Kestävän alueen kehittämisessä keskeistä on sitoutuminen ja yksittäisistä hankkeissa syntyneiden oppien jakaminen. Kuinka luodaan avoin ilmapiiri tiedon jakamiselle ja samalla säilytetään liiketoimintaan liittyvä legitiimi tiedon suojaaminen? Projektissa keskitymme erityisesti liikkumisen ja energian kysymyksiin, ja lisäksi olemme nostaneet vihreän infrastruktuurin tarkasteluun luonnon kokonaisheikentymättömyyden ja luontopositiivisuuden näkökulmista. Kaikki kolme painopistealuetta muodostavat oman palveluna hahmotettavan systeeminsä kaupunkialueen kokonaisuudessa. Systeemien lähtökohdat, toimijat, teknologiat ja lainalaisuudet eroavat olennaisesti toisistaan. Lisäksi niiden suhde liiketoimintaan on erilainen.
Kun halutaan esimerkiksi päästä alueen energiaratkaisuissa keskitetystä muutaman toimijan arvoketjusta hajautettuun useiden toimijoiden muodostamaan energiayhteisöön, ovat onnistumisen kulmakiviä toimijoiden kyky ja tahto, toiminnan legitimiteetti ja tarkoitusta palveleva organisoituminen. Edelleen onnistumisen edellytyksenä on löydettävä taloudellinen pohja kokonaisuudelle ja osaprojekteille. Kaupalliset mallit ja rahoitus tarvitaan, jotta hyvät ideat ovat toteutuskelpoisia.
Kun luodaan alueen tulevaisuutta yhteiskehittämällä on tarpeen huomioida seuraavat:
ratkaistavien asioiden ja tavoitteiden hahmottaminen
ideointiin ja toteutukseen kykenevän konsortion muodostaminen ja sitouttamisen keinojen tunnistaminen
tarvittavat lähtökohtien ja tietojen koonti
luova ja toisaalta konkretisointiin kykenevä ongelmanratkaisu
ideoiden toteutuskelpoisuuden varmistava prosessi ja organisoituminen.
Systeemitason ajalliset ratkaisut ja keinot arvonluonnissa
Kestävyyttä on mahdollista saada aikaan sekä ohjaamalla että yhteiskehittämällä, mutta yhteiskehittämistä ei vielä laajasti käytetä menettelynä tämän tavoitteen saavuttamisessa, vaikka edellä käyvissä kaupungeissa on Suomessakin otettu askeleita yhteiskehittävää kaupunkia kohti. Yritysvastuun vahvistuminen, sääntely ja rahoituslaitosten kestäviä ratkaisuja suosivat lainaehdot ohjaavat osaltaan aluekehityksen toimijoita kestävään toimintaan ja lopputuotteisiin.
Kestävyydelle luodaan edellytyksiä, kun eri toimijoiden välistä tiedonkulkua parannetaan kaupungin tasolla, systeemien toimijoiden ekosysteemin tasolla ja alueen sekä hankkeen tasoilla. Kestävyyttä toimeenpannaan yhteiskehittämällä perinteisen prosessin rinnalla ajoitusta optimoiden. Espoossa tästä on esimerkkinä Keran alueen nk. toiminnallisen suunnittelun pilotti.
Miten yhdessä muodostettuja tavoitteita sekä kestäviä ja älykkäitä ratkaisuja voidaan sisällyttää alueen kehittämiseen eri tasoille hyötyjä luoden? Yhteiskunta muuttuu historiallisen nopeasti ja yhteiskunnan tulee voida uudistua kontekstissaan, rakennetussa ympäristössä. Alueiden ja kiinteistöjen arvon muodostus ja säilyminen ajassa on mahdollistettava uudella tavalla.