Kestävä kiinteistöomaisuus

Kuinka rakentaa ja pitää huolta rakennuksista ja kiinteistöistä tavalla, joka ottaa huomioon ympäristövaikutukset, taloudellisen tehokkuuden ja sosiaalisen vastuun?

Suomessa kestävän kehityksen edistäminen on keskeinen osa kansallista strategiaa. Meillä on tehty merkittäviä edistysaskeleita sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden alueilla, mutta ekologisen kestävyyden saavuttamisessa on vielä haasteita. Keskeinen keino edistää ekologista kestävyyttä on rakentamisen kiertotalouden edistäminen ja rakennusten hiilijalanjäljen vähentäminen.

Kestävä kiinteistöomaisuus tarkoittaa rakennusten energiatehokkuuden parantamista, uusiutuvan energian hyödyntämistä, sekä rakennusten elinkaaren aikaisten vaikutusten hallintaa, mukaan lukien rakennusten kunnossapito, korjaus ja lopulta purkaminen.

Taloudelliselta kannalta on tärkeää, että energiatehokkaat ja kestävästi rakennetut kiinteistöt voivat tarjota säästöjä pitkällä aikavälillä. Sosiaalinen aspekti tulee esiin suunnitellessa asukkaiden terveyttä, hyvinvointia ja toimintamahdollisuuksia parantavia rakennuksia.

Näitä kaikkia kulmia pohdimme webinaarissamme.

Ohjelma

Alustus: Kestävän kiinteistöomaisuuden ajurit
sektorijohtaja Juha-Pekka Smolander, WSP Finland
1,5 asteen keskustakiinteistöjen kestävä tulevaisuus
Chief Impact Leader Eelis Rytkönen, YLVA
Keskustojen elinvoima – nostoja WSPn Alueiden tutkimuksesta
kestävyys- ja vastuullisuusjohtaja Terhi Tikkanen-Lindström, WSP Finland
Kestävät konversio- ja peruskorjaushankkeet, Case Kulma 21, Pohjoinen Rautatienkatu
suunnittelupäällikkö Ville Laankoski, NCC ja Juha-Pekka Smolander, WSP Finland
Tuusula toteuttaa kestävää palveluverkkoa kestävällä projektinjohtomallilla
Tekniikan tohtori Heikki Lonka, Tuusulan kunta ja projektijohtaja Paula Pollock, WSP Finland

Q&A

Moderaattorina toimii Juha-Pekka Smolander.

WSP Finland

Q & A -vastaukset

Saimme ennen webinaaria ja sen aikana kysymyksiä osallistujilta. Tässä vastauksia:

Miten näette uudistavan kiertotalouden roolin ja liiketoimintamallit kestävän kehittämisen edistämisessä konkreettisesti nyt ja lähitulevaisuudessa?

Uskomme, että uudistava kiertotalous tulee olemaan valtavirtaa 2035 mennessä. Tämä vaatii tavoitteiden ja ajattelutavan muutoksen toiminnan taustalla, toki myös säätelyn myötävaikutusta. Rahoittajien vaatimukset ja edullisempi rahoitus ohjaa jo eteenpäin. Kiertotalous etenee, kun siitä löydetään taloudelliset ja liiketoimintahyödyt, ja sen markkina kehittyy mahdollistamaan asioita.

Miten rakennusten ja tilojen muuntojoustavuutta voitaisiin parantaa, jotta purkamiselta vältyttäisiin jopa kokonaan?

Kehittämällä uusia ja soveltuvia olemassa olevia rakennuksia runkojärjestelmän varaan siten, että muut osat ovat modulaarisia ja muunneltavia, esimerkiksi varautumalla talotekniikassa kohtuullisessa määrin kapasiteetin lisäämiseen ilman järjestelmän kokonaan uusimista tai isojen tilojen jakomahdollisuuteen ilman suuria rakennus- tai taloteknisiä muutoksia.
Oleva rakennus asettaa usein omia reunaehtoja, joita voidaan lieventää tai jopa kokonaan poistaa yhteistoiminnallisilla ja käyttäjiä osallistavilla toimintamalleilla.

Miten voitaisiin kannustaa kiinteistönomistajia kehittämään vieläkin pidemmällä aikaperspektiivillä, joka ulottuu jo mahdollisen kiinteistön myynnin yli?

Vuokralaisten ja kiinteistön ostajien tietotason nostaminen ja kasvavat vaatimukset uusine sopimuskäytäntöineen kirittäisivät tässä. Toisaalta kun on tiedossa käyttäjä tai ostaja, kannattaa investoida. Elinkaarenaikainen kestävyysmittaus ja sertifioinnit ohjaavat jo osaltaan pitkään aikaperspektiiviin. Kiinteistösijoittajien puolelta on jo nähtävissä, että kohteen muuntojoustavuutta ilman suuria muutoksia arvostetaan, koska mm. tehtyjen vuokrasopimusten pituudet ovat lyhentyneet aiemmasta.

Miten ilmanvaihdon peruskorjauksissa huomioidaan iv-koneiden ohjaukset olosuhteet huomioivaksi, eli että turhaa ilmanvaihtoa ja sen energiahukkaa karsitaan pois ja samalla säilytetään kohtuulliset sisäolosuhteet?

Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuutta voidaan ohjata esimerkiksi ulko- ja huonelämpötilan, kosteuden tai epäpuhtauspitoisuuksien perusteella. Anturit voidaan sijoittaa joko huonetilaan tai ilmanvaihtokoneeseen, riippuen tilanteesta ja ilmanvaihtokoneen palvelualueen laajuudesta. Ohjaus tapahtuu pääasiallisesti kiinteistöautomaation kautta. IV-peruskorjauksissa olosuhteet huomioiva toiminnallisuus tulee aina erikseen kohdekohtaisesti suunnitella ja varmistaa.
Tärkeää on myös kriittisesti arvioida tarvittava ilmamäärä tiloissa. Esimerkiksi tilat, joissa on paljon sisäisiä neuvottelutiloja, joihin henkilöt siirtyvät välillä työskentelemään viereisestä avotilasta. Lisäksi IV-koneiden palvelualuesuunnittelussa tulee huomioida eri käyttötarkoitukset ja tulevaisuuden muuntojoustavuus, jotta toisen tilan käyttö ei aiheuta toisessa tilassa tarpeettoman suurta ilmanvaihtoa.

Mitkä ovat esim. rakennusten elinkaarisuunnittelun keskeisimmät tekijät ja kuinka tunnistetaan rakennusten elinkaaren lakipiste, jolloin kunnossapito ja korjaus ei ole enää kannattavaa (eli kannattavampaa purkaa vanha ja rakentaa uusi)

Rakennusten elinkaarisuunnittelun keskeisimmät tekijät ovat kestävyys, energiatehokkuus, käyttöikä, kunnossapitotarpeet, kierrätettävyys ja purkamiskustannukset. Rakennuksen elinkaaren lakipisteen tunnistaminen on tärkeää, jotta voidaan tehdä oikeita päätöksiä rakennuksen kunnossapidosta ja korjauksista. Ajankohtaan voidaan vaikuttaa mm. rakennuksen ja tekniikan ennakoivalla kunnossapidolla ja muuntojoustavuuden lisäämisellä.

Huomioidaanko/ miten huomioidaan laskelmissa rakennuksen käyttöikää? Todellisuudessahan peruskorjattavan rakennuksen eri rakennusosien käyttöikä (joita ei uudisteta) jää kuitenkin pienemmäksi kuin kokonaan uuden rakennuksen.

Rakennuksen käyttöikä on yksi tärkeimmistä tekijöistä rakennuksen elinkaarisuunnittelussa. Peruskorjattavan rakennuksen eri rakennusosien käyttöikä voi olla lyhyempi tai pidempi kuin kokonaan uuden rakennuksen ja tämän huomioiminen laskelmissa on tärkeää.
Säästettävien ja uudelleen käytettävien rakennusosien kunto, korjaustarpeet ja käyttöikä tulee aina arvioida ja selvittää kuntotutkimuksissa. Saadun tiedon perusteella tehdään päätökset mahdollisesti tarvittavista toimenpiteistä ja arvio käyttöiästä.

Miten purettavien rakennusten kiertotalous huomioidaan?

Uusi rakentamislaki tulee vaatimaan purkukartoituksen ja jäteselvityksen. Ideaalitapauksessa kaikki kohteessa kartoitetaan ja hyödynnetään uudelleen hankkeessa tai toimitetaan jälkimarkkinoille. Jätteen määrä pyritään minimoimaan. Kartoituksia on alettu tekemään jo ennakoivasti. Jälkimarkkinoissa on vielä kehittymistä.

Esityksissä mainittiin monesti termi sisäilmaongelma. Oliko nämä käyttäjien aistinvaraisia havaintoja vai mittaamalla todettuja toimenpiderajat ylittäviä todellisia ongelmia?

Esityksessä oli monia kohteita erilaisine taustoineen, vastaus on sekä että. Peruskorjatuissa rakennuksissa aiheeseen on kiinnitetty erityistä huomiota.

keskiviikko 17. tammikuuta 2024 15.00 Päivämäärä 16.00 (UTC0)

Kestävä kiinteistöomaisuus 17.1.2024 klo 15-16