bnr-alueiden-tutkimus-2021-wsp
  1. Olemme WSP
  2. Näkemyksiä
  3. Alueiden tutkimus 2021

Alueiden tutkimus 2021

Millaisina Suomen kunnat kohtaavat tulevaisuuden? Halusimme ymmärtää paremmin maamme alueiden nykytilaa, toipumiskykyä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia, ja tarkastelimme kaikkia Suomen kuntia kehittämämme elinvoimaindeksin avulla. Löysimme mielenkiintoisia tuloksia.
map marker Suomi | keskiviikko 29. syyskuuta 2021

Parhaiten mittauksessamme sijoittuneet kunnat:

Kunta

Sijoitus

Pirkkala

1

Lieto

2

Muurame

2

Ylöjärvi

4

Kaarina

5

Kempele

5

 

Kirjoittaja

prf-Terhi-Tikkanen-Lindstrom-
Terhi Tikkanen-Lindström
Johtava asiantuntija
Suomi
Ota yhteyttä
img-ruotsi_ja_suomi_mittakaavassa
Oheinen karttapari havainnollistaa alueiden elinvoimaa pohjoisen Itämeren piirissä vuonna 2021 WSP:n indekseillä mitattuna. Mitä tummempi kartan väri, sen parempi alueen kyky vastaanottaa tulevaisuutta. Vaikka maissa käytetyt monimuuttujaindeksit eivät ole kaikkien indikaattoreiden osalta yhtenevät, antaa karttapari hyvän kuvan elinvoiman alueellisesta sijoittumisesta ja suhteellisesta vahvuudesta kummassakin maassa.

Kartoista erottuvat vahvoina luonnollisesti pääkaupunkiseudut ja Göteborgin ja Tampereen seudut. Sen jälkeen huomio kiinnittyy moniin rannikoille sijoittuviin elinvoimaisiin kuntiin. Erityisesti Perämeren rannikoille ja pohjoisille alueille sijoittuu elinvoimaa, jota maiden kannattaisi kehittää yhdessä entistä vahvemmin. Tämä edellyttäisi esimerkiksi yhteyksien parantamista, raideyhteys mukaan lukien. Edelleen molemmissa maissa on vahvoja kuntapareja tai -ryhmiä saarekkeina sisämaassa. Näiden merkitys on alueellaan suuri ja taustalta löytyy usein kansainvälisesti menestyneitä teollisia yrityksiä ja yritysryhmiä. Hiihtokeskusten kunnat ovat molemmissa maissa kasvattaneet elinvoimaansa ja myös kotimaasta muuttajien määrä on lisääntynyt. Pohjoisiin ja maaseutumaisiin alueisiin kohdistuu muun muassa mineraalien ja matkailun osalta odotuksia, mutta myös isoja kysymyksiä on auki pandemian vaikutuksiin ja väestön muuttoliikkeisiin liittyen.
Ruotsin väkiluku 10,4 miljoonaa on lähes kaksi kertaa suurempi kuin Suomen 5,5 miljoonaa asukasta. Tämä heijastuu kaikkien kuntien väestökokoon. Väestö on jakautunut samalla tavalla, eli useimmat ovat päättäneet asettua maansa eteläosiin ja rannikolle. On kuitenkin huomattava, että puolet ruotsalaisista asuu Tukholman eteläpuolella ja yli 80% asuu etelämpänä kuin suomalaiset. Pandemian ajan väestöliikkeen tarkastelussa tunnistettiin molemmissa maissa pääkaupunkien kasvun pysähtyminen toistaiseksi. Ruotsilla on suhteellisesti urbanisoituneempi, sillä siellä on enemmän keskisuuria ja pieniä  kaupunkeja ja Suomessa taas enemmän maaseutumaisia alueita. Suomessa väestökato maaseutumaisilta alueilta on ollut 2010-luvulla voimakasta. Ruotsissa arvioidaan saman kehityksen olevan edessä siellä.

Vihreästä siirtymästä nostona voidaan todeta että Suomi ja Ruotsi ovat tarttuneet uusiutuvan energian edistämiseen rivakasti. Vuonna 2020 ovat maat Euroopan kärkikaksikko uusiutuvan energian osuudessa kokonaiskulutuksesta. Kun osuus Eurostatin tilastojen mukaan oli Euroopan maissa keskimäärin 22%, oli osuus Ruotsissa 60% ja Suomessa 44%. Tarkasteltaessa kiertotalouden toimialoihin tilastoitavien alojen työpaikkojen suhteellisia osuuksia , olivat molemmat maat keskimäärin vielä kiertotalouteen siirtymän alussa, vaikka yksittäiset kunnat ovatkin kasvattaneet osuutta ripeästi. Päästöjen tarkastelua pohdittaessa mielenkiintoista oli, ettei Ruotsista ollut saatavilla kuntien aluekohtaisten päästövähenemien tietoja samaan tapaan yhtenäisin perustein laskettuina sarjoina kuten Suomessa.
Kestävyysmurros haastaa alueiden menestyksen mittaamisen
Olemme tuotteistaneet edullisia alueiden elinvoimaa tukevia analyysejä, jotka hyödyntävät kokoamaamme tietokantaa.
Pyydä tarjous
bg2

Kuntien menestystekijät -webinaari

Mikä tekee kunnasta tulevaisuuden menestyjän ja kuinka rakennamme Suomen menestyksen yhdessä?  Kuntien menestystekijät 2021 -webinaari pohjautuu syyskuun lopussa julkaisemaamme Alueiden tutkimukseen. Tunnin aikana pureudumme maamme alueiden nykytilaan, resilienssiin ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin sekä pohdimme, mistä kuntien, kaupunkien ja niiden kautta koko Suomen menestystekijät rakentuvat.

Keskustelua moderoi WSP:n kestävyys- ja vastuullisuusjohtaja Terhi Tikkanen-Lindström. Vieraina Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn ekonomisti Sanna Kurronen, Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood ja Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala sekä WSP:ltä yksikönpäällikkö Jarkko Rantala ja Ruotsista Fredrik Bergström, Analysis & Strategy Director, joka esittelee Ruotsin raportin tuloksia ja yhdessä Terhin kanssa käy läpi vertailua Suomen tuloksiin.

Katso tallenne Kuntien menestystekijät puntarissa -artikkeli

Pahoittelut! Sisällön näkeminen edellyttää evästeiden hyväksymisen.

Kunnat kohtaavat tänään ja tulevaisuudessa useita haasteita ja mahdollisuuksia, jotka liittyvät sekä väestörakenteeseen että toimintaympäristön muutoksiin taloudessa, työelämässä ja ympäristössä. Nämä muutostrendit ovat olleet taustalla vaikuttamassa jo kauan ennen pandemiaa. Pystyäksemme rakentavasti keskustelemaan kuntien kohtaamista haasteista, löytämään ratkaisuja ja hyödyntämään mahdollisuuksia, on tutkittava tosiasioita monipuolisesti ja reilusti kapea-alaisuutta ja politikointia välttäen.

Elinvoimaindeksi kertoo tulevaisuuden valmiuksista

Teemme alueiden tutkimuksen nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Ruotsissa olemme tehneet vastaavan tutkimuksen jo kuutena perättäisenä vuonna. Tutkimuksessa pohdimme kuntien tulevaisuuskuntoa useiden näkökulmien ja kehittämämme elinvoimaindeksin avulla. Tuomme esille lähtökohdiltaan erilaisten alueiden vahvuuksia ja samalla yleisempiä kehitystrendejä tulevaisuuden kannalta. Katsomme usealta taholta samaan aikaan vaikuttavien muutosvoimien vaikutusta alueille ja analysoimme alueiden nykyhetken olosuhteita. Toivomme näin muodostuvan näkemyksen tarjoavan tietopohjaa sekä kuntien valintoihin että investointien tarjoamien hyötyjen arviointiin.

Yksittäiset kunnat menestyvät hyvin eri lähtökohdilla ja eri puolilla Suomea. Niistä on malliksi muille ja erityisesti vertaisryhmälleen. Voimme hyödyntää myös Ruotsin kuntien kokemuksia.

Teimme tutkimusta samanaikaisesti Suomessa ja Ruotsissa. Tulosten vertailtavuuden vuoksi käytämme tutkimuksemme eräänä perustana Ruotsissa käytössä olevaa kuntaryhmittelyä, joka tekee vertailuista osuvampia ja reilumpia erilaisten lähtökohtien perusteella.

Uutta Suomen tutkimuksessa on, että vihreä rakennemuutos on sisällytetty yhdeksi elinvoimaindeksin tekijäksi. Alueen yritysten liikevaihdon määrä, työllisyyden ja palkkatason kehitys sekä inhimillisen pääoman tila taas kuvaavat vaurautta, hyvinvointia ja työmarkkinoiden edellytyksiä. Nämä tekijät ovat olennaisia elinkeinojen kehittämisen kannalta ja kuntien kestävyydessä ulkoisia shokkeja vastaan.

grafiikat3
grafiikat2
grafiikat5
grafiikat6
grafiikat7
Tietokannaksi kokoamamme aineisto tarjoaa mahdollisuuden tehdä monipuolisia vertailuja ja tunnistaa vertaiskuntaryhmän onnistumisia sekä analysoida omaa kuntaa vertaisryhmässään, maakunnan kokonaisuudessa tai suhteessa parhaisiin. Ota yhteyttä ja kerromme lisää.
Alueiden-tutkimus-2022-1080x1080px

Alueiden tutkimus 2022

Kuinka Suomi pärjää muuttuvan ilmaston, väestökehityksen ja epävarman maailmantilanteen kanssa? Millaiset ovat eri alueiden valmiudet kohdata tulevaisuuden haasteita? WSP teki Alueiden tutkimuksen Suomessa vuonna 2022 toista kertaa.
Tutustu tuloksiin