Meritori ja Aallokkoranta

Suunnittelimme Espoon Kivenlahteen rantaraitin varrella sijaitsevalle Meritorille ja Aallokkorannalle tulvasuojarakenteen. Vastasimme myös alueen kunnostuksen suunnittelusta kiinnittäen erityishuomiota viihtyisän ja esteettömän ympäristön luomiseen.

Sijainti

Espoo - Uusimaa - Finland

Meritori ja Aallokkoranta ovat Espoon Ala-Kivenlahdessa sijaitsevia katualueita. Ala-Kivenlahti on arkkitehtonisesti Espoon kaupungin tärkeimpiä moderneja kokonaisuuksia. Se koostuu 1980-luvulla rakennetuista, vaihtelevan korkuisista kerros- ja rivitaloista, joiden lomassa on kapeita kujia ja pieniä toreja.

Alue sijaitsee meren tuntumassa ja osa katualueista on rakennettu nykykäsityksen mukaan alhaiseen korkoasemaan. Meritorille ja Aallokkorantaan onkin viimeisten vuosien aikana noussut tulvavesiä lähes vuosittain.

Meritulvaselvitys pohjana tulvasuojamuurin rakentamiselle

Ilmastonmuutoksen ennustetaan voimistavan tulvia sekä hetkellisiä rankkasateita ja myrskyjä, jolloin tulvat ovat riski myös rannan asuinrakennuksille. Ennusteiden mukaan merenpinta voi nousta Espoon rannoilla seuraavan 100 vuoden aikana pahimmillaan jopa puoli metriä.

Asiantuntijamme tekivät Kivenlahden kriittisimmille tulva-alueille Aallokkorantaan ja Meritorille tulvaselvityksen ja kartoittivat kaupungin kanssa eri suojausvaihtoehtoja. Toimivimmaksi ratkaisuiksi osoittautui tulvasuojamuurin rakentaminen rantaraitille, josta päätettiin toteuttaa kolmannes rannan kriittisimmälle osalle. Tulvasuojarakenteen rakennustyöt käynnistyivät kesällä 2023.

- Tulvasuojamuuri rakennetaan noin 200 metrin matkalta pahimmille tulvapaikoille. Se osa mikä muurista näkyy kadunkäyttäjille, on sovitettu kauniisti ympäröivään kaupunkikuvaan. Merinäköala on säilytetty katkeamattomana koko rakenteen matkalta, kertoo Tommi Kärki.

Valmis näkyvä tulvasuojamuuri on vain pieni osa suunniteltua rakennetta. Rakenteen perustus on syvimmillään noin 14 metriä ja ulottuu saven ja moreenin läpi peruskallioon saakka. Geotekninen suunnittelu onkin ollut merkittävässä osassa hankkeen suunnittelutyötä.

Geoteknisen suunnittelun haasteena olivat erityisesti vanhat rakenteet, joiden suunnitelma- ja toteutustietoja ei 1980-luvulta ole kokonaisuudessaan säilynyt. Alueelta on löytynyt muun muassa vanhoja puupaalu- ja paaluhatturakenteita sekä louhetäyttöä. Louhetäyttö läpäisee vettä, joten raitin rakennekerroksiin liitetään suojausrakenteena bentoniittia, joka estää veden kulkeutumisen louhetäytön kautta rantaraitin puolelle.

Katuympäristösuunnittelussa lisättiin alueen viihtyisyyttä

Meritori on Kivenlahden keskeinen aukioalue, jonka läpi kulkee myös Espoon rantaraitti Aallokkorantaa pitkin. Tulvasuojarakenteen rakentamiseen kytkeytyy alueen laajempi kunnostaminen, jossa alueen viihtyisyyttä ja esteettömyyttä parannetaan. Tavoitteena on luoda kaupunkikuvallisesti arvokkaasta alueesta entistä houkuttelevampi.

- Rantaan toteutettu julkinen kaupunkitila on keskeinen osa Kivenlahden identiteettiä. Kaupungille oli tärkeää, että tulvasuojarakenne integroituu ympäröivään katutilaan muodostaen eheän maisemallisen kokonaisuuden. Kaikki suunnittelualueen katujaksot toteutetaankin kunnioittaen suunnitteluaikakaudelle tyypillisiä piirteitä ja säilyttäen alueen hillitty alkuperäisilme, kertoo maisema-arkkitehti Salla Salovaara.

Tori- ja katualueelle istutetaan katupuita, pensaita ja perennoja sekä poistetaan huonokuntoista kasvillisuutta. Koko suunnittelualueen valaistus uudistetaan vastaamaan paremmin nykyisiä valaistuksen standardeja. Tulvasuojarakenne valaistaan epäsuorasti kansikiven alta. Aallokkorantaan asennetaan pollarivalaistus, jotta näkymät merelle säilyisivät myös pimeinä vuodenaikoina.

Suunnittelussa kiinnitettiin erityishuomiota myös hulevesien hallintaan. Haasteen muodosti 80-luvulla rakennettu hulevesiverkosto, joka ohjasi alueen sadevedet mereen, mutta loi samalla avoimen reitin tulvavesille myös paluusuuntaan.

- Katualueiden kuivatusta parannetaan täydentämällä hulevesikaivoverkostoa ja lisäämällä paikoin viettokaltevuutta pintavesien johtamiseksi. Lisäksi hulevesikaivot varustettiin tulvaventtiileillä, jotta meritulva ei nouse katualueille hulevesiverkoston kautta, kertoo Tommi Kärki.