Kaavatasoisissa vähähiilisyysselvityksissä selvityksen sisältö sekä käytettävät menetelmät vaihtelevat kohteiden hankesisällön, suunnitteluvaiheen ja sijaintikunnan mukaan. Eri hankevaihtoehtoja arvioivilla selvityksillä saadaan konkreettisimpia vertailutuloksia.
Asemakaavatasoisen selvityksen tavoitteena on tarkastella alueen ja hankkeen kokonaiskuvaa kestävyyden näkökulmasta, huomioida tulevat kaavamääräykset sekä ohjata hanketta kohti vähähiilisyyttä ja mahdollisia muita ympäristötavoitteita. Selvitysten laatiminen edellyttää paitsi ymmärrystä asemakaavaprosessista myös taitoa arvioida ilmastovaikutuksia monesta eri näkökulmasta.
Tässä kirjoituksessa avaan kokonaisuutta yhden esimerkkihankkeen kautta ja kerron, miten asemakaavoituksen yhteydessä tehtävien selvitysten avulla voidaan luoda vahva pohja hankkeen kestävyystavoitteiden saavuttamiksi.
Kaavoituksen selvitysten ohjausvaikutus on suuri
Asemakaavahankkeisiin liittyvien kestävyysselvitysten ohjausvaikutus on suuri, sillä kaavoituksen avulla määritellään alueen peruslähtökohdat, jotka ohjaavat hankkeen toteuttamista. Varhaisessa vaiheessa asetetut reunaehdot varmistavat, että alueen suunnittelu ja rakentaminen vastaavat yhteiskunnallisiin ja ekologisiin tavoitteisiin.
Laadimme vähähiilisyysselvityksen 40 000 k-m2 alueelle, jonne oli suunnitteilla uusia asuinrakennuksia. Hankkeen toteuttamista varten oli valmisteilla asemakaavamuutos, joten selvityksen lähtötiedossa tuli huomioida voimassa olevan asemakaavan lisäksi hankealueen viitesuunnitelma sekä alustavan asemakaavamuutoksen reunaehdot. Nämä asettivat vaatimuksia muun muassa alueen hiilineutraaliudelle, energiatehokkuudelle, uusiutuvan energian käytölle ja rakennusmateriaalien kestävyydelle. Lähtötiedot sisälsivät hyödyllistä informaatiota, mutta esimerkiksi rakentamisen materiaaleja tai niiden tarkkoja määriä ei lähtötiedoista löytynyt. Laskelmamme sisälsivät siis paljon vaihtoehtoja ja oletuksia materiaalien käytön osalta.
Puutteellisista tiedoista huolimatta varhaisella hiilitaselaskennalla on kuitenkin merkittävä ohjausvaikutus. Mitä aikaisemmassa vaiheessa laskenta tehdään, sitä enemmän on mahdollista vaikuttaa rakentamisen valintoihin ja kaavan ohjaavaan sisältöön. Esimerkkihankkeessa teimme laskennan asemakaavavaiheessa, mutta se on mahdollista tehdä vielä varhaisemmin eli yleiskaavavaiheessa. Yleiskaavavaiheessa tehdyllä laskennalla voidaan vaikuttaa laajemmin alueen maankäyttö- ja liikenneratkaisuihin.
Hiilijalanjälkilaskenta kestävyysselvityksen pohjana
Kaavatasoisen kestävyysselvityksen laatiminen voi edellyttää useiden eri työkalujen ja laskentamenetelmien käyttöä. Kaavan ilmastovaikutuksia voidaan arvioida esimerkiksi Kilva-arviointityökalun, kaupunkien omien vaikutusten arviointityökalujen ja Ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen arviointimallin avulla. Osa näistä sisältää laskentaan kuuluvat työkalun, mutta arvioinnin tukena voidaan käyttää myös muita laskentamenetelmiä.
Teimme selvityksessä hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen laskennan 50 vuoden ajanjaksolle Ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen arviointimenetelmään mukaisesti. Laskennassa käytettiin One Click LCA:n Carbon Designer 3D -työkalua, joka on suunniteltu erityisesti varhaisen vaiheen laskentaan.
Laskennan avulla tuotetussa vähähiilisyysselvityksessä vertailimme alueelle suunniteltujen rakennusten erilaisia runkotyyppejä sekä niiden hiilijalan- ja hiilikädenjälkiä sekä arvioimme esimerkiksi vähähiilisen betonin käytön vaikutusta rakennuksen hiilijalanjälkeen. Tarkastelimme myös rakennusten energiankulutusta, rakennusten päästöjen jakautumista elinkaaren eri vaiheille ja rakennuksen eri osien materiaaleista syntyviä päästöjä. Eroja hiilijalan- ja hiilikädenjäljissä havainnollistimme selostuksen lisäksi kuvin ja kaavioin. Laskentojen tekemiseen osallistui yrityksemme ympäristö- ja kestävyysasiantuntijoita sekä rakennesuunnittelija.
Selvityksessä tarkastelimme lisäksi alueen energian tuotannon eri vaihtoehtoja, maaperän ominaisuuksia perustamistavan ja hiilivarastojen kannalta sekä aurinkoenergiapotentiaalia ja energiatehokkuutta. Rakennuksien osalta merkittäväksi tekijäksi osoittautui vähähiilisen betonin käyttäminen, jonka avulla voidaan saavuttaa merkittävä päästövähenemä verrattuna tavallisen betonin käyttämiseen.
Hankekohtainen räätälöinti ja muut ympäristötavoitteet
Jokainen hanke on ainutlaatuinen, ja niin ovat myös niitä varten tehdyt selvitykset. Hankkeen alkuvaiheessa on tärkeää räätälöidä selvitykset ja asettaa tavoitteet tarkasti. Vaikuttavuuden saavuttamiseksi tarvitaan johdonmukaista suunnittelu- ja kestävyysohjausta. Hiililaskenta on osa tarkastelua, mutta sen lisäksi voidaan tehdä laajempia analyysejä, kuten resurssiselvityksiä. Selvityksessä tarkastellaan hankealueen nykytilaa, sen sisältämiä resursseja ja hankkeen tarvitsemia resursseja. Niihin voidaan sisällyttää tarkastelua esimerkiksi maa-ainesten, purkumateriaalien, hulevesien, kasvillisuuden, hiilinielujen, liikenteen järjestelyjen ja maiseman osalta. Resurssiselvitykseen sisältyy pohdinta siitä, voidaanko materiaaleja saada kierrätettyinä muualta, voidaanko hankkeessa hyödyntää jo alueella olevia resursseja tai voidaanko hankkeessa hyödyntää uusiomateriaaleja. Sen avulla voidaan myös varautua ajoissa luonnon menetyksiä kompensoiviin ja lisääviin ratkaisuihin hankealueella tai sen ulkopuolella. Kokonaisuudessaan selvitys on siis suunnitelma, joka ottaa huomioon biodiversiteetin, kiertotalouden, resurssitehokkuuden sekä vähähiilisyyden.
Kuten vähähiilisyysselvityksen myös kestävyysselvityksen laatiminen edellyttää laaja-alaista osaamista ja kokonaiskestävyyden tekijöiden ymmärtämistä. Arviolta seuraavien kahden vuoden aikana vakiintuvat selvitykset, joiden avulla rakentamishankkeissa voidaan vastata vaiheittain vuosina 2025 ja 2026 voimaan tulevan uuden rakentamislain kestävyysvaatimuksiin.
