Palveluiden merkitys arjen sujuvuuteen ja kestävyyteen on merkittävä. Kun alueelta löytyy asukkaiden tarpeita vastaavat palvelut, liikkumistarve vähenee ja arki sujuu joustavasti. Monipuoliset ja kiinnostavat urbaanit palvelut lisäävät alueen vetovoimaa ja sitouttavat asukkaat alueeseen. Urbaaneilla palveluilla on keskustan tunnistettavuuteen oleellinen merkitys. Keskusta ja alue profiloituu sinne sijoittuneiden palvelujen kautta.
Toimiva urbaani palvelumixi syntyy kysynnän ja tarjonnan tasapainosta eli tarvitaan palveluiden tuottajia ja yrittäjiä sekä palveluita hyödyntäviä asiakkaita eli asukkaita ja alueella työssäkäyviä. Haasteena on kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen oikeaan aikaan oikeassa sijainnissa, ja tälle kohtaamiselle tarvitaan alueella konkreettisesti tilaa. Monipuoliset palvelut syntyvät sopivasta sekoituksesta fyysisiä palveluita ja verkkopalveluita. Fyysiset palvelut edellyttävät erilaisia liiketilaratkaisuja tai ketteriä liikkuvia palveluita, jotka edellyttävät tilaa kaupunkirakenteessa. Verkkopalvelut näkyvät fyysisesti alueella verkkotilausten toimitusten viimeisessä kilometrissä, mikä edellyttää ketteriä kuljetuspalveluita ja erilaisia noutopisteitä tai pakettiautomaatteja, jotka nekin kaikki edellyttää tilaa.
Yhteisön tarpeet
Yhteiskehittämisellä voidaan löytää ratkaisuja asukkaiden palvelutarpeen tunnistamiseen. Missä asiakkaat liikkuvat? Millaisissa palveluissa asukkaat haluavat alueella asioida ja mitä palveluita voidaan vastaavasti hakea muualta, fyysisesti ja verkosta? Mitkä arjen palvelut ovat asukkaille kaikkein oleellisimpia löytää omalta lähialueeltaan? Mitkä palvelut ovat niitä, jotka tuovat lisäarvoa ja luksusta alueelle, ja jopa profiloisivat aluetta ja houkuttelisivat alueelle lisää toimijoita?
Asukkaiden mukaanotto voidaan toteuttaa mm. karttakyselyin, ryhmäkeskusteluin, haastatteluin ja jalkautumalla. Uusia palveluideoita voidaan testata yhdessä asukkaiden kanssa, ja jos yhteistyö on jatkuvaa, niin palautetta saadaan koko palvelun kehitysprosessin aikana. Asukkaat ovat myös alueen toimijoita. Hyvässä kaupunkiympäristössä myös heille tulee löytyä tiloja. Tilaa tarvitaan mm. yhteisöllisiin tarpeisiin sekä erilaisiin työskentelymuotoihin. Työnteon ja yrittämisen uusien muotojen mahdollistamiseen tarvitaan tilaa. Asukkaat voivat olla myös palvelujen tuottajia ja oikealla lähestymistavalla, oikeanlaiset tilat ja toimintamuodot voivat kannustaa yrittäjyyteen. Myös maahanmuuttajayrittäjien kuuleminen on tärkeää, jotta myös heille varmistetaan alueella toiminnanedellytyksiä. Tarpeen ja kysynnän tunnistamista edistetään vuoropuhelulla, yhteissuunnittelulla ja testaamalla.
Kaupunkisuunnittelulla vaikutetaan alueen palveluiden toimintaedellytyksiin
Tiivis kaupunkirakenne asukkaineen ja työpaikkoineen tarjoaa hyvät lähtökohdat tiiviille palvelurakenteelle. Jotta palveluilla on toimintaedellytyksiä, ne tulee myös olla helposti ja luontevasti asukkaiden hyödynnettävissä, mikä edellyttää sijainnin toimivuutta. Hyviä liikepaikkoja saadaan, kun huolehditaan miellyttävästä kaupunkiympäristöstä ja selkeistä palvelukeskittymistä. Tiiviit palvelukeskittymät synnyttävät vetovoimaa, ja tuovat palveluille asiakasvirtoja. Mitä enemmän toimijoita on tietyssä pisteessä, sitä enemmän syntyy kysyntää. Liikepaikkojen näkyvyys kaupunkitilassa on myös olennainen tekijä palveluiden toimintaedellytyksille.
Tämä edellyttää kaupunkisuunnittelun ja yritystoiminnan yhteensovittamista, mikä edellyttää vähintäänkin kiinteää vuoropuhelua, mutta parhaimmillaan yhteissuunnittelua. Tärkeää on, että oikeista paikoista löytyy yritystoiminnalle sopivia toimitiloja (koko ja muut tilan tekniset vaatimukset), jotta yritykset voivat alueelle sijoittua. Muuntojoustavien palvelutilaratkaisujen tuottaminen lisää tilojenkäyttöpotentiaalia. Mukana yhteiskehittämisessä tulee olla sekä kaavoittajia, kiinteistönkehittäjiä että myös palvelutoimijoita. Tarve on saada mukaan kehittämiseen kaupan suuret toimijat, joilla on merkitystä erityisesti päivittäistavarakaupan tarjontaan, mutta myös pienyrittäjät, jotka tuovat alueelle urbaania ilmettä.
Palveluiden toimivuuden kannalta tärkeää on saavutettavuus, ja keskustan osalta oleellista on kestävä saavutettavuus eli saavutettavuus kävellen, pyörällä ja julkisella liikenteellä sekä erilaisten liikkumispalveluiden tarjonta. Palveluiden näkökulmasta tämä tarkoittaa miellyttäviä ja luontaisia kulkureittejä, asiakasvirtoja, pysäkkejä sekä asiointipysäköintiä. Lisäksi huollon sujuvuus kuuluu toimivan liikepaikan ominaisuuksiin. Liikennesuunnittelu on näin ollen tärkeässä roolissa alueen palveluiden yhteiskehittämisessä.
Vaiheistus ja väliaikaiset toiminnot
Tilanhinta on haastava erityisesti alueen rakentamisen vaiheessa. Uudella alueella ei alkuvaiheessa on riittävästi asukkaita kannattavaan liiketoimintaan, eikä näin ollen kiinteistönomistajat löydä tiloilleen vuokralaisia. Tässä olisi erityinen yhteensovittamisen paikka, millä toimintamuodoilla voidaan ratkaista alueen palvelutarjonta ja alueella toimiminen jo aluekehityksen alkumetreillä.
Yhteiskehittämisen tuloksena myös uusille ja kehittyville palveluille voidaan löytää liikepaikkoja eli kohtuuhintaisia liiketiloja mm. yhteisöllisille toimijoille, uusille pienyrittäjille, kiertotalousliiketoiminnalle, jakamistaloudelle tai uudentyyppisille palvelumuodoille. Lisäksi yhteiskehittämällä voidaan edistää väliaikaistilojenkäyttöä ja pyrkiä vaiheistamaan kehitystä ja jättää tilaa eri ikäisille kiinteistöille. Yhteiskehittämällä tiedon määrä kasvaa ja sitä voidaan hyödyntää väliaikaisille toiminnoille. Esimerkiksi lähitulevaisuudessa purettavat tilat tulisi saada ajoissa tietoon, jotta niitä voisi hyödyntää. Samalla voidaan profiloida aluetta jo alueen rakentumisen suunnitteluvaiheessa. Keran hallit on tästä hyvä esimerkki, joka on tuonut uutta profiilia ja pöhinää tyhjentyneisiin ja keskustauudistuksen myötä purettaviin logistiikkahalleihin. Ilman yhteiskehittämistä tämä ei olisi ollut mahdollista.
Erilaiset pop up -palvelut ja liikkuvat palvelut pyrkivät sijoittumaan sinne, missä on ajallisesti paikallisia asiakasvirtoja. Ne hakeutuvat mm. toreille, aukioille, kauppakeskuksiin, tapahtumiin tai liikuntapalveluiden äärelle. Niiden avulla voidaan mm. tarjota väliaikaisia palveluita uudelta alueelta ennen kuin varsinainen alue rakentuu ja kysyntää riittää ns. kiinteille palveluille. Olemassa olevassa rakenteessa ne tuovat vaihtelua ja uutta mielenkiintoa alueelle. Pop up -palveluille pitäisi yhdessä löytää sijoittumispaikkoja ja laatia selkeät lupaprosessit ja säännöt.
Yhteiskehittäminen eri toimijoiden kesken
Urbaanien palveluiden yhteiskehittämiseen tarvitaan palvelun tuottajia, asukkaita sekä myös tilan tuottajia, kiinteistökehittäjiä että myös kaupunkisuunnittelua. Työmenetelmänä tulisi kehittää mm. avointa ja jatkuvaa vuoropuhelua alueen asukkaiden, yritysten ja suunnittelijoiden kesken.
Yhteiskehittäminen on tiedonjakamista. Tietoa kokemuksista ja onnistuneista ja epäonnistuneista kokeiluista, piloteista ja käytännöistä kannattaa jakaa avoimesti. Tärkeää tämä on kaupungin sisällä eri osastojen kesken mutta myös yhteistapaamisissa kaupunkien välillä voidaan välittää arvokasta tietoa ja hyviä kokeilunarvoisia esimerkkejä. Myös yhdessä pilotoinnilla joko kaupungin omissa aluekehityshankkeissa tai yhteispilotoimalla usean kaupungin kanssa voidaan saada arvokasta kokemustietoa. Hankkeisiin on syytä ottaa toimijat mukaan jo heti suunnittelun alkuvaiheessa.
Mahdollisen allianssin, laaja-alaisen kehittämiskonsortion tai foorumin perustaminen voi olla yksi ratkaisu alueen urbaanien palveluiden yhteiskehitykseen. Perustamisessa kaupunki on avainasemassa, ja mukaan tulee ottaa laaja-alaisesti kaupungin eri toimialoja sekä rakennuttajia, kiinteistönkehittäjiä ja palvelutoimijoita. Myös asukkaiden osallistaminen tulee foorumissa ottaa huomioon.
Kirjoittaja Katja Koskela on kaupan ja palveluiden asiantuntija WSP Finland Oy:sta. Projektin asiantuntijat kirjoittavat kuluvan vuoden aikana blogeja kestävän ja älykkään kaupungin yhteiskehittämisestä käynnissä olevaan projektiin liittyen.
