Vesitornin rakennuspaikka, Hiekkaharju, on nimensä mukaisesti muodostunut tiiviydeltään vaihtelevista hiekka- ja sorakerrostumista ja kallio on syvällä. Luonnontilaisen pohjamaan kokoonpuristuminen massiivisen peruslaatan alla olisi muodostunut haitallisen suureksi mm. suurten vesijohtolinjojen kannalta, joten tehtyjen 3D FEM analyysien -perusteellla päädyttiin perustuspohja tiivistämään pudotustiivistyksen avulla.
Pudotustiivistyssuunnitelma tehtiin numeerisen simuloinnin pohjalta ja tiivistystyön vaikutusta perustuspohjan maaperään tutkittiin kontrollikairauksilla, joiden tulokset tukivat simulointeja. Pohjalaatan painumaa mitattiin vesitornin rakentamisen aikana useasta kohdasta ja seurantamittausten tulokset osoittavat suunnittelun onnistuneen erinomaisesti.
Innovatiivista insinöörityötä ja rakentamista
Innovatiivisuus näkyi myös haastavan kohteen rakennustavassa. Pääurakoitsija YIT:n ehdotuksesta alkuperäistä rakennustapaa lähdettiin kehittämään siten, että säiliöosa valettiin maassa ja nostettiin ylös, jonka jälkeen 5000 tonnia painava säiliöosa tunkattiin hikipohjan tekoa varten muutaman metrin korkeuteen. Myös säiliön ulkokuori asennettiin paikalleen maan pinnalla ja kokonaisuus nostettiin lopulta liukuvaletun tornijalan yläosaan 90 hydraulisen tunkin avulla. Vesitornin 15 teräskotelopilaria päällystettiin valkoisella rappauksella ja liitettiin niveltappiliitoksin tornin runkoon. Kahdesta säiliöstä (3500 m3 ja 4500 m3) koostuvan vesitornin yhteistilavuus on 8000 m3.
Mittava rakennusurakka alkoi syksyllä 2017 ja tornin tiiviyskokeita päästiin suorittamaan heinäkuussa 2020.