Lähes 10 000 arkkitehtia, kaupunkisuunnittelijaa ja rakennetun ympäristön asiantuntijaa kokoontui kesäkuussa Kööpenhaminaan visiomaan kestävää tulevaisuutta. Maailmanlaajuisen arkkitehtuurin ammattijärjestö UIA:n järjestämän konferenssin tämän vuoden teema oli Sustainable Futures – Leave No One Behind.
Vietin tapahtumassa kolme antoisaa päivää osallistuen luennoille ja työpajoihin. Kaltaiselleni nuorelle arkkitehdille tämä oli upea mahdollisuus innostua, inspiroitua ja verkostoa alan huippuasiantuntijoiden kanssa. Tutustu UIA:n tunnelmiin ja lue, mitkä trendit vaikuttavat alamme kehitykseen tällä hetkellä eniten.
1. Kestävä kaupungistuminen ja joustava suunnittelu
Kestävä kaupungistuminen oli yksi seminaariluentojen keskeisistä teemoista. Arkkitehdit ja arkkitehtuurin tutkijat kertoivat innovatiivisista strategioista ja hankkeista, joissa suunnittelun keskiössä on pyrkimys harmoniseen rinnakkaiseloon ympäristön kanssa. Tämä näkyi energiatehokkaiden, ilmastoresilienttien ja ekologisten suunnitteluratkaisujen esiinmarssina.
Iso keskustelun aihe oli myös tarve määritellä uudelleen kauneuden ja mukavuuden käsite sekä luksuksen merkitys. Puhujat haastoivat meidät arvioimaan elämäämme ja määrittämään, mitä oikeasti haluamme ja mitä tarvitsemme.
2. Osallisuus ja yhdenvertaisuus: inhimillisyys tilasuunnittelussa
Kestävyyden teemojen rinnalla kulkee osallisuus. Meidät haastettiin miettimään, miten eri taustoista tulevat ihmiset kokevat tilan ja pohtimaan, pystymmekö suunnittelutyössä siirtämään egomme syrjään ja kuuntelemaan yhteisön ääntä.
Pohdinnan tulos oli yksimielinen. Meidän on suunniteltava ympäristöjä, jotka tuovat lisäarvoa kaikille käyttäjille ja yhteisöille. Näkökulma on tärkeää huomioida myös materiaalien ja raaka-aineiden käytössä. Jos rakennamme toisille, otammeko jotain toisilta pois?
3. Ympäristöystävällisyyden viestintä: vihreitä tarinoita edistyksestä
Kongressissa painotettiin myös viestinnän merkitystä. Kestävän kehityksen tavoitteiden liittäminen arkkitehtuuriviestintään luo arvoa sekä asiakkaille että suurelle yleisölle.
Keskustelin aiheesta tanskalaisen 3XN-arkkitehtitoimiston avainhenkilön kanssa, joka kertoi, että heidän Quay Quarter Tower -hankkeessaan Sydneyssä Australiassa hyödynnettiin olemassa olevan pilvenpiirtäjän rakennetta. Tornin rakennetta ja sen rakennusprosessia muuttamalla arkkitehdit onnistuivat saavuttamaan 12 000 tonnin hiilidioksidisäästöt kymmenien miljoonien dollareiden taloudellisten säästöjen lisäksi.
Hanke oli loistava esimerkki siitä, miten kestävän kehityksen tavoitteista kannattaa viestiä myös taloudellisten säästöjen näkökulmasta.
4. Uusi eurooppalainen Bauhaus-liike: Estetiikan uudelleenmuotoilu
Weimarissa vuonna 1919 perustettu Bauhaus-liike on vaikuttanut kaupunkikuvaan kaikkialla maailmassa yli sadan vuoden ajan. Nyt liike on uudistunut visionääriseksi hankkeeksi, joka nivoo yhteen muotoilun, kestävän kehityksen ja osallisuuden.
Alkuperäisen Bauhaus-liikkeen innoittamina nuoret ammattilaiset vaativat muuttamaan käsitystämme arkkitehtuurisuunnittelusta. On aika siirtyä ongelmanratkaisusta kohti arvon luontia ja suunnitella ympäristöjä, jotka ovat harmoniassa ympäristönsä kanssa.
5. Puuarkkitehtuurin tarina: kestävyyden luominen puusta
Puurakentaminen oli seminaarissa isossa roolissa ja sen monipuolisia käyttömahdollisuuksia tuotiin esille useissa esityksissä. Pientalojen lisäksi materiaali taipuu myös suuriin hankkeisiin, kuten kouluihin ja kerrostaloihin.
Puu jättää rakentajille kestävän perinnön: se on joustava materiaali, jonka avulla pystytään muotoilemaan kestäviä ja esteettisiä ratkaisuja. Seminaarissa kuultiinkin, miten arkkitehdit eri puolelta maailmaa olivat hyödyntäneet oman alueensa puumateriaaleja kuten bambua tai sypressiä.
Olen aina puolustanut puuarkkitehtuuria ja seminaari vahvisti näkemystäni. Massiivipuurakentaminen tai puurunkorakenteiden käyttäminen hankkeissa on paitsi betonirakentamista nopeampaa myös ympäristöystävällisempää ja taloudellisempaa. Usein käytön este on asenne ja käsitys betonista kestävämpänä vaihtoehtona. Vaikka puun käyttö rakennusmateriaalina on Suomessa kasvanut viime vuosina merkittävästi, on asenteiden muuttamiseksi vielä tehtävä töitä.
