Väylävirasto osallistui liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2023 laatiman Liikenteen esteettömyysvision valmistelutyöhön. Tämän vision tiimoilta Väylävirastossa tunnistettiin tarve tarkastella esteettömyyden nykytilaa ja kehittämistarpeita Väyläviraston infrahankkeiden suunnittelu- ja toteutusvaiheissa. Tämä toimi myös YAMK-tutkintoni (Tulevaisuuden liikennejärjestelmät, HAMK) opinnäytetyön lähtökohtana. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena ja tutkimuspainotteisena opinnäytetyönä, jolla oli selkeä työelämälähtöinen tarve.
Opinnäytetyössäni tutkin sitä, miten esteettömyys huomioidaan Väyläviraston hallinnoimaa infrastruktuuria koskevassa tie-, rata- ja rakentamissuunnittelua ohjaavissa laeissa, asetuksissa ja ohjeistuksissa sekä miten esteettömyysohjeistukset käytännössä toimivat suunnittelu- ja toteutusvaiheissa. Työssä käsiteltiin toimeksiannon kannalta olennaisimmat esteettömyyttä säätelevät lait, EU:n asetukset, kaikille sopivan suunnittelun periaate sekä Liikenne 12 ja esteettömyysvisio. Väyläviraston ohjeistuksista esteettömyyteen liittyen käsiteltiin ne, joita työtä varten tehdyissä haastatteluissa mainittiin. Opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla Väyläviraston infrahankkeisiin osallistuneita suunnittelu- ja konsulttitoimistojen projektipäälliköitä ja suunnittelijoita sekä Väyläviraston asiantuntijoita.
Esteettömyyden toteutumisen esteet
Tie- ja ratasuunnitteluiden haastatteluissa esiin nostetut haasteet ja epäkohdat olivat hyvin pitkälti samoja, mutta havainnollistamisen ja esteettömyyden edistämisen helpottamiseksi suunnittelualat ja -vaiheet käsiteltiin erikseen. Suunnittelualojen eroavaisuudet johtuivat suurimmaksi osaksi erilaisista suunnitteluympäristöistä sekä suunnittelua ohjaavista määräyksistä ja vaatimuksista. Ratasuunnittelun haastatteluissa nostettiin esteettömyyssuunnitteluun liittyviä haasteita runsaammin esille, sillä rautatiejärjestelmiä säätelee EU:n asetus esteettömyydestä ja asetus raideliikenteen matkustajan oikeuksista. Lisäksi asemaympäristöt ovat monitoimijaympäristöjä, joissa yhteensovitettavaa on paljon ja käytössä olevaa tilaa on vähän. Jotta rautatieasema saa käyttöönottoluvan, on sen täytettävä tietyt kriteerit.
Pääsääntöisesti esteettömyyden toteutumisen haasteet ja epäkohdat voitiin molemmilla suunnittelualoilla jakaa neljään eri teemaan: ohjeisiin, tarjousvaiheeseen ja puitesopimuksiin, tie-/ratasuunnitelmaan sekä rakentamissuunnitteluun ja toteutusvaiheeseen. Molempien suunnittelualojen haastatteluissa nousi esille muun muassa ohjeiden runsas määrä, niiden hajanaisuus sekä tulkinnanvaraisuus. Haastatteluissa mainittiin myös, että ohjeiden sisältämät minimit ja suositukset ohjaavat käyttämään minimiarvoja, jolloin esteettömyys toteutuu niin ikään minimitasolla. Haastateltavat kokivat, että esteettömyys on monesti tarjousvaiheessa mainittu vaatimattomasti ja sisältö saattaa olla tarkemmin määrittelemättä.
Tiesuunnitelmavaiheessa haastateltavat toivat esille puutteellisten lähtötietojen merkityksen esteettömyyssuunnittelulle kuten myös reunaehtojen vaikutuksen. Ratasuunnitelmavaiheessa koettiin, että esteettömyyssuunnittelu jää liian pintapuoleiseksi eikä esteettömyyden tasoa määritellä. Myös isojen ja merkittävien asioiden linjaukset ja ratkaisut koetaan puutteellisiksi. Pyöräliikenteen yhteensovitus asema-alueilta myös monesti puuttuu, erityisesti kohdissa, joissa esteetön reitti kohtaa pyöräliikenteen väylän. Molemmissa, sekä tie- että ratasuunnitelmavaiheissa, esteettömyyssuunnittelijan puute nostettiin esille.
Rakentamissuunnittelussa ja toteutusvaiheessa nousi esille paitsi suunnitteluun liittyviä asioita, kuten puutteelliset lähtötiedot, liittyvät hankkeet ja säästötoimenpiteet, niin myös projektin hallintaan ja johtamiseen liittyvät asiat. Haastateltavien mukaan esteettömyys oli omana teemanaan suunnittelukokouksissa vain harvoin, ja esteettömyyssuunnittelijan puute koettiin esteettömyyden toteutumisen haasteena. Ajoittain myös projektin sisäinen vuorovaikutus ja kommunikaatio koettiin puutteelliseksi, eikä ajantasainen tieto aina saavuttanut suunnittelijoita.
Jatkotoimenpide-ehdotukset esteettömyyden edistämiseksi
Haastatteluissa annetuista kehittämisideoista johdettiin osin yhdessä työn ohjausryhmän kanssa jatkotoimenpide-ehdotuksia Väylävirastolle, joilla esteettömyyttä voidaan hankkeissa edistää. Konkreettisiksi jatkotoimenpiteiksi määriteltiin valtakunnallinen esteettömyysohje, tunnistettujen puutteellisten suunnitteluohjeiden täydentäminen, asemien laatuvaatimusten määrittely, esteettömyyden tarkempi määrittely jokaisessa suunnitteluvaiheessa, esteettömyyssuunnittelun sisällön määrittely tarjousvaiheessa, esteettömyyden tarkastuslistan laatiminen, ”Best Practices” -tietopankin luominen sekä esteettömyyskoulutusten ja tietoiskujen järjestäminen.
Vaikka projektin hallintaan ja johtamiseen liittyvät asiat eivät varsinaisesti liittyneet työn toimeksiantoon, toivat ne työhön ja esteettömyyden toteutumiseen niin paljon lisäarvoa, että ne sisällytettiin työhön. Moni näistä asioista on hanketta vetävän projektipäällikön vastuulla ja olisi verrattain pienillä toimenpiteillä myös korjattavissa.
Itselleni opinnäytetyön aihe oli varsin mielenkiintoinen johtuen aiemmasta työ- ja koulutustaustastani sosiaali- ja terveyspuolella erityisryhmien parissa. Erityisryhmien kanssa toimiessani huomasin moneen otteeseen, kuinka esteellinen ja saavuttamattomissa yhteiskunta on liikkumis- ja toimimisrajoitteisille henkilöille avustajankin kanssa.
Oli ilahduttavaa havaita haastateltavien intohimo esteettömyyssuunnitteluun ja siihen, kuinka paljon aineistoa opinnäytetyöhön kertyi. Haastatteluista tuli esille, että esteettömyyden toteutumisen esteenä on monesti ymmärtämättömyys ja tietämättömyys loppukäyttäjien moninaisuudesta. Onnistuneen esteettömyyssuunnittelun tärkein tekijä on hyvä asenne ja tahtotila tehdä esteetöntä ympäristöä. Kokonaisuudessaan työ antaa hyvän kuvan esteettömyyden huomioimisesta Väyläviraston suunnittelutoiminnassa ja hankkeiden toteutuksessa, ja siitä saa hyvät lähtökohdat toiminnan kehittämiselle.
Työni on julkaistu Väyläviraston julkaisukokoelmassa 01/2025 otsikolla: Esteitä esteettömyydessä: Esteettömyyden huomioiminen Väyläviraston infrahankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa – nykytila ja kehittämistarpeet.
