Virtuaalimalli tukee päätöksentekoa kaupunkisuunnittelussa
Virtuaaliset 3D-mallit auttavat suunnitteluratkaisujen yhteensovittamisessa, konkretisoivat kaupunkitilan kehitysmahdollisuudet ja lisäävät vuorovaikutusta hankkeen sidosryhmien välillä. Kalasatamasta Pasilaan -hankkeessa malli oli sekä suunnittelijoiden työkalu että asukkaiden ikkuna kehittyvään kaupunkiin.
map marker
Suomi
|
keskiviikko 22. tammikuuta 2025
Lukuaika :
3 min
Virtuaalisia 3D-malleja hyödynnetään yhä laajemmin kaupunkikehityshankkeissa. Erityisesti massiivisissa infrahankkeissa suunnitteluympäristön havainnollistamisella on saavutettu merkittäviä etuja. - Monialaisissa hankkeissa työt on jaettu useiden eri suunnitteluryhmien ja suunnittelijoiden kesken. Virtuaalimalli tuo ihmiset samaan ympäristöön, edistää yhteistyötä ja helpottaa päätöksentekoa. On ihan eri asia sukeltaa virtuaalimaailmaan kuin tarkastella ratkaisuja poikkileikkauskuvista ja kaavioista, kertoo WSP:n asiantuntija Johanna Tuokko. Virtuaalimallia voidaan hyödyntää luonnostelu- ja ideointivaiheessa sekä pidemmälle vietynä suunnitteluratkaisujen ja lopputuloksen kuvaamisessa. Parhaimmillaan malli edistää vuorovaikutusta hankkeen eri sidosryhmien välillä. Tärkeimmäksi kohderyhmäksi Johanna nostaa alueen asukkaat. - On tärkeää, että ihmisille kerrotaan selkeästi ja ymmärrettävästi mitä heidän takapihallaan tapahtuu. Kun kaupunkitilan muutokset konkretisoidaan ihmisten silmien eteen, päästään asukastilaisuuksissa keskustelemaan ihan eri tasolla tarpeista ja toiveista.
Justus Kontiola ja Anne-KristinBrede esittelevät Kalasatamasta Pasilaan hankkeen -virtuaalimallia Johanna Tuokolle (keskellä). Kahden mallintajan lisäksi 3D-maailmaa on ollut rakentamassa sovelluskehittäjä Markus Kohonen.
Virtuaalimallinnuksen prosessi
Virtuaalimallien lähtöaineistona käytetään suunnittelijoiden tekemiä CAD-kuvia, tietomalleja sekä keskusteluja suunnittelijoiden näkemyksistä ja tarpeista.Näistä kerätyt tiedot jalostetaan virtuaalimalliksi. Nappia painamalla malli ei kuitenkaan synny. Mitä realistisempaa mallia tavoitellaan, sitä vaativampaa sen rakentaminen on, mikä asettaa myös lähtötiedoille tietynlaiset vaatimukset. Infrahankkeissa virtuaalimalli tehdään manuaalisesti muokkaamalla CAD- ja tietomalleja sekä tarvittaessa mallintamalla 3D-objektit alusta lähtien. Tämän jälkeen objektit viedään pelimoottoriin, lisätään tekstuurit ja sijoitetaan halutuille paikoille. Lopuksi malliin koodataan halutut toiminnallisuudet. Huolellinen käsikirjoitus ja projektin sisäisten sidosryhmien kanssa keskustelu auttavat Johannan mukaan kirkastamaan mallille asetetut tavoitteet. - Malli kytkeytyy ideaalitilanteessa tiiviisti sekä suunnittelu- että hankkeen vuorovaikutusprosessiin. Esimerkiksi on hyvä miettiä, kuinka realistinen mallin halutaan olevan, kuinka paljon geometriaa tuotetaan, mitkä lähtöaineistot ovat saatavilla ja millaisia toiminnallisuuksia malliin tarvitaan, listaa Johanna mallin suunnittelussa huomioitavia asioita. Tavoitteiden määrittelyssä tilaaja on myös avainroolissa.
- Markkinoilla ei ole vielä valmista yhteensovitusohjelmistoa, joka pystyisi vastamaan kaikkiin suunnittelualojen teknisiin vaatimuksiin ja asukkaiden vuorovaikutuksen tarpeisiin. Lähimpänä tällä hetkellä on tietomalleja hyödyntävä Trimble Connect -palvelu, mutta kaupunkiympäristön visualisointiin ja osallistamiseen tämä ei oikein vielä taivu. - Virtuaalimallikaan ei ole ihmelääke infrahankkeidensuunnittelun yhteensovitushaasteisiin, mutta se pystyy tarjoamaan lisähyötyä suunnitteluun ja osallistamiseen sen visualisuuden ja pelillisyyden vuoksi. Parasta olisi, jos markkinoille tulisi sovellus, jossa olisi virtuaalimallin toiminnalliset mahdollisuudet, mutta samalla se pystyisi lukemaan eri suunnitteluohjelmien lähtöaineistoja automaattisesti. Tämä vaatisi kuitenkin samanlaisen teknologisen loikan 3D-mallinnuksen maailmassa kuin World Wide Web kehittäminen aikoinaan, Johanna taustoittaa.
WSP:n asiantuntijat työskentelivät Kalasatamasta Pasilaan -hankkeessa Sörkän Spora -allianssissa, jonka toteutusvastuulla oli raitiotieosuus Nihdistä Kalasataman keskuksen kautta Hermannin rantatietä pitkin Haukilahdenkadulle. Virtuaalimalli oli kuitenkin hanketasoinen tehtävä, mikä tarkoitti, että mallia tehtiin molemmille alliansseille. 3D-malli oli hankkeen suunnittelijoille arvokas työkalu. - Mallin rakentaminen aloitettiin yleissuunnitteluvaiheessa vuonna 2020. Katusuunnitelmien valmistuttua malliapäivitettiin ja visuaalisuuden tasoa nostettiin. Näin myös alueen asukkaat pääsivät näkemään, millaiseksi kaupunki muotoutuu, kertoo mallintaja Anne-Kristin Brede.
3D-mallinnus on tehty niistä katuosuuksista, joissa muutos on merkittävin. Realistisessa virtuaalimallissa kaupunkitilaa voi tarkastella kahdesta eri perspektiiveistä ja kellon aikaa vaihtamalla katsoa, miten valo ja varjot näyttäytyvät alueella.
1 / 2
3D-mallinnus on tehty niistä katuosuuksista, joissa muutos on merkittävin. Realistisessa virtuaalimallissa kaupunkitilaa voi tarkastella kahdesta eri perspektiiveistä ja kellon aikaa vaihtamalla katsoa, miten valo ja varjot näyttäytyvät alueella.
- Malli tarjosi suunnittelijoille mahdollisuuden peilata omia ratkaisujaan suhteessa muiden tekemiin suunnitelmiin ja tarkastella eri vaihtoehtojen toimivuutta kaupunkitilassa. Malli keräsi paljon kiitosta ja vauhditti suunnitteluratkaisujen yhteensovittamista, Anne-Kristin summaa.
Katso video toteutuksesta.
Pahoittelemme, mutta tämä sisältö ei ole saatavilla.
Parantaaksesi käyttökokemustasi varmista, että kaikki evästeet ovat käytössä.
