Kempeleen aarre
Restauroinnin ja peruskorjauksen kohteena ollut Kempeleen kirkko on yksi Suomen vanhimmista puukirkoista ja vähistä tukipilarikirkoista. Tämä tyyliltään pohjalaisiin länsitornillisiin tukipilarikirkkoihin kuuluva kirkko valmistui kirkonrakentaja Matti Härmän johdolla vuonna 1691. Kirkon 26 metriä korkea torni toimi aikoinaan myös maamerkkinä merenkulkijoille. Läpikäytävällinen renessanssitapuli rakentui valmiiksi vajaa vuosisata myöhemmin, oletettavasti vuonna 1769.
Vanha kirkko on myös kulttuuri- ja taidehistoriallisesti arvokas. Kirkon hirsimaalaukset ovat kuuluisan kirkkomaalari Mikael Toppeliuksen ja Emmanuel Granbergin käsialaa 1700-luvun loppupuolelta. Museovirasto on määritellyt maalaukset Ristiltäotto ja Marian ilmestys eräiksi 1700-luvun kauneimmista kirkollisista taideteoksista Suomessa.
Kempeleen Kirkonmäki on myös määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
- Kyllähän tämä on Kempeleen aarre, jota meidän kaikkien tulee vaalia, Markku Seppälä sanoo.
Perusteellinen peruskorjaus ja restaurointi
Kirkonmäki-hanke aloitettiin kunnostamalla vanhan kirkon sankarihautausmaa. Tämän jälkeen työn alle otettiin vanhan kirkon ja kellotapulin ulkopuoliset osat, joihin tehtiin hirsikorjauksia ja parannettiin lämmöneristystä. Lahonneet ulkoverhousosat uusittiin ja ulkoverhous maalattiin. Kellotapulin osalta lahonnut torniristi uusittiin ja peltikatto uusittiin ja maalattiin. Myös vanhat sähköjärjestelmät uusittiin. Lisäksi kirkon morsiushuone eli entinen asehuone kunnostettiin kokonaisuudessaan.
Kirkon alapohja puhdistettiin arkeologin toimesta ja samalla lisättiin alapohjan tuulettuvuutta sekä tehtiin uudistetun lämmitysjärjestelmän putkitustyöt ja tarvittavat sähköasennukset.
- Kempeleen vanha kirkkohan on erityinen myös sen lattian alta löytyvän kirkkohaudan vuoksi. Kirkon lattian alle on haudattu vuosien saatossa yli sata vainajaa, Markku Seppälä kertoo.
Myös Vanhan kirkon ja kellotapulin sisäosissa tehtiin restauroivia kunnostustöitä. Kirkon arvokkaat kirkkotekstiilit konservoitiin Turun museokeskuksessa. Alttarikaide ja polvistumispenkki sametoitiin uudelleen ja myös kirkon penkit kunnostettiin sekä valaisimet puhdistettiin.
Myös kirkon paanurakenteinen ulkokatto ja aluskate uudistettiin. Piippolan metsien mäntytukit päätyivät sahauksen ja kuivatuksen jälkeen 8 500 takonaulalla naulatuksi paanuksi suojaamaan arvokasta rakennusta.
- Aluskatteeksi tuli tietysti tuohta ja lopuksi katto tervattiin, Markku Seppälä toteaa.
Viimeisessä vaiheessa kunnostettiin kirkon piha-alue: kasvillisuutta raivattiin, pihakäytäviä kunnostettiin ja vesi- ja jätepisteitä uusittiin. Ulkovalaistus kulkuväylien, hautausmaan kohdevalojen ja rakennusten valaisun osalta uusittiin Vanhan kirkon ympäristössä kokonaan.
Kyllä tämä on ollut merkittävä hanke. Kiitollisia olemme, että kaikki sujui hyvin ja nyt restauroitu ja peruskorjattu vanha kirkko ympäristöineen on saanut olla seurakuntalaisten jatkuvassa käytössä jo vuoden päivät, Markku Seppälä summaa.
