Työmaan johtaminen on viestintää ja yhteistä vastuunkantoa

Kuopioon rakentuva erityislapsille suunnattu Valteri-koulu Mäntykangas on noussut talven aikana harjakorkeuteen ja käynnissä on julkisivun viimeistely sekä sisätilojen rakentaminen. WSP:n työmaainsinööri Mervi Valta seisoo työmaakopin tilannetaulun edessä ja kertaa päivän tulevia tapahtumia. 

- Kymmeltä alkaa työmaakierros, jonka jälkeen aloitetaan työmaakokous. Paikalle tulee meidän työmaaporukan lisäksi tilaajan edustaja sekä koulun väkeä tuosta naapurirakennuksesta. Osa otetaan mukaan kokoukseen etäyhteyksin. 

Yhteistyötä tarvitaan, sillä työmaalla pilotoidaan muovin käytön vähentämistä ja kehitetään kiertotaloutta tukevia ratkaisuja. Lisäksi koulun tulevat käyttäjät asettavat omat erityisvaatimuksensa tiloille. 

- Rakennuksesta tulee monikäyttöinen ja palveleva oppimiskeskus lapsille, jotka kaipaavat erityistä tukea opiskeluun ja arjessa toimimiseen. Opetustilojen ohella rakennukseen sijoittuu kuntoutus- ja majoitustiloja, Mervi kertoo.  

WSP toimii projektinjohtopalveluna toteutettavan hankkeen palvelun tuottajana, joka tarkoittaa kokonaisvastuuta hankekehityksestä työmaan johtamiseen ja valvontaan. 

- Valteri Mäntykankaan rakennushankkeessa on yli 60 eri sopimussuhdetta aina suunnittelutoimistoista, urakoitsijoihin ja aliurakoitsijoihin. Me vastaamme kaikkien osapuolten toiminnasta asiakkaamme  Senaatin suuntaan, kertoo kohteen vastaava työnjohtaja Timo Hapuli.

Työmaan johtaminen vaatii ammattitaitoa sekä rakentamisesta, projektinhallinnasta että ihmisten johtamisesta. Timon rooli on johtaa Valterin työmaan rakennustyötä. Mervi toimii hänen työparinaan varmistaen rakennusprosessin sujuvuuden.

- Työmaata on osattava katsoa kokonaisuutena. On tärkeää ymmärtää miten eri työvaiheet, tekniset vaatimukset ja aikataulut kytkeytyvät yhteen sekä jakaa tietoa oikeille ihmisille oikeaan aikaan. Työmaan johtaminen on viestintää mitä suurimmissa määrin, Timo kiteyttää.

Viestinnän merkitys näkyy myös työmaalla. Onnistuminen ei ole mahdollista ilman avointa ja suoraa vuorovaikutusta sekä keskinäistä luottamusta. Piipahdus rakenteilla olevan koulun tiloissa osoittaa, että kohteen yksityiskohtien lisäksi myös tekijät ovat toisilleen tuttuja. Kuulumisia vaihdetaan ja neuvoja kysellään puolin ja toisin.

- Kaikki lähtee siitä, että ihminen tietää millä pelisäännöillä työmaalla toimitaan ja keneltä voi kysyä apua. Olen halunnut itse perehdyttää kaikki uudet työntekijät roolista riippumatta, jotta pääsen tutustumaan toiseen muutenkin kuin pelkästään työn kautta. Kun ihminen kohdataan ihmisenä, rakentuu työmaasta työyhteisö, Mervi kertoo.

Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä myös rakennuksen tulevien käyttäjien kanssa. Tavoitteena on luoda turvallinen ja esteetön ympäristö.

- Esteettömyys ei ole luiskia tai ramppeja vaan ihmisen kokonaisvaltaista huomioimista. Pohdimme hankkeen suunnitteluvaiheessa paljon sitä, millaiset tilat tukevat lasten ja henkilökunnan tarpeita.

Kun tehtävänä on johtaa hanketta kohti yhteistä päämäärää, täytyy tavoitteen olla kirkas. Mervi on kartoittanut käyttäjien tarpeita myös koulun penkiltä käsin.

- Olen pariinkin otteeseen ollut seuraamassa vieressä olevan koulun arkea – sitä miten lapset ja aikuiset toimivat koulupäivän aikana ja millaisia haasteita vanhoissa tiloissa on ollut. Aluksi lapset epäilivät, että olen vakooja. Jouduin selittämään, että en minä teitä vakoile, vaan seuraan sitä miten te toimitte, jotta voidaan rakentaa teille mahdollisimman kiva koulu.

Uusi Valteri-koulu avautuu elokuussa ja samalla alkaa tontilla sijaitsevan vanhan koulun purku-urakka ja uuden piha-  ja leikkialueen rakentaminen. Opiskelijat ja koulun henkilökunta pääsevät seuraamaan tätäkin vaihetta aitiopaikalta – uuden koulun ikkunoista.