CSRD:n (Corporate Sustainability Reporting Directive) mukaiset uudet ESRS (European Sustainability Reporting Standards) raportointivelvoitteet tulivat voimaan 1.1.2024 alkaen. CSRD velvoittaa lukuisia yrityksiä arvioimaan ja raportoimaan aiempaa laajemmin toimintansa vaikutuksista yhteiskuntaan ja ympäristöön. Samalla yritysten tulee myös arvioida ja raportoida yhteiskunnan ja ympäristön vaikutuksista omaan toimintaansa. CSRD tulee korvaamaan NFRD:n (Non-Financial Reporting Directive) eli muiden kuin taloudellisten tietojen raportoinnin direktiivin.
Kestävyysraportointi aloitetaan kaksoisolennaisuusanalyysillä
Kestävyysraportointidirektiivi lisää yritysten toiminnan läpinäkyvyyttä ja liittää vastuullisuuden kehittämisen osaksi yritysten strategiaa. Direktiivin tavoitteena on yhdenmukaistaa kestävyysraportointia sekä parantaa sen vertailukelpoisuutta ja luotettavuutta, sillä raportoitavat ESG-tiedot tulee varmentaa.
Vaikutusten arviointi ja raportoinnin laajuuden selvittäminen alkaa kaksoisolennaisuusanalyysillä, jolla yritys ja sen sidosryhmät pyrkivät tunnistamaan yrityksestä johtuvia ja yritykseen kohdistuvia vaikutuksia. Tavoitteena on selvittää oleelliset vaikutukset, jotka yrityksen tulee tunnistaa ja joihin sen pitää reagoida. Kaksoisolennaisuus tarkoittaa sitä, että vaikutuksen lisäksi yrityksen tulee arvioida sen taloudellinen merkitys toiminnalleen.
EU-markkinoilla toimivien yritysten tulee raportoida vaikutuksista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä ESRS-raportointiviitekehyksessä (European Sustainability Reporting Standard). Yritykset, jotka ovat jo aiemmin raportoineet esimerkiksi GRI:n (Global Reporting Initiative) mukaan, ovat askelen pidemmällä, sillä ESRS on kehitetty GRI:n pohjalta. Niille, joille yritysvastuuraportointi on vielä uutta, tulee uuden direktiivin myötä paljon kirittävää. Uutta monille on myös aiempaa huomattavasti laajempi raportoitavien aiheiden määrä.
Raportointivelvollisuus etenee kolmessa vaiheessa
Raportointivelvollisuus koskee yrityksiä vaiheittain riippuen seuraavista kriteereistä.
1. Raportointi vuonna 2025 vuoden 2024 vaikutuksista ja toimenpiteistä
Yli 500 henkilöä työllistävät yritykset, jotka raportoivat jo NFRD:n (Non-Financial Reporting Directive) mukaan.
2. Raportointi vuonna 2026 vuoden 2025 vaikutuksista ja toimenpiteistä
Suuryritykset, jotka eivät raportoi NFRD:n mukaan. Ison yrityksen määritelmä täyttyy, jos kaksi seuraavista kriteereistä täyttyy:
o Työllistää yli 250 työntekijää
o Yrityksellä on vähintään 50 miljoonaan euron liikevaihto
o Yrityksellä on vähintään 25 miljoonan euron tase
3. Viimeiseksi raportoinnin piiriin tulevat listatut pk-yritykset, jotka raportoivat vuodesta 2027 lähtien sekä osa EU:n markkinoilla toimivista EU:n ulkopuolisista yhtiöistä, jotka raportoivat vuodesta 2029 lähtien. Näillä yhtiöillä on kuitenkin mahdollisuus siirtää raportointia eteenpäin tiettyjen kriteerien perusteella.
Raportointivelvollisuus kokonaisuudessaan tulee koskemaan kymmeniä tuhansia yrityksiä Euroopassa. Se voi epäsuorasti koskea myös yrityksiä esimerkiksi alihankintaketjujen kautta. Me WSP:llä toteutamme kaksoisolennaisuusanalyysi-työpajoja, fasilitoimme sidosryhmäkyselyitä, ja autamme raportointivelvoitteiden selvittämisessä sekä raportoinnissa. Olethan yhteydessä, jos nämä asiat mietityttävät.