiin poikkeusoloihin. WSP:n asiantuntijat olivat kunnan tukena koko tiivistahtisen projektin ajan.  

- Pyhäjoen kunnan valmiussuunnitelma on kokonaisuus, joka koskee koko kuntakonsernia. 
Projektin aikana päivitettiin valmiussuunnitelman yleinen osa, joka on julkinen asiakirja ja siten kaikkien saatavilla. Ajan tasalle saatettiin myös salassa pidettävät häiriötilannejohtamisen- ja -viestinnän valmiussuunnitelma sekä kunnan eri toimialojen ja keskeisten konserniyhteisöjen valmiussuunnitelmat, taustoittaa kunnanjohtaja Matti Soronen. 

Mahdollisten poikkeusolojen osalta valmiussuunnitelman päivitykseen liittyi myös henkilö-, ajoneuvo- ja työkone- sekä tilavarausten tekeminen huomioiden yhteistoimintatahot ja -kumppanit. 

Yhteistyö oli avainasemassa valmiussuunnitelmaa laadittaessa 

Varautuminen on säädösperusteista. Kunnan tulee kuntalain mukaan edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.  

- Kunnan vastuisiin kytkeytyvä valmiuslaki edellyttää, että kunnat varmistavat tehtäviensä mahdollisimman hyvän hoitamisen myös poikkeusoloissa. Tämä edellyttää valmiussuunnitelmien pitämistä ajan tasalla ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan huolellista suunnittelua, taustoittaa WSP:n johtava asiantuntija Jaakko Ritola.   

Pyhäjoen kunnan valmiussuunnitelman päivitystä koordinoi kunnan varautumisvastaava Vesa Ojanperä ja sitä ohjasi kunnan varautumisen johtoryhmä kunnanjohtaja Matti Sorosen johdolla. Asiantuntijamme laativat yksityiskohtaisen läpivientisuunnitelman yhdessä kunnan kanssa.  

- Työlle asetettiin selkeät tavoitteet ja tavoitteita tukeville tehtäville määräajat. Työn etenemistä, tavoitteiden saavuttamista sekä määräajoissa pysymistä seurattiin kunnan varautumisen johtoryhmän kokouksissa joka toinen viikko kesäaikaa lukuun ottamatta. Projekti eteni käytännössä täysin tehdyn suunnitelman mukaisesti. Tähän ei olisi päästy pelkällä konsulttivetoisuudella ilman kunnan vahvaa motivaatiota ja tekemistä, Ritola toteaa.
Kuntalaiset arvostavat sitä, että kunnan varautumisesta pidetään huolta. Olen tyytyväinen projektissa tekemäämme yhteistyöhön.

Valmiussuunnitelmaa tulee päivittää säännöllisesti

Kunnan valmiussuunnitelman yleinen osa on tärkeää päivittää säännöllisesti, esimerkiksi valtuustokausittain, ja aina kun lainsäädännössä tai toimintaympäristössä tapahtuu oleellisia muutoksia.   
 
- Toimialakohtaisia suunnitelmia on hyvä tarkastella vuosittain osana kunnan riskienhallintaa sekä toiminnan ja talouden suunnittelua. Keskeinen osa valmiuden ylläpitoa on myös käytännön harjoittelu. Harjoitusten avulla kunta kykenee parantamaan kokonaistilannekuvan hahmottamista, johtamista, viestintää ja yhteistoimintaa muiden viranomais- ja yhteistoimintatahojen kanssa erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, Ritola summaa.