Digitalisaatio luo meille jatkuvasti uusia mahdollisuuksia miettiä sitä, miten matkamme teemme tai miten teollisuudessa kuljetetaan raaka-aineet tuotantolaitoksiin ja valmiit tuotteet asiakkaille. Digitalisaatio ei kuitenkaan yksinään ratkaise liikennejärjestelmän toimivuutta, vaan tarvitsemme järjestelmää tukevat ja kunnoltaan hyvät väylät, joita erilaiset kuljetus- ja liikkumisratkaisut voivat hyödyntää. En usko, että digitalisaatio vähentää liikkumista, mutta aivan varmasti se muuttaa sitä.
Liikenneväylien korjausvelka on tunnetusti erittäin iso. Vaikka perusväylänpitoon satsattiin vuosina 2016-18 huomattavasti, se ei valitettavasti pidä väyliä kunnossa kestävästi. Viimeisimmän Väyläviraston tekemän tutkimuksen mukaan elinkeinoelämän tyytyväisyys väyläverkkoon ja liikennejärjestelmään on laskenut.
Väylien korjausvelan pienentämiseen tarvittaisiin lisää rahaa. Kun samaan aikaan käydään keskustelua merkittävien raidehankkeiden käynnistämisestä, päättäjät ovat hankalassa tilanteessa. Budjettirahoituksen merkittävä kasvu on erittäin epätodennäköistä, koska kokonaispotilla on paljon toinen toistaan tärkeämpiä jakajia. Uudet erittäin isot ratahankkeet, kuten tunnin junat Turkuun ja Tampereelle, Pisara-rata ja lentokenttäyhteys, voidaan kuitenkin rahoittaa budjetin ulkopuolelta hankeyhtiöiden kautta. Niiden rahoittajat haluavat luonnollisesti tuottoa sijoituksilleen joten jostain täytyy maksaja löytyä.
Väyläverkon ylläpidon ja kehittämisen rahoitusongelma kasvattaa käyttäjien maksuja. Olisiko se pelkästään huono asia, jos samalla laatu paranee? Itse olisin valmis maksamaan enemmän siitä, että pääsisin junalla nopeasti ja luotettavasti suurimpiin kaupunkeihin ja niistä edelleen joustavilla vaihtoyhteyksillä eteenpäin. Asiaa ei ratkaista pelkillä isoilla investoinneilla. Liikennejärjestelmää tulee suunnitella kokonaisuutena, jotta sujuvat matka- ja logistiikkaketjut ovat mahdollisia.
Odotan innolla tulevaa hallitusohjelmaa ja sen linjauksia, mutta myös hallituskaudella laadittavaa valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Suomi voi toimia edelläkävijänä rakentaessaan kestävän kehityksen mukaisen kaikkia hyvin palvelevan liikennejärjestelmän.
