Nettonolla-rakentaminen – kustannus vai investointi?

Nettonolla-rakentaminen on tärkeä osa ilmastokriisin torjuntaa ja kestävän kehityksen edistämistä. Se auttaa kehittämään rakennuksia, jotka eivät ainoastaan ole energiatehokkaita, vaan tukevat myös laajempia ympäristötavoitteita. Työ kannattaa, sillä Raklin tuoreen selvityksen mukaan rakennetun ympäristön hiilijalanjälki on tällä hetkellä noin 30 prosenttia koko Suomen hiilijalanjäljestä. 

Rakennusteollisuuden (RT) laskelmien mukaan rakennetun ympäristön vuotuinen hiilijalanjälki on kuitenkin pienentynyt 15 prosentilla neljässä vuodessa. Keskeinen syy on rakennusten lämmittämiseen käytetyn sähkön ja kaukolämmön nopea vähähiilistyminen. Jatkossa myös vihreän siirtymän sääntelyn vauhdittamat rakennusten energiatehokkuusremontit sekä rakennusteollisuuden omat ilmastotoimet leikkaavat päästöjä kiihtyvällä tahdilla.

Energiaa tuottava ja kulutusta pihistävä rakennus

Nettonolla-rakentaminen tarkoittaa rakennusprojektia, jonka tuloksena syntyvä rakennus tuottaa yhtä paljon energiaa kuin se kuluttaa käytön aikana vuodessa. Tämä saavutetaan suunnittelemalla rakennus siten, että se minimoi energiankulutuksen ja maksimoi energiatehokkuuden usein uusiutuvia energialähteitä hyödyntämällä. Nettonolla-rakennus voi esimerkiksi tuottaa sähköä aurinkopaneeleilla ja käyttää maalämpöä lämmitykseen, mikä vähentää kokonaisenergian ja fossiilisten polttoaineiden tarvetta.

Rakennusvaiheessa rakennuksen ilmastotavoitteita voidaan toteuttaa kahdella tavalla: joko vähentämällä rakennusvaiheen päästöt nollaan tai kompensoimalla päästöt niin sanottuun nettonollaan. Tämä tarkoittaa, että omia päästöjä vähennetään mahdollisimman paljon ja loput kompensoidaan esimerkiksi kasvattamalla hiilinieluja tai tukemalla päästövähennyksiä muualla.

Nettonolla-rakentamisen taloudelliset hyödyt 

Nettonolla-rakentaminen vaikuttaa sekä rakennuskustannuksiin että rakennusten arvoon monin tavoin. Aluksi nettonolla-rakennukset voivat olla perinteisiä rakennuksia kalliimpia, koska ne vaativat edistyneitä teknologioita ja materiaaleja, kuten aurinkopaneeleja, energiatehokkaita ikkunoita, eristyksiä, mittausta ja digitaalista opimointia sekä muita kestävän kehityksen ratkaisuja. Suunnittelu- ja rakennusprosessit voivat myös olla monimutkaisempia ja aikaa vieviä. Pitkällä aikavälillä nämä rakennukset voivat kuitenkin säästää merkittävästi energiakustannuksissa, mikä kompensoi niiden korkeampia kustannuksia. 

Taloudellista hyötyä tuottaa myös nettonolla-rakentamisen vaikutus kiinteistön arvoon. Moderni, teknisesti edistynyt rakennus vähentää asumiskustannuksia ja houkuttelee ympäristötietoisia ostajia. Myös mahdolliset verohelpotukset ja tuet voivat tehdä siitä perinteistä rakennusta houkuttelevamman sijoituskohteen, jonka arvo säilyy tai jopa kasvaa pitkällä aikavälillä. 

Nettonolla-rakentaminen on kasvava trendi maailmanlaajuisesti, ja se on osa laajempaa pyrkimystä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Suomessa on vahva tuki uusiutuvalle energialle ja energiatehokkuudelle, mikä näkyy rakennusalan innovaatioissa, käytännöissä ja myös tulevassa lainsäädännössä.  

Uudistuva lainsäädäntö ohjaa kohti kestävää rakentamista

Suomessa eduskunta on hyväksynyt uuden rakentamislain, joka tuo ilmastonmuutoksen torjunnan kattavasti osaksi rakentamisen lainsäädäntöä. Tämä laki ohjaa rakentamaan vähähiilisesti ja ottamaan huomioon rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt. Lisäksi lain tavoitteena on sujuvoittaa rakentamista ja samalla vauhdittaa kiertotaloutta ja digitalisaatiota sekä parantaa rakentamisen laatua. Laki sisältää asetuksia rakennuksen ilmastoselvityksestä, materiaaliselosteesta ja hiilijalanjäljen raja-arvoista, jotka tulevat osaksi Suomen rakentamismääräyskokoelmaa.

Laki tulee vaiheittain voimaan vuosien 2025 ja 2026 aikana. Uusien teknisten vaatimusten mukaan rakennukset on suunniteltava pitkäikäisiksi ja muunneltaviksi. Lainsäädäntö velvoittaa myös päästöjen vähentämiseen asettamalla hiilijalanjäljelle raja-arvon.

Lainsäädännön rinnalla Ympäristöministeriö on kehittänyt rakentamisen hiilijalanjäljen arviointimenetelmän, ja tavoitteena on saada menetelmä käyttöön uuden rakennuslain kautta vuonna 2025. Arviointijaksona laskennassa käytetään enintään 50 vuotta. Hiilijalanjäljen ohella lasketaan myös hiilikädenjälki. Rakennuksen hiilikädenjäljen arviointiin sisältyvät sellaisten ilmastovaikutusten nettohyödyt, joita ei syntyisi ilman rakennushanketta.

Rakennusala valmistautuu muutokseen

Laki ja laskentatyökalut eivät riitä, vaan hankkeisiin tarvitaan ekologista budjetointia  ja sen toteutumisen ohjausta. WSP:llä olemme ottaneet käyttöön kestävyystavoitteita tukevan toimintamallin kaikissa talonrakentamisen hankkeissa. Toimintamalli kattaa kaikki hankevaiheet, niissä tehtävän suunnittelutyön ja rakentamisen projektinjohdon. Toimintamallin koulutustilaisuuden yhteydessä rakennuttajakonsulttina toimiville työntekijöille teetetty pienimuotoinen kysely osoitti, että kestävyystavoitteita esiintyy jo monipuolisesti, vaikkakaan ei vielä laajasti, hankkeiden osana.