Suomalaisten liikkuminen on vähentynyt viimeisten vuosikymmenien aikana merkittävästi. Ongelman laajuutta kuvaa UKK-instituutin tekemä tutkimus, jonka mukaan liikkumattomuuden kustannukset ovat vuosittain yli 3 miljardin euron luokkaa.
- Arjen liikkumisella on valtava merkitys ihmisten hyvinvointiin. Kärjistäen voi sanoa, että moni suomalainen kuolee siksi, että ei liiku, toteaa WSP:n projektipäällikkö Riikka Kallio.
Riikka työskentelee kollegansa Laura Poskiparran kanssa WSP:n Viisaan liikkumisen tiimissä. Tiimin tavoite on tukea kaupunkeja sekä ympäristöystävällisten että sosiaalisesti kestävien liikennejärjestelmien kehittämisessä.
- Oma auto edelleen niin sisällä yhteiskuntamme rakenteissa ja ajattelussa, että emme edes huomaa vinoumaa. Vasta viime vuosina on alettu vihdoin ajattelemaan, että muillekin kulkumuodoille tulee varata tilaa, eikä auton tarvitse olla ykkösprioriteetti joka paikassa, Riikka toteaa.
Riikan ja Lauran ydinosaamista on kävelyn ja pyöräliikenteen strateginen suunnittelu. Molemmat ovat päässeet aitiopaikalta seuraamaan kehitystä ja viemään sitä eteenpäin.
- Pyöräliikenteen suunnittelutyöt ovat kasvaneet tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden ajan. Kävelyn edistäminen omana kulkumuotonaan on tullut kuvioihin vasta ihan viime vuosina. Kaupunkien välillä näkyy suuria eroja - toisissa kaupungeissa kaikkia palveleva liikennejärjestelmä on ollut suunnittelun keskiössä jo pitkään ja toisissa vasta otetaan ensimmäisiä askelia siihen suuntaan, Laura Poskiparta toteaa.
Kestävä liikennejärjestelmä kehittyy yhteistyössä
Mutta mistä lähteä liikkeelle, kun halutaan kehittää pyöräiltävämpää ja käveltävämpää kaupunkia? Lauran mukaan tärkeintä on tunnistaa, missä liikkujia ja liikkujapotentiaalia on eniten ja minne investointeja kannattaa kohdentaa.
- Tärkein asia pyöräliikenteen kehittämisessä on luoda jatkuva ja laadukas pääverkko. Erityishuomioita tulee kiinnittää myös infran saumakohtiin ja pyöräpysäköintiin. Kävelyn edistämisessä keskiöön nousee kaupunkitilan elävöittäminen viihtyisän ja laadukkaasti toteutetun ympäristön sekä kulttuurin, matkailun ja erilaisten palveluiden avulla.
Käytännön suunnitteluratkaisujen lisäksi liikenneasiantuntijoiden työ sisältää paljon kaupunkien toimintamallien läpikäyntiä, kehittämistä ja ihmisten ohjeistamista.
- Koulutuksellinen aspekti on tosi vahva erityisesti pienemmissä kunnissa ja kaupungeissa. Pyrimme myös lisäämään vuorovaikutusta eri sidosryhmien välillä hyödyntämällä esimerkiksi työpajatyöskentelyä. On tosi palkitsevaa nähdä, miten yhteinen ymmärrys kasvaa prosessin edetessä, Laura toteaa.
Yhteistyön tiivistämiselle on sekä Lauran että Riikan mukaan tarvetta. Jos liikennettä kehitetään irrallaan kaupungin muusta kehitystyöstä, jäävät toimenpiteet vaillinaisiksi.
