Yhteiskehittäminen - Avain tulevaisuuden kaupungin arvonluontiin

Maankäytön suunnittelun tarkoitus ja tavoitteet sekä muuttuva toimintaympäristö määrittelevät sitä, miten suunnittelemme ja kuinka alueiden kehitystä mittaamme. Teollistuneen hyvinvointiyhteiskunnan toimintojen tilalliseen ohjaukseen luotu suunnittelujärjestelmä ei sellaisenaan kykene vastaamaan nykyisiin ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä, systeemisten toimintamallien uudistamista ja digitalisaation implementointia koskeviin vaatimuksiin. Lisäksi yhteiskuntakehityksen ennustettavuus on vähentynyt ja disruptioiden määrä kasvanut. Alueiden kehittämisessä etsitään parhaillaan keinoja vastata näihin ja suunnittelun menetelmät ovat muutoksessa. 

Kestävä ja älykäs valtavirraksi

 Tutkimme vuoden 2022 aikana EU Horizon 2020 Sustainable energy Positive & zero cARbon CommunitieS (SPARCS) -hankkeen osaprojektissa yhteiskehittämisen potentiaaleja ja rajoitteita kestävän kaupunkialueen suunnittelun ja jatkuvan arvonluonnin menettelynä. Espoo on yksi uusia ratkaisuja demonstroivista kaupungeista. Keskeisenä on noussut esiin osapuoliltaan moninaistuvan prosessin onnistumisen ja yhteiskunnan jatkuvan kehittymisen turvaaminen ilman ankkuroitumista tietyn lopputilanteen saavuttamiseen. Edelleen keskeiseksi on osoittautunut yhteisen ymmärryksen saavuttaminen tavoitteista sekä uusien ideoiden toteutuskelpoisuuden varmistaminen.

Yhteiskehittäminen on ihmisten välistä tasavertaista ja verkostomaista työskentelyä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi joko fyysisessä tai virtuaalisessa ympäristössä. Verkostomainen monenkeskinen työskentely- ja organisointitapa mahdollistaa kompleksisten asiakokonaisuuksien, kuten kestävyyden saavuttaminen, käsittelyn. Aluekehitys on vaativa yhteiskehittämisen kohde osapuolien määrän ja tehtävän lähtökohtaisen laajuuden myötä. Tällaiseen kontekstiin kestävyyden tavoitteiden ja uusien ratkaisujen implementointi muodostaa erityisen haasteen.

Kestävä ja älykäs kaupunki on myös tapa organisoida sen saavuttamista. Kuinka kestävyys ja digitaaliset ratkaisut voisivat parhaiten toteutua aluetasolla ja hankekohtaisesti? 

Kestävyysmurros on luonteeltaan strateginen muutos. Strategisen muutoksen kolme päätyyppiä ovat: 1) olemassa olevan vahvistaminen tai laajentaminen, 2) toiminnan tai lopputuotteen uudelleen ajattelu tai 3) suunnan muuttaminen kokonaan (Hunsaker B T & Knowles J). Kestävien ja älykkäiden alueiden kannalta tärkeitä ovat alueen nykyiset lähtökohdat ja toimintaympäristöstä tarjoutuvat innovaatiot ja ratkaisut – ja toisaalta näille innovaatioille aluekehityksestä tarjoutuvat testiympäristöt ja markkinat. Tämä edellyttää uusien toimijoiden pääsyä ja osallistumista perinteiseen prosessiin.

Amsterdam on edennyt vahvalla kokonaisvaltaisella älykaupunki-strategialla, joka on ollut läheisesti sidoksissa kaupunkisuunnitteluun. Amsterdam Smart City (ASC) on innovaatioalusta tulevaisuuden kestävälle kaupungille. Alusta perustuu nopeasti kasvavaan noin 400 organisaation ja yli 5000 henkilön yhteisöön, mukaan lukien monet start-up -yritykset. Yhteisön jäsenet ovat käynnistäneet monia kansainvälisestikin tunnettuja projekteja kuten Circular Amsterdam ja City-zen. Yhteisö tekee yhteistyötä tutkimuslaitosten, yliopiston, yritysten ja hallitusten välistä yhteistyötä edistävän Amsterdam Economic Board -säätiön kanssa. Molempien organisaatioiden strategia asettaa vahvasti etusijalle alhaalta ylöspäin suuntautuvan kaupunkipolitiikan kehittämisen ja tekeminen perustuu vahvasti yhteiskehittämiseen.

Amsterdamin Smart City -projekti

Amsterdam Smart City -projektin tavoitteena on kumppanuuksien avulla testata älykkäitä teknologioita, jotka säästävät energiaa, vähentävät hiilidioksidipäästöjä ja helpottavat kestäviä valintoja Amsterdamin alueella. Lisäksi tavoitteena on innovaatioihin perustuva talouskasvu. Amsterdamissa älykästä kaupunkia on luotsannut kuraattori vuodesta 2016 alkaen ja tulosten pysyvyyttä pyritään varmistamaan yksityisen sektorin osallistumisella.
Amsterdamin esimerkki havainnollistaa hyvin, että kaupungeissa yhteiskehittäminen voi kukoistaa, kun se on asetettu strategiseksi tavoitteeksi ja organisoitu, ja organisoinnissa huomioidaan yhteiskehittämisen fasilitointi ja sen erilaisten muotojen mahdollistaminen. Lisäksi tarvitaan eri osa-alueiden toimijoiden pysyväisluonteiset ekosysteemit, joissa uutta tietoa vaihdetaan ja jotka valmistavat edellytyksiä ja aloitteita hankekohtaisiin konsortioihin ja onnistumisiin. Tällaisessa mallissa kaupungin ja aluekehityksen organisaation ulkopuolelta tulevat aloitteet eivät ole häiriö, vaan ne ovat odotettuja kehityksen katalyyttejä ja organisaatio on viritetty ottamaan ne vastaan.

Kestävän alueen kehittämisessä keskeistä on sitoutuminen ja yksittäisistä hankkeissa syntyneiden oppien jakaminen. Kuinka luodaan avoin ilmapiiri tiedon jakamiselle ja samalla säilytetään liiketoimintaan liittyvä legitiimi tiedon suojaaminen?  Projektissa keskitymme erityisesti liikkumisen ja energian kysymyksiin, ja lisäksi olemme nostaneet vihreän infrastruktuurin tarkasteluun luonnon kokonaisheikentymättömyyden ja luontopositiivisuuden näkökulmista. Kaikki kolme painopistealuetta muodostavat oman palveluna hahmotettavan systeeminsä kaupunkialueen kokonaisuudessa. Systeemien lähtökohdat, toimijat, teknologiat ja lainalaisuudet eroavat olennaisesti toisistaan. Lisäksi niiden suhde liiketoimintaan on erilainen.

Kun halutaan esimerkiksi päästä alueen energiaratkaisuissa keskitetystä muutaman toimijan arvoketjusta hajautettuun useiden toimijoiden muodostamaan energiayhteisöön, ovat   onnistumisen kulmakiviä toimijoiden kyky ja tahto, toiminnan legitimiteetti ja tarkoitusta palveleva organisoituminen. Edelleen onnistumisen edellytyksenä on löydettävä taloudellinen pohja kokonaisuudelle ja osaprojekteille. Kaupalliset mallit ja rahoitus tarvitaan, jotta hyvät ideat ovat toteutuskelpoisia.

 Kun luodaan alueen tulevaisuutta yhteiskehittämällä on tarpeen huomioida seuraavat:

 ratkaistavien asioiden ja tavoitteiden hahmottaminen
 ideointiin ja toteutukseen kykenevän konsortion muodostaminen ja sitouttamisen keinojen tunnistaminen
 tarvittavat lähtökohtien ja tietojen koonti
 luova ja toisaalta konkretisointiin kykenevä ongelmanratkaisu
 ideoiden toteutuskelpoisuuden varmistava prosessi ja organisoituminen. 

Systeemitason ajalliset ratkaisut ja keinot arvonluonnissa

Kestävyyttä on mahdollista saada aikaan sekä ohjaamalla että yhteiskehittämällä, mutta yhteiskehittämistä ei vielä laajasti käytetä menettelynä tämän tavoitteen saavuttamisessa, vaikka edellä käyvissä kaupungeissa on Suomessakin otettu askeleita yhteiskehittävää kaupunkia kohti.  Yritysvastuun vahvistuminen, sääntely ja rahoituslaitosten kestäviä ratkaisuja suosivat lainaehdot ohjaavat osaltaan aluekehityksen toimijoita kestävään toimintaan ja lopputuotteisiin.
Kestävyydelle luodaan edellytyksiä, kun eri toimijoiden välistä tiedonkulkua parannetaan kaupungin tasolla, systeemien toimijoiden ekosysteemin tasolla ja alueen sekä hankkeen tasoilla. Kestävyyttä toimeenpannaan yhteiskehittämällä perinteisen prosessin rinnalla ajoitusta optimoiden. Espoossa tästä on esimerkkinä Keran alueen nk. toiminnallisen suunnittelun pilotti. 
Miten yhdessä muodostettuja tavoitteita sekä kestäviä ja älykkäitä ratkaisuja voidaan sisällyttää alueen kehittämiseen eri tasoille hyötyjä luoden? Yhteiskunta muuttuu historiallisen nopeasti ja yhteiskunnan tulee voida uudistua kontekstissaan, rakennetussa ympäristössä. Alueiden ja kiinteistöjen arvon muodostus ja säilyminen ajassa on mahdollistettava uudella tavalla.