Kaupunkiliikenteen ilmastotyön kiritys – ehdotukset etenemisestä

Liikkuminen ja logistiikka ovat yksi tärkeä osa-alue, joissa toimenpiteitä on tällä valtuustokaudella vauhditettava hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi ja elokuussa voimaan tulleeseen uuteen sääntelyyn eli ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksiin vastaamiseksi. 

Kaupungin liikenteen ilmastotyössä tavoite voi kohdistua kaupungin omiin toimintoihin tai  kaupunkialueen kokonaispäästöjen vähentämiseen. 

• Kaupunkikonsernin liikenteeseen kuuluvat oman ajoneuvokaluston suorat päästöt ja tuotettujen liikkumisen palveluiden epäsuorat energiaperusteiset päästöt (sähkö, kaukolämpö). Lisäksi tähän kuuluvat muut epäsuorat liikkumisen päästöt: hankinnan ja palvelutuottamisen toimitusten kuljetusten, liikenteen infrastruktuurin rakentamisen, kaupungin työmaiden liikenteen, työmatkaliikkumisen sekä ostettujen kuljetuspalveluiden päästöt. Ilmastotyön keinoissa on mukana myös kompensointi esimerkiksi investointeina uusiutuvaan energiaan ja teknologiaan tai hiilinielujen kasvattamisena metsittämällä. 

• Aluetasolla kaupunki voi vaikuttaa liikkumisen kulkutapajakaumaan, liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantamiseen, liikenteen hinnoitteluun ja logistiikan tehostamiseen. Lisäksi voidaan jossain määrin vaikuttaa liikkumisen kokonaisvolyymin vähentämiseen.

Liikenteen ilmastobudjetin mitoituksessa on molemmissa tapauksissa (konserni- ja aluetaso) otettava huomioon, että ajoneuvokannan vähäpäästöisyyden eli energiatehokkuuden ja vaihtoehtoisten käyttövoimien sekä rakennusmateriaalien vähähiilisyyden kehittyminen vaikuttaa päästöennusteisiin. 

Liikenteen päästöt muodostavat noin 20 % Suomen kaikista kasvihuone¬päästöistä. Vuonna 2019 liikenteen päästöjen kokonaisvähennys vuoteen 1990 verrattuna oli vain 7% ja vuoteen 2005 verrattuna 13 %. Päästöt ovat vähentyneet hitaasti verrattuna esimerkiksi energiajärjestelmien päästöjen vähentämiseen. Oheisessa kaaviossa on esitetty kotimaan liikenteen kasvihuonekaasujen perusennuste 22.4.2020 (lähde VTT/Lipasto 2019 ja LVM).

Vuonna 2019 kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä noin 94 % muodostui tieliikenteessä. On arvioitu, että 25% ajoneuvoista aiheuttaa 50 % päästöistä. Vuonna 2019 tieliikenteen päästöistä aiheutui: 

• 54 % henkilöautoista, 

• 32 % kuorma-autoista, 

• 8 % pakettiautoista, 

• 5 % linja-autoista ja 

• noin 1 % moottoripyöristä, mopoista ja mopoautoista.

Fossiilittoman liikenteen tiekartta valmistui 2020 palvelemaan liikenteen pääst

övähennystoimien tehostamista kansalliseen hiilineutraalisuuden tavoitteeseen pääsemiseksi 2035. Tavoitteena on vähintään puolitettaa liikenteen päästöt 2030 mennessä verrattuna 2005 tasoon, ja saavuttaa nollapäästöisyys 2045.

Hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi tarvitaan laaja keinojen valikoima

Kaupunkien liikenteen hiilineutraalisuuden tavoittamiseen tarvitaan nyt laaja keinojen valikoima. Edistämisessä on tärkeä huomioida kaikki kolme toiminnan tasoa ja niiden väliset kytkennät.

Ehdotamme kaupunkiliikenteen ilmastotyön kiritykseksi liikkeelle lähtöä esimerkiksi seuraavista toimenpidekoreista:

• Kaupungin liikkumisen hiilineutraalius
  - Konserni- tai aluetason ohjaus ja laskenta.
  
  • Viihtyisä matalahiilinen keskusta
  - Liikkumis- ja/tai logistiikkahubien varaan jäsentyvät kävelypainotteiset alueet, vähäpäästöinen ja tehokas viimeinen kilometri. Hyödyille tavoitteet ja mittaus sekä seuranta.
  
  • Kaupunkikonsernin logistiikan päästöt
  - Prosessinohjaus, kalusto- ja logistiikkasuunnittelu, hankinnan suunnittelu ja päästöjen mittaus ja raportointi.
  
  • Kaupunkikonsernin työmaiden päästöt
  - Päästöjen vähentämien koskien hankintaa, kalusto- ja logistiikkasuunnittelua, työkoneiden käytön ohjausta sekä seurantaa ja raportointia.
  
  • Päästöjen monitorointi
  - Alueellinen tai toimintokohtainen automatisoitu päästöjen todentaminen.

Kun kaupungin ja muiden organisaatioiden toiminnan ohjelmoinnin ja budjetoinnin yhteydessä mietitään toimenpiteiden toteutusjärjestystä, ovat keskeisiä asioita vaikuttavuus ja saavutettavuus. Vaikuttavuudella tarkoitetaan toimenpiteen tai hankkeen vaikutusta yhteiskunnallisen tavoitteen toteutumiseen. Saavutettavuudella tarkoitetaan helppoutta, työpanosta ja kustannusta. Synergiaa löytyy, jos toimenpide vaikuttaa samanaikaisesti kahteen erilliseen tavoiteltuun asiaan, tai jos toimenpiteet ovat toteutettavissa yhdessä kustannustehokkaasti. 

Lisäksi edistämisessä on tärkeää huomioida monihyödyt, jolloin päästöjen vähentämisellä mahdollisesti saavutetaan myös muita tärkeitä yhteiskunnallisia hyötyjä. Kun pohditaan kustannuksia, välillisiä ja välittömiä vaikutuksia ja vaikuttavuutta, voi osoittautua, että suorat päästövähennystä toteuttavat toimenpiteet ovat tehokkaimpia tapoja saavuttaa hiilineutraalisuutta.

Olemme kehittäneet tässä kirjoituksessa ehdotettuihin edistämisen kokonaisuuksiin asiakkaille ratkaisuja yhteistyössä kumppanimme Vediafi:n kanssa. Kirjoitus on yhteenveto 5.10. pidetystä esityksestä Viherpesu ei auta - muutos on välttämätön -webinaarissa.

Lisätietoja:
Terhi Tikkanen-Lindström
gsm 046 878 3130   
[email protected]