WSP vastasi ympäristötalon rakennesuunnittelusta. Talon suunnittelu on toteutettu 3D:nä. A+-tason energiankulutusluokkaan pääseminen vaati myös rakenneteknisiä ratkaisuja. Rakennuksen rungoksi valittiin paikalla valettu pilarilaatta. Massiivibetonirunko sitoo lämpöenergiaa, ja tasoittaa sitä kautta lämpötilaeroja. Lisäksi paikalla valetun betonirungon CO²-päästöt ovat suhteellisen alhaiset.
Ala- ja yläpohjat tehtiin muottiteknisistä syistä ontelolaattatasona. Paikalla valetun tason kuivumisessa olisi kestänyt pidempään, joten ontelolaattatason myötä päästiin nopeammin laittamaan bitumihuovat vesikattoon. Talon ulkovaippakin saatiin asennettua nopeasti runkovaiheen jälkeen termorankaisen ulkoseinäratkaisun ansiosta.
Aulojen kattorakenne tehtiin liima- ja kertopuupalkeista. Materiaalivalinnan takana olivat ympäristöominaisuudet, kuten CO2-päästöt ja samoista syistä talossa käytettiin myös mahdollisimman paljon mineraalivillaeristeitä.
Sähköä ja lämpöä säästetään ympäristötalossa monin eri tavoin. Kesäisin rakennusta jäähdytetään 25 kalliokaivon avulla ja lisäksi etelään suuntautuva kaksoisjulkisivu auttaa jäähdytyksessä, sillä se varjostaa taloa liialta lämpökuormalta. Talvisin kaksoisjulkisivu puolestaan lämmittää taloa. Ikkunoissa energiatehokkuus on huomioitu lämpölasein ja seinien eristeet ovat selvästi tavanomaista paksumpia.
Tuottamalla osa tarvittavasta sähköstä itse, voidaan vähentää verkosta ostettavan sähkön määrää. Talon eteläpuolen kaksoisjulkisivun uloin pinta rakentuu aurinkopaneeleista, joita on sijoitettu myös vesikatolle. Sähköä tuotetaan myös rakennuksen katolta löytyvillä neljällä tuuliturbiinilla ja rakennuksessa on akku, johon tuotettua sähköä voidaan varastoida. Sähkönkulutusta on myös pyritty vähentämään esimerkiksi tuomalla luonnonvaloa rakennukseen valokuilujen avulla, mikä vähentää sähkövalaistuksen tarvetta.
Kuva: Ab CASE consult / Kimmo Kuismanen
