Kestävän rakentamisen vauhdittaminen

Me WSP:llä suunnittelemme ja konsultoimme hankkeita rakentamisen, liikkumisen ja ympäristön aloilla. Työstämme noin kaksi kolmannesta on materiaali-intensiivistä suunnittelua ja yksi kolmannes rakennuttamistehtäviä ja kestävyyteen liittyvää konsultointia. Kestävyyden kädenjäljen kasvattamisen mahdollisuus on siten lähtökohtaisesti hyvä. 

Kun pohdin keinoja kestävän rakentamisen vauhdittamiseksi, vaikuttaa taustalla luonnollisesti arkkitehti- ja ympäristösuunnittelijan koulutukseni, mutta myös rakennetun ympäristön organisaatioiden ja liiketoiminnan johtajan kokemus jo parin vuosikymmennen ajalta. Näistä lähtökohdista väitän, että kestävyyden johtaminen on sen edistämisen sokea piste.  
 
Ekologisesti kestävän rakentamisen vauhdittamiseksi nostan keskusteluun kolme toiminnan ohjaukseen liittyvää asiakokonaisuutta:  

1. Organisaatioiden vastuullisuustyön vahvistamisen 
2. Suunnittelu- ja toteutusprosessin uudistamisen
3. Vaikuttavuuden entistä tarkemman kohdentamisen 

Vastuullisuustyö mahdollistaa systeemisen muutoksen 

Miksi organisaatioiden vastuullisuustyö on kestävän rakentamisen edellytys ja perusta?  Koska sitä kautta saadaan organisaatioille yhteiset tavoitteet ja mahdollistetaan kestävyyden skaalautuminen ihmisten toiminnan kautta. Ylimmän johdon sitoutumisen jälkeen työntekijöillä on lupa - ja velvollisuus - toimia. 

Keskeistä vastuullisuudessa on sitoutuminen, tavoitteen sanoittaminen ja yhdessä oppiminen - sekä tietysti kestävyyden edistämisen mittaaminen. Keskeistä ovat myös ne innovaatiot ja oivallukset, joilla kestävyysmuutosta käytännössä saadaan aikaan. Vauhdittamisen kannalta olennaista on lisäksi tietoa jakava työkulttuuri sekä viestintä kumppaneille ja sidosryhmille. 

Tänä päivänä vastuullisuus on rakennusalan organisaatioissa eri painotuksin mukana, mutta näen sen sisältävän edelleen johtamis- ja resurssihaasteita. Mielestäni vastuullisuustyö on ohittamaton keino saavuttaa alalla systeemistä muutosta ja mahdollisuus kehittää toimintaa. 

Esimerkiksi energiajärjestelmien uudistamisella ja rakennustuotteiden valmistuksen vähähiilisyyden ja materiaalikierron edistämisellä on merkittävä vaikutus rakentamisen kestävyydelle. Minne siis suunnata rakentamisen suunnittelun vaikuttavuus?  

Tässä kohdassa nostan esille erityisesti rakennustuotteiden ja materiaalien uudelleen käytön edistämisen. Teetimme WSP:llä alkukesällä selvityksen rakennustuotteiden uudelleenkäytöstä ja peilasimme tuloksia oman organisaatiomme tehtäviin. Tulokset olivat innostavia ja rohkaisevia: ennen mahdottomalta tuntunut voi toteutua ja pilotteja löytyy jo hyvin.  

Yksi esimerkki on talohanke Oslosta, joka sai rakennusosia 24 kohteesta noin viiden kilometrin etäisyydeltä muista rakennushankkeista, joita kutsuttiin hauskalla termillä ”lahjoittajarakennukset”. Lisäksi hankkeessa käytettiin uudelleen rakennuksen omia rakennusosia ja materiaaleja. Esimerkkejä löytyy myös eri toimijoiden yksin tai yhdessä perustamista käytettyjen rakennusosien ja materiaalien varastoista ja uudelleenkäyttöä helpottavista IT-sovelluksista. 

Suunnittelun vaikuttavuutta voidaan vahvistaa myös arvostamalla nykyisen rakennuskannan kaikkia aikakausia. Jokaisen kohteen rakennusosien tekemiseen on mennyt resursseja, kuten pääomaa, raaka-aineita, työvoimaa ja energiaa, jotka muodostavat tuotteiden arvon riippumatta alkuperäisistä materiaalista tai nykytrendeistä.  

Kun vertaamme modernin ajan (1940-1999) rakennuskannan sijoittumista ja käyttötarkoituksia alueiden elinvoimaisuustietoihin, näemme selviä uhkia kestävälle materiaalitaloudelle. Kokonaistilanne vaatii siis laajempia strategioita. Hanketasolla nykyisen rakennuskannan käytettävyys ja sopeutuminen ajan vaatimuksiin puolestaan edellyttää taitavaa suunnittelua, energiakonversioita ja -optimointia, ja viilennyksen ratkaisuja. Vaivan palkintona tarjoutuu ainutlaatuisia ja merkityksellisiä toteutuksia. 

Vaikuttavuutta tavoiteltaessa myös luonnon lisäämisen ja kaikenlaisten haittojen minimoinnin tulisi velvoittaa jokaista projektia. Rakennusteollisuuden biodiversiteettitiekartassa havainnollisesti esitetyt tieteeseen perustuvat luontoskenaariot osoittavat selvästi, että pelkkä säilyttäminen ei riitä. Luonto on lisäksi tärkeä elementti kestävän yhdyskuntarakenteen sopeutuessa jo muuttuneeseen ilmastoon. Näitä piirteitä on osaltaan nostettu esiin myös käynnissä oleva CO-CARBON -tutkimushankkeessa. 

Rakentamista toimeenpanee laaja joukko toimijoita ja kestävyyden BAU-skenaarioissa tulee helposti yllättäviäkin tuloksia. Omat laskentamme vahvistavat esimerkiksi sen, että teollisuuden ja liikenteen päästötavoitteiden toteutuminen kattaa pitkällä aikavälillä pääosan yhdyskuntarakenteen päästöjen vähentämisestä. Vaikuttavuutta rakentamisen suunnittelussa voidaan tällöin saada erityisesti toimimalla heti tai seuraavan vuosikymmenen kuluessa.  

Toisaalta kehittyvän kehyskaupungin strategisen maankäyttösuunnitelman toteutuminen vaiheittain vuoteen 2040 mennessä voi olla kohtalokas kyseisen kaupungin alueen hiilinielulle. Pitkän aikavälin tarkasteluja tarvitaan vaikutuksia suhteuttavaan arviointiin.