Somerharjulla rautatien ja Valtatie 6:n välissä sijaitsee entinen ratapölkkyjen kunnostamoalue, joka oli toiminnassa vuosina 1947-1958. Pölkkyjen kyllästykseen käytettyä myrkyllistä kreosoottiöljyä oli toiminnan seurauksena päätynyt vuosien aikana alueen maaperään ja pohjaveteen – suurimmassa vuotokohdassa lähes 10 000 litraa. Alueella oli tehty pilaantuneisuustutkimuksia 2000-luvun alusta lähtien.
Vuonna 2008 maa-alue siirtyi Senaatti-kiinteistöjen omistukseen ja samalla käynnistettiin alueen kunnostamista koskeva suunnittelu yhdessä WSP:n asiantuntijoiden ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Alueen rakentaminen lähivuosikymmeninä ei ollut ajankohtaista, joten kunnostamisessa pystyttiin hyödyntämään luonnon omia menetelmiä.
Vuosia sitten aloitettu työ kantaa nyt hedelmää. Lue, miten kestävän kunnostuksen prosessi eteni ja millaisia tuloksia Senaatin pioneerikohteessa on saavutettu.
Työ aloitettiin alueen kartoituksella ja tutkimuksilla
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa asiantuntijamme määrittivät pilaantuneiden maa- ja pohjavesialueiden laajuuden ja pitoisuudet. Kreosootin esiintymisen ja kulkeutumislaskennan perusteella todettiin, että maaperässä jäljellä olevat kreosoottipitoisuudet eivät enää merkittävästi kasvattaneet pohjavedessä todettuja pitoisuuksia.
Katse käännettiin seuraavaksi maa-alueisiin. Asiantuntijamme määrittivät reitit, joiden kautta ihmisten oli mahdollista altistua alueella oleville haitta-aineille. Mahdollisia altistusreittejä olivat kreosoottipitoisen maa-aineksen tahaton nieleminen, ihokosketus sekä alueelta poimittujen sienten ja marjojen syönti. Tavoitteeksi asetettiin pintamaan kunnostaminen siten, ettei sen haitta-ainepitoisuuksista aiheutuisi terveys- tai ympäristöriskiä kohteen nykyisessä käytössä.
Kunnostusmenetelmäksi valittiin fytoremediaatio
Asiantuntijamme tarkastelivat kohteen kunnostusvaihtoehtoja GoldSET-työkalulla, jonka avulla voidaan selvittää eri kunnostusmenetelmien soveltuvuutta huomioiden menetelmän kustannukset, tekninen soveltuvuus sekä ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset. Vertailun perusteella kunnostusmenetelmäksi valittiin fytoremediaatio eli kunnostus kasvien avulla.
Fytoremediaatiossa kasvien juuristossa elävät mikrobit hajottavat haitta-aineita, jolloin lopputuotteina muodostuu ainoastaan hiilidioksidia ja vettä. Samalla kasvusto sitoo pintamaata sekä vähentää pölyämistä ja sadeveden kulkeutumista pohjaveteen. Menetelmässä käytettyjen hybridihaapojen on todettu pystyvän puhdistamaan maaperää juurten pinnalla ja kasvin sisällä olevien bakteerien avulla.
Maaperän haitta-ainepitoisuudet saatiin alle riskitason 10 vuodessa
Vuonna 2011 Senaatti-kiinteistöt jätti ELY-keskukselle ympäristölupahakemuksen maaperän kunnostamisesta fytoremediaation avulla. Luonnonvarakeskus (LUKE) istutti alueelle ensimmäiset hybridihaavat vuosina 2013 ja 2014, ja istutuksia täydennettiin vuosina 2016 ja 2019.
Alueen haitta-ainepitoisuuksia on istutusten jälkeen seurattu säännöllisesti ja tulokset ovat lupaavia.
Asiantuntijoidemme 2023 tekemän selvityksen perusteella öljyhiilivetyjen ja PAH-yhdisteistä (polyaromaattiset hiilivedyt) kevyempien yhdisteiden keskimääräiset pitoisuudet olivat 10 vuoden aikana alentuneet 55-75 %. Todettujen maksimipitoisuuksien perusteella riskitasot alittavat tällä hetkellä hyväksytyt tasot eli terveysriskiä ei kohteessa todetuista pitoisuuksista enää muodostu. Seurantaa kohteessa jatketaan edelleen ainakin seuraavan 10-vuotiskauden ajan.
