Kyyjärven kunnassa Keski-Suomessa sijaitseva Kivirannan monitoimitalo tarjoaa palveluasumista ja toimistotiloja. Vuonna 1978 valmistunutta rakennusta on peruskorjattu 90-luvun lopussa. 2010 rakennus laajennettiin nykyiseen n. 2 000 neliömetrin kokoon.
Asiantuntijamme tekivät monitoimitaloon energiakatselmuksen ja kuntoarvion keväällä 2023. Tehtyjen selvitysten perusteella asiakas sai kattavan kokonaiskuvan rakennuksen kunnosta, tarvittavista lisätutkimuksista ja korjaustarpeista sekä mahdollisuuksista säästää energiaa.
- Kun monitoimitalon selvitykset tehtiin samalla kertaa, pystyttiin energiakatselmuksessa ottamaan saman tien kantaa ehdotettujen korjausten tuottamiin säästöihin – ei pelkästään kuluihin, toteaa energia-asiantuntija Tuomas Seppänen.
Rakennuksesta löytyi merkittäviä mahdollisuuksia energiansäästöön
Energiakatselmuksen perusteella havaittiin, että monitoimitalon lämmitys- ja sähköenergian kulutusta voidaan pienentää merkittävästi.
- Pelkästään rakennusautomaation ohjauksia ja säätöjä muuttamalla on mahdollista saavuttaa lähes 10 000 euron vuotuiset säästöt reilusti alle vuoden takaisinmaksuajalla, Tuomas toteaa.
Katselmuksessa löydettiin lisäksi isoja säästömahdollisuuksia ilmanvaihtokoneiden ja valaistuksen uusimisen sekä poistoilmakanaviston eristämisen kautta. Päätöksenteon tueksi tuotettiin laskelmat investoinnin vaikutuksesta kohteen energiankulutukseen takaisinmaksuaikoineen.
Kuntoarvion ja energiakatselmuksen yhdistäminen tuottaa etua asiakkaalle
Monitoimitalon kuntoarvion yhteydessä selvitettiin paitsi energiankulutus myös kiinteistön kunto tulevien korjaustarpeiden varalta. Tämän jälkeen määritettiin korjausten ajoittuminen, kiireellisyys sekä kustannustaso seuraavan 10 vuoden ajalle.
- Projektin suunnittelua ja toteutusta helpotti merkittävästi se, että saimme toteuttaa projektin yhdessä energia-asiantuntijan kanssa. Kuntoarvion ja energiakatselmuksen yhdistäminen auttaa ennen kaikkea kiinteistönomistajaa, mutta myös helpottaa itse tekijöiden työtä. Yhdistämällä selvitysten toteutus, pystytään paremmin arvioimaan mahdollisten korjaus- ja parannusehdotusten aikataulutusta ja kustannuksia, toteaa rakennetekniikan asiantuntija Mika Pälve.
