Vain noin 10 prosenttia EU:ssa tuotannossa käytetyistä resursseista kiertää takaisin talousjärjestelmäämme. Toisin sanoen, parannettavaa ja voitettavaa on paljon, totesivat puhujat WSP:n kesäkuun puolivälissä järjestämässä webinaarissa.
Katri Luoma-aho, arvostettu kiertotalousstrategi ja neuvonantaja WSP:n Suomen organisaatiosta, esitteli kuulijoille vaihe vaiheelta, kuinka he voivat, olivatpa sitten yhdyskuntasuunnittelijoita, liiketoiminnan kehittäjiä tai muita toimijoita, rakentaa menestyksekkään strategian kohti kiertotaloutta.
– Kiertotaloudessa menestys ja vastuullisuus kulkevat käsi kädessä. Haluamme luoda järjestelmän, jossa kaikki materiaali pysyy kierrossa mahdollisimman pitkään, hän sanoi esityksessään.
Miten saadaan aikaan suurin vaikutus?
Kyse on erityisesti uudenlaisista liiketoimintamalleista, resurssien käytön pidentämisestä ja hukan poistamisesta suunnittelun keinoin sekä materiaalien kierrättämisestä, kertoo Katri Luoma-aho. Lisäksi on tärkeää ymmärtää asiakkaiden tarpeet, tunnistaa avaintoimijat ja rakentaa yhteistyötä.
Norjan Oslossa sijaitsevassa Hovinbyenissä – maan suurimmassa kaupunkikehityshankkeessa – WSP:n Pål Erik Olsen on työskennellyt teorioiden käytäntöön viemiseksi. Uuden, innovatiivisen kaupunginosan on tarkoitus tarjota 120 000 uutta asuntoa ja 130 000 työpaikkaa. Mutta miten kiertotalous kytketään osaksi yhdyskuntasuunnittelua?
– Tärkeintä oli saada toimijat keskustelemaan, jotta yhteistyölle saatiin perusta, hän sanoo ja kuvailee työpajoja, joissa tunnistettiin tavoitteet, tarpeet ja kunnianhimo. Nämä aihiot jatkokehitettiin pilottihankkeiksi.
Miten tasapainotamme ihmisten tarpeet ja ekologiset rajat?
Useissa suurissa norjalaisissa kaupunkikehityshankkeissa käytetään ainutlaatuista työmenetelmää, kertoi Marte Mohn-Solberg. "Donitsitalous" on kestävän kehityksen viitekehys, jossa sisempi rengas edustaa perustarpeita ja ulompi ekologisia rajoja. Miten pysymme näiden renkaiden – donitsin – välissä?
– Järjestämme työpajoja eri alojen välillä ja pilkomme hankkeet pienempiin osiin. Esimerkiksi Grønlikaian katoilla tehty työ on johtanut siihen, että alueella on nyt 30 % vihreää pinta-alaa.
Ruotsin Västeråsin ulkopuolella sijaitsevalla Finnslättenin alueella on selvitetty yhdessä paikallisen lämpöpumpputoimijan kanssa, miten Amazonin suuren datakeskuksen tuottamaa hukkalämpöä voidaan hyödyntää. Hanke on osa projektia, jossa Adnan Jahic WSP:ltä on ollut mukana kartoittamassa, miten alueen yritykset voivat löytää symbiooseja ja liiketoimintamalleja jätteiden ja sivuvirtojen käsittelyyn ja tuotantoprosessien tehostamiseen.
– Suurin haaste on saada yritysten johto sitoutumaan muutokseen. Yleisesti ottaen kiertotaloudesta on paljon politiikkaa ja tavoitteita, mutta vähemmän konkreettisia esimerkkejä, hän toteaa.
Katri Luoma-aho on samaa mieltä:
– EU:ssa on poliittista tahtotilaa kiertotalouden edistämiseksi. Nykyisen lineaarisen, uusien raaka-aineiden varaan rakennetun talousjärjestelmän muuttaminen vie kuitenkin aikaa.
Useiden puhujien mukaan yksi suurimmista haasteista on skaalautuminen ja toimitusketjujen muuttaminen.
– Kehitystä tapahtuu, mutta emme ole vielä siellä missä pitäisi, sanoo Adnan Jahic.
– Olemme rakentaneet itsemme logistiseen kehykseen, josta irtautuminen vie aikaa, lisää Pål Erik Olsen.
Katso webinaarin tallenne
