Suolahden yhtenäiskoulu

Telakkakadun koulu Äänekoskella muutettiin yhtenäiskouluksi yhdistämällä käytöstä poistuvan Asemakadun koulun toiminnot Telakkakadun kouluun. Telakkakadun rakennusta laajennettiin uusia käyttäjiä varten alempien luokka-asteiden opetustiloilla, uusilla liikuntatiloilla ja ruokasalilla. WSP vastasi Suolahden yhtenäiskoulun rakennesuunnittelusta.

Projektin vaihe

Valmis

Suolahden yhtenäiskoulun runkojärjestelmä on yhdistelmä betoni- ja teräsrakenteita. Uusi koulu rakennettiin vanhaan kouluun kiinni.

Julkisivuissa käytettiin Ruukin Corten S7 -teräslevyä, jonka pinta patinoituu ruostumalla punaruskeaksi luoden ajan myötä harmonisen parin tiilenpunaisten rakennusten kanssa. Teräslevyt olivat pystypoimulevyjä, jotka mahdollistivat levyjen asennuksen kaarevaan ulkoseinään. Teräslevyjen takana käytettiin erillistä sadetakkia estämään viistosateen pääsy rakenteisiin.

Rakennesuunnittelun haasteena monimuotoinen geometria

Maarakentaminen oli haastavaa, koska uuden koulun kohdalla maaperä oli huonosti kantavaa sekä orsivesi oli lähellä maanpintaa. Lisäksi uusi koulu sijoittui siten, että maastossa oli korkeuseroja.

Haastavinta rakennesuunnittelussa oli rakennuksen monimuotoinen geometria sekä monet korkeuserot rakennuksen rungossa. Ulkoseinissä oli paljon kaarevia muotoja ja isoja ikkunanauhoja. Lisäksi oman haasteensa toi LVIS- tekniikan yhdistäminen ja sovittaminen rakennusrunkoon.

Pystyrakenteet betonia ja terästä

Alapohjan piti olla kantava, joten rakennukseen suunniteltiin ryömintätilallinen ratkaisu. Rakennus perustettiin paaluille, ja kohteessa jouduttiinkin käyttämään kolmea eri paalutyyppiä; lyötäviä betonipaaluja, lyötäviä teräspaaluja sekä teräksisiä porapaaluja. Porapaaluja käytettiin koulun vieressä, jotta tärinät ja painumat minimoitiin. Kantavat pystyrakenteet olivat betonia ja terästä. Liikuntasalin alueella käytettiin betonipilareita sekä kantavia betoniseiniä.

Välipohjissa käytettiin ontelolaattoja ja liikuntasalin yläpohjassa käytettiin TT-laattoja (~19m). Varsinaisen koulun ja ruokalan alueella pilarit olivat liittopilareita (d=508mm ja t=10mm). Liittopilarit soveltuivat hyvin kohteeseen, koska ne pystyivät kantamaan suuria pystykuormia pilarin pituuden ollessa lähes 11 metriä. Välipohjissa palkkeina käytettiin Deltapalkkeja. Teräspalkit tukeutuivat liittopilareihin pääsääntöisesti teräskonsoleihin. Luokkahuoneiden edessä oleva ulokkeellinen käytävä toteutettiin ulokkeellisilla Delta-palkeilla sekä teräsbetonilaatalla. Ruokalan yli menevät kaksi siltaa toteutettiin ontelolaatoilla.

Lue koko projektiesittely Teräsrakenne-lehdestä 4/2019.

Yhteystiedot:

Marko Pitkänen
Yksikönpäällikkö, Rakennetekniikka
+358 50 530 4508
[email protected]