bnr-kaisantunneli-lansi
  1. Olemme WSP
  2. Mitä teemme
  3. Projektit
  4. Kaisantunneli

Kaisantunneli

Toteutimme Helsingin päärautatieaseman ratapihan alittavan Kaisantunnelin ja tunnelin yhteydessä sijaitsevan maanlaisen Pyörätallin rakennussuunnittelun. Lisäksi vastasimme Kansalaistorille ja Kaisaniemen puistoon aukeavien tunnelin suuaukkojen ja katualueiden rakennussuunnittelusta. Tunneli yhdistää ratapihan jakaman ydinkeskustan kävelyväylällä ja pyöräbaanalla sekä tarjoaa pyörien liityntäpysäköinnin junalaiturien alla. 

Sijainti

  • Helsinki - Uusimaa - Finland

Projektin vaihe

  • Valmis 2024

Kaisantunnelin avajaisia vietettiin 4.5.2024 ja samalla valmistui kolme vuotta jatkunut rakennustyö. Tunnelihanketta on kuvattu Suomen vaikeimmaksi työmaaksi ja hankkeeksi, joka mullistaa liikkumisen keskustassa.  
 
Keskustan ja rautatieaseman saavutettavuus parantuvat tunnelin myötä selvästi. Arvioidaan, että tunnelin käyttäjämäärät ovat päivittäin parhaimmillaan noin 10 000 kävelijää ja 10 000 pyöräilijää. Pyörätalliin tilaa on varattu noin 1000 pyörälle.

Tunnelin ja maanalaisen pyörätallin suunnittelu on ollut monipuolinen ja haastava tehtävä, jossa on tarvittu valtava määrä erikoisosaamista ja hyvää yhteistyötä. Rakennussuunnittelutyön alussa toteutettiin yhdessä WSP:n suunnittelijoiden, Helsingin kaupungin, urakoitsija Destia Oy:n, Väyläviraston ja Pääkaupunkiseudun kaupunkiliikenne Oy:n kanssa kehitysvaiheen suunnittelu, jossa aiempien suunnitteluvaiheiden suunnitelmia muutettiin ja kehitettiin. Tiivis yhteistyö jatkui läpi hankkeen. Kaisantunnelin projektijohtaja Destian Juha Viitala nostaa esiin  katselmusten merkityksen.

- Haasteellisessa rakennusympäristössä katselmukset koettiin ehdottoman tärkeiksi ja suunnittelijoiden kanssa tavattiinkin kiitettävän usein maastossa työmaatilanteeseen tutustuen.

Kiitokset suunnittelijakumppanillemme WSP:lle. Kaisantunnelin hankkeessa yhteistyö rakentajan ja suunnittelijoiden välillä sujui hyvin. Projektilla pidettiin viikottain suunnittelupalavereita. Näin pystyimme varmistumaan tiedonkulusta ja yhteensovittamaan eri tekniikkalajien tarpeet. 

Rakenteellisesti vaativaa suunnittelua haastavissa olosuhteissa

- Tunneli on pituudeltaan 220 metriä. Se alittaa pohjavesitason ja ratapihan 19 raideparia. Suunnittelun suurin haaste oli ratkaista, miten tunneli voidaan rakentaa, kaivaa, louhia, tukea ja valaa ilman, että Suomen vilkkaimman aseman raide- ja henkilöliikenteelle aiheutuu työstä häiriöitä, kertoo hankkeen arkkitehti, pääsuunnittelija ja projektipäällikkö Matti Tapaninen. 

Toinen haaste oli toteuttaa hanke ilman, että pohjaveden taso ja virtaukset muuttuvat. Ongelma ratkaistiin jakamalla tunneli 14 lohkoon, jotka toteutettiin ja valettiin vaihe kerrallaan. Samalla yläpuolelle sijoittuville radoille ja kävelyliikenteelle rakennettiin väliaikaiset 20 metriä pitkät teräksiset apusillat.  

- Lohkot muodostavat samalla tunnelin liikuntasaumat. Tunnelin vesieristettyjen teräsbetoniseinämien ja -katon rakennepaksuus on noin 70 cm ja se kestää yliajavien junien kuormat, kertoo siltarakennesuunnittelija Antti Schwartz.      

Tunnelilla on kaartuva muoto, joka johtuu siitä, että tunneli väistää asemalaitureille johtavia portaita, itäpään ratateknisen kytkemön ja maanalaisia kaapeleita. Kaarresäde on mahdollisimman loiva, 120 metriä, joka takaa hyvän näkyvyyden nopeavauhtisella polkupyöräbaanalla.  

Tunnelista on yhteys maan alla sijaitsevaan vanhaan tunneliin, jonka kautta on kulku junalaitureille ja rautatieasemalle sekä edelleen metroon ja raitiovaunuihin. Esteetön yhteys on toteutettu erillisellä hissillä, jonka maanpäälliseen rakennukseen on kätketty myös maanalaisten tilojen kookkaat savunpoiston ja ilmanvaihdon hormit.  
  
Tunnelin pituus
220 m
Pyörätallin koko
1200 m2
Pyörätalliin mahtuu
1000 pyörää

Pyörätalli varmistaa sujuvan liityntäpysäköinnin

Kaisantunnelin yhteyteen maan alle on toteutettu 1 200 m2 laajuinen ja lähes tuhannen polkupyörän pyörätalli. Pyörätalli tarjoaa pyöräilijöille liityntäpysäköinnin juna-aseman alla, metro-, raitiovaunupysäkkien ja keskustan läheisyydessä.  

Pyörätalliin sijoittuu erityyppisiä pyörätelineitä sekä pyörähuollon varusteita, akkujen lataus- ja säilytyskaapit ja pyörähuollon palvelupiste. Pyörätallin ja tunnelin väliseen seinään sijoittuu isot reunoistaan pyöristetyt ikkunat, joiden kautta avautuu näkymä eri tilojen välille.   
img-pyoratalli

Kulku tunneliin on sovitettu ympäröivään kaupunkitilaan

Kaisaniemenpuistossa sijaitseva tunnelin idänpuoleinen suuaukko on muotoiltu matalaksi, avoimeksi ja kaarevareunaiseksi, jotta näkymä Eduskuntatalon suuntaan säilyy eheänä. Siinä yhdistyy kaksi tunnelia, vanha asemalaituritunneli sekä uusi kävely- ja pyöräilytunneli. Luiskaan on asennettu kaukolämpöön kytketty sulanapitolämmitys. Itäpäähän sijoittuu myös Kaisaniemen puiston alueelle rinteeseen sijoittuva pyöräpysäköintialue ja punatammi-istutukset.  

Tunnelin länsipään suuaukko avautuu viuhkamaisena Kansalaistorilla sijaitsevalle Oodi kirjastolle, jonka edustalle sijoittuu muun muassa tilaa kaupunkipyörille, oleskeluportaat ja yksittäispuuistus.    
img-kaisantunneli-2

Kuva: Tunnelin länsipään suuaukko avautuu viuhkamaisena Kansalaistorilla sijaitsevalle Oodi kirjastolle, jonka edustalle sijoittuu muun muassa tilaa kaupunkipyörille, oleskeluportaat ja yksittäispuuistus.  

Tasainen ja hienopiirteinen valaistus

Valaistussuunnittelun päätavoite on huomioida tunnelin esteettömyyden ja turvallisuuden tarpeet sekä kaupunkikuvalliset arvot ja arkkitehtuuri.  Tunnelin ja pyörätallin valaistus on suunniteltu kattoon upotettuna ja ilmeeltään tasaisena ja levollisena. Valon väriksi on valittu 3000 kelviniä, joka on lämmin valkoinen.  

Haastavassa tilakokonaisuudessa on huomioitu rataympäristön ja kaupungin ulkovalaistuksen tekniset vaatimukset muun muassa valaisinvalinnoissa. Varsinkin tunnelin läntinen suuaukko on matala, joten päätyjen valaistus on upotettu kattopintaan, raudoitusten lomaan.  
 
- Upotusaukotusten viisto asettelu on saanut linjansa yläpuolella kulkevien raiteiden sijainneista. Tunnelin päiden sopeutumisalueiden matkalla pyritään valaistuksen mitoituksella ja ohjauksella totuttamaan silmä ulkotilan ja sisätilan valoisuuden eroihin, kertoo valaistussuunnittelija Heini Myllyoja.   
 
Pyörätallin valaistus ohjautuu ilta- ja yöaikaan tilojen käytön mukaan. Yleisvalaistuksen lisäksi tiloissa on käytetty yksityiskohtaisempaa valaistusta alas lasketun katto-osuuden reunojen valaistuksessa, ikkuna-aukkoja esiin nostavissa valolinjoissa sekä tunnelinsuiden seinäpintojen ja hissitornin kohdevalaistuksessa.  

- Tunnelin kaartuva keskiosuus on haluttu saada ilmeeltään raikkaaksi ja valoisaksi. Alaslasketun katon reunat on valaistu, jolloin kattopintaa saadaan kevennettyä ja maanalla olevaan tilaan luonnonvalon tuntu, Heini kuvaa.        
img-kaisantunneli-3

Kuva: Kaisantunnelin seinissä on antigraffitipinnoitettu kalkinsävyinen ja mattalasitettu 45x90cm laatoitus. Ylläosaan sijoittuu korostusvalaistus ja alaosaan kontrastijalkalista.   

Kaisantunnelin historia

Helsingin ratapihan yhteyden suunnittelussa on ollut pitkä joukko erilaisia suunnitelmavaiheita, jotka ovat osaltaan pohjustaneet nyt toteutetun Kaisantunnelin suunnitteluratkaisuja ja WSP:n laatimaa rakennussuunnitelmaa. Aiemmissa vaiheissa on laadittu mm. yleissuunnittelua kaupungin hankepäätöksen tekoa varten. Suunnittelussa ovat olleet mukana Sitowise Oy ja Lindroos-arkkitehdit Oy. 

Päätös tunnelin rakentamisesta tehtiin kaupunginvaltuustossa 2019. Yleissuunnitteluvaiheessa vaihtoehtoina vuonna 2011 oli suoraan vanhaan kävelytunneliin spiraalimaisella länsipään rampilla liitetty tunnelivaihtoehto, jonka suunnittelusta luovuttiin kuitenkin liikenneturvallisuussyistä. Vaihtoehtona oli myös ratapihan ylittävä terässiltavaihtoehto vuonna 2017, jossa etuna oli edullisempi hinta, mutta haasteena korkeampi tasoero ja luiskien pituus. 

Vuonna 2000 valmistui laitureille johtava vanha jalankulkutunneli. Yhteyttä ei kuitenkaan ulotettu Kansalaistorille, eikä tunneliin varattu vuosituhannen alussa tilaa polkupyöräilyn tarpeille. Kaisantunnelin ja pyöräparkin hankkeen voi nähdä osana keskustan liikenteen kehittymistä ja muutosta kaupunki- ja ympäristöarvot huomioivaksi. Viime vuosisadan 1900-luvun lukuisissa erilaisissa keskustasuunnitelmissa on liikkumisen ratkaisuna esitetty autoliikennesiltaa ja ramppeja samaan sijaintiin, johon nyt tällä vuosituhannella on toteutunut Kaisantunneli.      
 

Pahoittelemme, mutta tämä sisältö ei ole saatavilla.

Parantaaksesi käyttökokemustasi varmista, että kaikki evästeet ovat käytössä.

Liittyvät projektit