Globaalin yrityksen luontovastuu skaalautuu nopeasti ja vaikuttavasti

WSP:n luontovastuu ulottuu luonnon monimuotoisuuden suojeluun, ekosysteemien ennallistamiseen ja kestäviin ratkaisuihin, jotka hyödyttävät sekä ihmisen että luonnon eliölajien hyvinvointia. Luontovastuu konkretisoituu koko potentiaalissaan, kun työntekijät ottavat haittojen lieventämisen ja luonnon lisäämisen omaksi asiakseen ja kohtaamme samoin ajattelevat asiakkaat.

Suomi | tiistai 26. maaliskuuta 2024

WSP on maailmanlaajuinen suunnittelu- ja asiantuntijapalveluyritys, joka ottaa luontovastuunsa vakavasti. Monialainen asiantuntemus mahdollistaa vihreän (luonto), harmaan (rakennettu ympäristö) ja sinisen (vesiväylät) infrastruktuurin yhteensovittamisen optimaalisten positiivisten vaikutusten tuottamiseksi sekä luonnolle että ihmisille. Yhtiön pääjohtaja Alexandre L’Heureux allekirjoitti konsernille laaditun biodiversiteettisitoumuksen Montrealin COP15 -kokouksen edellä marraskuussa 2022. Sitoumuksen keskeisenä sisältönä on neliportaisen haitan lieventämishierarkian omaksuminen.

Osana sitoutumista vaikuttaa työmme kautta positiivisesti ympäristöön WSP on liittynyt Science Based Targets (SBTN) -verkostoon tukemaan tieteeseen perustuvien luonto- ja ilmastotavoitteiden kehittämistä ja toteuttamista. Yritysvaikuttamiskumppanina asiantuntijamme ympäri maailmaa neuvovat asiakkaita tavoitteiden saavuttamisessa, testaavat menetelmiä ja antavat SBTN:lle palautetta ohjeiden ja tavoitteiden muotoilemisesta käyttäjäystävällisiksi ja helposti toteutettaviksi.

Konsernin selkeiden kokonaistavoitteiden ja maayhtiöiden toimeenpano-ohjeiden avulla olemme voineet ryhtyä nopeasti toimiin Montrealissa solmitun maailmanlaajuisen monimuotoisuussopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tällä vuosikymmenellä. Pyrimme vaikuttamaan positiivisesti luontoon liiketoimintamme ja työmme kautta, tunnistamalla mahdollisuuksia pysäyttää ekosysteemien rappeutuminen ja parantaa luontopääomaa.

Suomen maayhtiö julkaisi maaliskuussa 2024 oman etenemissuunnitelman luontovastuun vaikuttavuuden lisäämiseksi ja sisällyttää luontovastuuseen biologisen monimuotoisuuden lisäksi luonnonresurssien säästävän käytön ja kierrätyksen. Vastuuta ilmakehästä ja ilmastosta käsittelemme sekä konserni- että maatasolla erillisissä etenemissuunnitelmissa, vaikkakin kytkentä luonnon hyvinvointiin on selkeä.

Riskien tuntemisen kautta luontopääoman skaalautuviin hyötyihin

Biodiversiteetti, luontopääoma ja yritykset

Yrityksissä tiedostetaan laajasti, että luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vaikuttaa suoraan niiden toimintamahdollisuuksiin, ihmisten toimeentuloon ja taloudelliseen vaurauteen esimerkiksi julkisten palvelujen ylläpitämiseksi. Yritykset tietävät, että yli puolet maailman kokonaisbruttokansantuotteesta on kohtalaisesti tai erittäin riippuvainen luonnosta ja sen palveluista. Useimmat globaalit yritykset soveltavat siksi luontopääomaan perustuvaa lähestymistapaa paljastaakseen biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen ja ekosysteemin heikentyneen toiminnan todelliset taloudelliset kustannukset (ulkoisvaikutukset). Ymmärtämällä nämä riskit yritykset auttavat asiakkaitaan lisäämään arvoa ja samalla resilienssiä muuttuvassa maailmassa. Kun suuret globaalit yritykset omaksuvat luontovastuun, vaikutuksen potentiaali on suuri. Näiden yritysten toimiessa yhdessä ja toimitusketjujensa kanssa, vaikutus skaalautuu nopeasti edelleen.

WSP:llä työskentely tapahtuu yhteisvaikutukseltaan laajoissa vesi- ja maa-alueisiin liittyvissä projekteissa mukaan lukien elinympäristöjen ennallistaminen, ekologinen arviointi ja seuranta. Yksin Suomen WSP:ssä projekteja oli vuonna 2023 käynnissä yhteensä yli 3500. Osana projektejamme tutkimme jatkossa yhä enemmän resurssitehokkuutta ja -tuottavuutta sekä sellaisia luontopohjaisia ratkaisuja, jotka torjuvat ilmastonmuutosta, optimoivat luonnon monimuotoisuutta ja edistävät kestävää tulevaisuutta myös sen muilla osa-aluilla.

Kestävä kehitys ja yritysvastuu

Kun kestävä kehitys ja ESG (ympäristö, yhteiskunta ja hallintotapa) ovat yrityksen strategian ytimessä, niin olipa kyse suurnopeusrautatiejärjestelmien toteuttamisesta, kaupunki-infrastruktuurin suunnittelusta tai asiakkaiden vastuullisuuden ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen tukemisesta, yritys on sitoutunut löytämään kestäviä ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin. Tavoitteenamme on tuottaa positiivinen muutos yhteisöihin, ympäristöön ja asiakkaan vastuisiin tai liiketoimintaan.

Lue lisää:

WSP:n biodiversiteettisitoumus (ENG)
SBTN verkosto Science Based Targets Network ja yritysohjelma Join our Corporate Engagement Program – Science Based Targets Network
YKn biodiversiteettisopimuksen tavoitteet vuodelle 2030 2030 Targets (with Guidance Notes) (cbd.int)

Liittyvät teemat ja kategoriat

Mitä voimme oppia menneestä

Emme ole 2000-luvulla ympäristökysymysten ratkaisutarpeiden äärellä ensimmäistä kertaa. 1900-luvun vaihteessa oli vesien huono tila Suomen kaupungeissa vakava ja kuolleisuutta aiheuttava tekijä. Ensimmäiset jätevedenpuhdistamot valmistuivat vuonna 1910 Helsinkiin ja Lahteen. Helsinki oli monella tapaa edelläkävijä jätevedenpuhdistuksessa, esimerkiksi Pohjoismaiden ensimmäinen aktiivilietelaitos valmistui Kyläsaareen vuonna 1932.

Noin 20 vuotta viemärilaitoksen rakentamisen ja vesilaitoksen perustamisen jälkeen jo noin 70 prosenttia Helsingin asunnoista oli varustettu viemärillä ja vesijohdolla. Iso rakenteellinen ja investointeja vaatinut muutos saatiin aikaan suhteellisen nopeasti, niukkojen resurssien vallitessa. Yleinen hygieniataso koheni ja pelätyt kulkutaudit hävisivät lähes kokonaan seuraavien vuosikymmenten aikana.

Jätevedenpuhdistamojen rakentaminen oli Helsingissä laajimmillaan 1960-luvun lopulla, jolloin pääsin eräänä lauantaina itsekin isäni kanssa ”saitille” tarkastelemaan hänen yrityksensä toimittamien laitteiden toimivuutta. Laitteet pumppasivat happea mikrobeille, jotka puhdistivat vettä. Tästä käynnistä jäi jälkenä ymmärrys, että luonnon kanssa toimimalla ja sitä tukemalla voimme ratkaista haitattomuutta silloin ja tulevaisuudessa.

Lähde: Metropoli ja meri. 100 vuotta jätevedenpuhdistusta Helsingissä. Helsingin seudun ympäristöpalvelut, 2010.