Eloperäisiä pintamaita sisältävien kaivumaiden huolellinen talteenotto ja hyödyntäminen vähentää muualta tuotavien pintamaiden käyttöä eli on kiertotaloutta parhaimmillaan – päästöt ja kustannukset vähenevät. Se säästää maaperän elävää pieneliöstöä ja siten ympäristön biologista monimuotoisuutta. Lisäksi maaperän ominaisuuksista lähtevä viheralueiden suunnittelu tuottaa uudenlaista kaupunkiluontoa.
Kierrätyskasvualustojen valmistamista ja kauppaa säätelee lannoitevalmistelainsäädäntö. Säätelyn mukaan kasvualusta ei saa sisältää kasvullisia kasvien leviämisosia, kuten juurenpalasia. Tämä määräys on kuitenkin rajoittanut paikalta talteen otettavien pintamaiden käyttöä ja johtanut teollisesti valmistettujen, lähes rikkakasvittomien, mutta samalla myös suhteellisen steriilien kasvualustaseoksien valta-asemaan. Lannoitelainsäädäntöä ollaan parhaillaan uudistamassa, ja uusissa säädöksissä kiertotalouden tavoitteet aiotaan ottaa huomioon. Tulevaisuudessa pintamaiden kierrättäminen tulee olemaan nykyistä helpompaa.
Pintamaiden tarkoituksenmukainen kierrättäminen edellyttää nykyistä tarkempaa suunnittelua ja biologian tuntemusta. Hankkeissa syntyvien pintamaiden määrä ja laatu tulee selvittää etukäteen ja niiden käsittelyyn tulee varata tilaa ja aikaa. Kansallinen vieraslajilaki astui voimaan vuonna 2016 ja vieraslajiasetuksen mukaisten haitallisten vieraslajien kasvatuskielto astuu voimaan siirtymäajan jälkeen vuonna 2022. Muiden vieraslajien, eli Suomeen ihmisavusteisesti kulkeutuneiden lajien, kasvattaminen on sallittua, mutta luontoon niitäkään ei saa päästää. Maa-aineksen mukana haitalliset vieraslajit leviävät helposti, joten jokaiseen hankkeeseen tuleekin liittää haitallisten vieraslajien kartoitus, jonka tulosten perusteella päätetään, voidaanko mahdolliset haitalliset lajit torjua jo ennakolta tai hankkeen aikana ja rajoittavatko ne maa-aineksen käyttöä. Koska kaikilla kasveilla on omanlaisensa lisääntymisstrategia, yleiset torjuntaohjeet johtaisivat helposti turhiin ylilyönteihin. Ohjeistus perustuu aina tilannekohtaiseen arvioon.
Helsingin kaupunki pioneerina
Helsingin kaupunki on kierrätyskasvualustojen käytön edelläkävijä. Helsingin kaupunki alkoi kehittää kierrätyskasvualustojen käyttöä osana kaivumaiden hyödyntämisen kehittämisohjelmaa jo vuonna 2016. Tässä työssä WSP on saanut olla osallisena. Työ on tuottanut viheralueiden suunnittelun, pintamaiden tutkimisen ja työmaalla toiminnan ohjeistuksia. Yksi merkittävimmistä oivalluksista on ollut kierrätyskasvualustatuotteiden tuotteistaminen, mikä on merkittävästi tehostanut kaupungin kaivumaistaan valmistamien kasvualustojen kiertoa.
- Veimme rakennustyömaiden ylijäämämaita keskitetysti Vantaalle vuosikausia, kunnes 10 vuotta sitten sille tuli yhtäkkiä loppu. Kaupungin isojen projektialueiden, kuten Kalasataman ja Länsi-Sataman rakentaminen oli juuri alkanut ja asia piti ratkoa pikaisesti. Lähdimme välittömästi kehittämään kaivumaaprosessia kierrätyskenttineen ja hyötykäyttökohteineen. Esimerkiksi pintamaat oli heivattu surutta maankaatopaikalle, mutta nyt halusimme luoda kunnon prosessin niiden hyödyntämiseen, kertoo Helsingin kaupungin massakoordinaattori Mikko Suominen.
- Kartoitimme kumppaneita ja valitsimme WSPn. Olemme edenneet suunnittelusta käytäntöön suoraviivaisesti ja oppineet kaikki työtä tehdessä.
- Olen ylpeä kierrätyskasvualustaprosessistamme. Myös kierrätyskiville on kehitetty vastaavanlainen prosessi. Termiä ”kiertotalous” ei käytetty vielä 10 vuotta sitten, mutta sitähän me olemme pioneereina tehneet. Toimin aktiivisesti esimerkiksi UUMA 4:ssa eli uusiomaarakentamisohjelmassa ja pääsen viemään asiaa eteenpäin koko Suomen tasolla.
Vuosaaren huipun avajaiset olivat juuri. Yli 60 hehtaarin alueella pilotoitiin massiivisesti mm. pintamaiden kierrätystä. Vastaavat hankkeet ja koko kierrätystoiminta tukevat Helsingin kaupungin tavoitetta hiilineutraaliudesta ja luonnon monimuotoisuudesta.
- Olen ylpeä siitä, miten olemme saaneet asioita eteenpäin ja oikeat ihmiset mukaan hyvällä fiiliksellä. Se on mun tärkein hommani. Opitaan tehdessä, summeeraa Mikko Suominen.
Kierrätyskasvualustojen käytön kehittäminen on herättänyt runsaasti huomiota laajemminkin, ja Helsingin esimerkin innoittamana Viherympäristöliitto on laatinut yleisemmät, kansalliseen käyttöön soveltuvat ja kestävän ympäristörakentamisen periaatteita käytäntöön vievät ohjeet. Parhaillaan ohjeista kerätään käyttökokemuksia ja toimintaa kehitetään edelleen niiden pohjalta.
