Kohti luontopositiivista yritystoimintaa

Kaikkien yritysten on parannettava kykyään mitata ja vähentää toimintansa ympäristövaikutuksia. Pohjoismaissa työn tueksi on kehitetty menetelmiä ja malleja, joista muu maailma voi ottaa oppia.

Luontokadosta ja biodiversiteetin merkityksestä keskustellaan entistä enemmän erityisesti elinympäristöjen häviämisen vuoksi. Villieläinten määrä on vähentynyt 73 prosenttia vuoden 1970 jälkeen, kertoo WSP:n meriluonnon asiantuntija Maren Moltke Lyngsgaard.

torstai 21. marraskuuta 2024

Kestävän kehityksen työ on perinteisesti keskittynyt ilmastonmuutoksen torjuntaan ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, mikä on kiistatta tärkeää. Samalla on kuitenkin olennaista tunnistaa ja ottaa huomioon muut ympäristön tilaan vaikuttavat haasteet. Nykyisin yrityksissä siirrytään yhä enemmän kohti kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa, jossa huomioidaan paitsi ihmisen vaikutukset luontoon myös luonnon ekosysteemipalveluiden merkitys liiketoiminnalle. Luonto on elinehto, josta niin yksilöt kuin organisaatiotkin ovat riippuvaisia.

– Yritykset eivät ainoastaan vaikuta luontoon, vaan myös hyötyvät sen tarjoamista ekosysteemipalveluista, kuten ruoantuotannosta, puhtaasta ilmasta ja vedestä, muistuttaa Maren Moltke Lyngsgaard.

Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi on tehty useita kansainvälisiä aloitteita ja säännöksiä, jotka ohjaavat toimintaa ja tulosten mittaamista. Näitä ovat esimerkiksi YK:n biodiversiteettisopimus, EU:n CSRD-direktiivi ja TNFD-suositukset yrityksille niiden ympäristövaikutusten arvioimiseksi ja raportointia varten.

Yritykset tarttuvat haasteisiin eri tavoin: osa toteuttaa raportoinnin itsenäisesti, osa hakee asiantuntijatukea. Onnistumisen edellytys on johdon vahva sitoutuminen prosessiin. Suomessa WSP on auttanut yrityksiä laatimaan tiekarttoja luontovaikutusten hallintaan.

– Toisin kuin ilmastotiekartta, luontotiekartta huomioi laajemmin toiminnan ympäristövaikutukset, kuten vaikutukset biodiversiteettiin, vesistöihin ja luonnonvaroihin, kertoo WSP Finlandin kestävyys- ja vastuullisuusjohtaja Terhi Tikkanen-Lindström.

Tikkanen-Lindström on ollut mukana laatimassa myös WSP:n omaa luontotiekarttaa. Tavoitteena on, että koko yrityksen toiminta on luontopositiivista vuoteen 2035 mennessä.

– Tiekarttamme huomioi vaikutukset koko arvoketjussa projekteista hankintoihin, energiankäyttöön ja jätehuoltoon. Myös matkustaminen ja toimistojen toiminta kuuluvat laskelmiin. Lisäksi pyrimme ekologiseen kompensaatioon juuri siellä, missä vaikutukset syntyvät, hän lisää.

Maren Moltke Lyngsgaard

Scott Cole

Liittyvät teemat ja kategoriat

Luontotiekartan laatimiseen tarvitaan mittaamiseen ja arviointiin sopivat työkalut.

– Mittaaminen auttaa priorisoimaan toimia ja vähentämään riskejä. Esimerkiksi ekologisen kompensaation taso voidaan määrittää tarkasti. Samalla avautuu uusia mahdollisuuksia, kuten biokrediittien myynti sekä ympäristövastuun hyödyntäminen sijoittajien kiinnostuksen herättämisessä, kertoo WSP:n ympäristötalouden asiantuntija Scott Cole.

Maailmalla on kehitetty erilaisia menetelmiä luonnon monimuotoisuutta tukevan työn vaikutusten arviointiin. Ruotsissa lanseerattiin viime vuonna Climb-malli, joka perustuu Iso-Britannian Defran Biodiversity Net Gain -malliin. Mallit auttavat myös luontotoimien priorisoinnissa tunnistamalla alueet, joilla tehtävät toimet voivat tuottaa suurimman hyödyn.

– Olemme laatineet ruotsalaiselle säätiölle niin sanotun mahdollisuuskartan, joka osoittaa, missä suurimmat ja helposti hyödynnettävissä olevat luontohyödyt sijaitsevat, Scott Cole toteaa.

Mallit edellyttävät toimiakseen laadukasta dataa, jonka saaminen voi toisinaan olla haastavaa. Norjassa WSP auttoi kaivosyhtiötä tutkimaan tulevan kaivosalueen sijaintia ja selvittämään alueen luontoarvoja.

– Aloitimme tunnistamalla herkät alueet. Tähän on käytettävissä monia eri työkaluja ja julkisia tietolähteitä. Norjassa Miljødirektoratet tarjoaa karttoja, joissa on useita suodattimia, joiden avulla voi nopeasti saada paljon tietoa. Tiedot voidaan tämän jälkeen yhdistää lajipankkiin, jotta saadaan selville, minkälaisista elinympäristöistä on kyse, sanoo ympäristökonsultti Mathias Jerpseth.

WSP:n tekemän selvitystyön ansiosta kaivosprojekti oli mahdollista suunnitella huomioiden alueen luontoarvot sekä kompensoimalla jäljelle jäävät vaikutukset.

– Ei ole olemassa globaalia standardia, jonka avulla voidaan mitata tai arvioida luonnon monimuotoisuutta. On kuitenkin olemassa hyviä malleja alueiden ja toimenpiteiden priorisointiin. Niiden hyödyntäminen edellyttää kuitenkin laadukkaan datan keräämistä. Joskus dataa on saatavilla, mutta usein tarvitaan myös kenttätutkimuksia, sanoo Mathias Jerpseth.

WSP voi myös tukea yrityksiä laatimaan luonnon monimuotoisuutta edistäviä strategioita ja kehittämään raportointia. Tanskassa WSP:n ekologi Kristina Larsen on ollut mukana auttamassa rautatieyhtiö DSB:tä luontovaikutusten selvittämisessä.

– Kävimme läpi heidän koko arvoketjun ja analysoimme toiminnot käyttäen kansainvälistä Science Based Targets for Nature -viitekehystä. Suuri osa yrityksen ympäristövaikutuksista aiheutui maankäytöstä sekä asemien toiminnasta. Tarkastelimme myös luonnon monimuotoisuutta radan ympäristössä, sanoo Kristina.

WSP on työskennellyt Tanskassa myös hankkeessa, jossa vanhan kaupungintalon ympäristöä muutettiin asunnoiksi. Projektissa WSP laati selvityksen kaikista elinympäristöistä, joihin projekti vaikuttaisi, sekä selvitti, mitä toimintoja voitaisiin välttää, vähentää, lieventää ja mitä tulisi kompensoida.

- Ehdotuksessamme päätimme priorisoida sammakkoeläinten elinympäristöjen säästämisen ja kehittämisen sekä kukkaniittyjen luomisen pölyttäville hyönteisille. Olisimme voineet valita muitakin eläinlajeja, mutta näiden lajien tukemiseen oli tässä projektissa parhaat lähtökohdat, sanoo Kristina.

Rakennushankkeet aiheuttavat riskejä myös linnuille. Arvioiden mukaan 8–20 miljoonaa lintua kuolee vuosittain törmättyään rakennuksiin. Vertailun vuoksi kissojen hampaisiin jää vuosittain arviolta 1,5 miljoonaa lintua. WSP:n arkkitehti Emma Komi tekee Suomessa töitä lintuystävällisemmän arkkitehtuurin eteen.

Arkkitehtuurin avulla voidaan vaikuttaa linnuille vaarallisiin suunnitteluratkaisuihin ja trendeihin sekä parantaa lintujen mahdollisuuksia selvitä ihmisen muokkaamassa ympäristössä,

Emma Komi Arkkitehti

Emma Komi Arkkitehti

Lintuystävällisessä arkkitehtuurissa lasia ja keinovaloa on käytetty harkiten. Lisäksi viherrakenteiden avulla voidaan luoda lintujen tarpeisiin vastaavaa tilaa samalla vähentäen niiden taipumusta esimerkiksi pesiä ihmisille epäedullisissa paikoissa.

– Arkkitehtuurin avulla voidaan myös tukea lintujen pärjäämistä kaupunkiympäristössä rakentamalla esimerkiksi viherkattoja, -seiniä ja -alueita, Emma Komi toteaa.