Kuinka kehittää kaupunkiseutujen tulevaisuusvalmiutta

Kaupunkiseudut kasvavat, mutta huomiota tulisi kiinnittää myös siihen, miten ne kasvavat. Asiantuntijamme käänsivät katseen 24.11.2022 järjestetyssä webinaarissamme suurimpiin kaupunkiseutuihin: mitä kaupunkien ja niiden lähikuntien kehityksessä tulisi huomioida nyt ja tulevaisuudessa. Tutustu asiantuntijoidemme havaintoihin ja katso webinaarin tallenne.

Suomi | maanantai 5. joulukuuta 2022
Lukuaika : 3 min

Terhi Tikkanen-Lindström

Johtava asiantuntija

Suomi

Ota yhteyttä

Terhi Tikkanen-Lindström, johtava asiantuntija, kestävyys- ja vastuullisuusjohtaja

Yhteistä menestysreseptiä ei kaupunkiseuduille voi laatia. Tutkimukseemme kerätyn tietoaineiston valossa seitsemän suurinta kaupunkiseutua ovat erilaisissa kehitystilanteissa kokonsa mukaan. Nämä erilaiset tilanteet tulisi tunnistaa suunnittelua ja päätöksiä tehtäessä. Viestini kaikille alueille on, että tuntekaa tilanteenne ja miettikää mitä haluatte lähitulevaisuudessa olla. Sen jälkeen viestikää siitä ja asettakaa kehitystyölle mitattavat tavoitteet. Tiedolla tavoitteellisesti johdettu ja vaikutuksia arvioiva aluekehitys on onnistumisen edellytys.

Suurimmilla kaupunkiseuduilla korostuu yhteistyön ja verkostoitumisen merkitys. Kuntarajat ovat tehtyjä, joten yksittäisten kuntien sijaan tulisi tarkastella kokonaisuutta ja ponnistella ennakoivasti segregaation ehkäisemiseksi. Kaupunkiseudun kestävän liikkumisen järjestelmän yhteinen kehittäminen on elinehto ja tekijä, jolla varmistetaan menestyksen edellytyksiä myös tulevaisuudessa. Fiksu kaupunkiseutu on myös taitoa organisoida sen saavuttamista.

Katja Koskela, kaupan ja palveluiden asiantuntija

Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys on vuosina 2013–2020 ollut seitsemällä suurimmalla kaupunkiseudulla puolet nopeampaa kuin Suomessa keskimäärin. Väestöltään suurimmilla kaupunkiseuduilla – Helsingissä, Turussa ja Tampereella – asukkaita ja ostovoimaa on merkittävästi myös keskuskaupunkia ympäröivissä kunnissa, samoin kauppa on näillä tasaisemmin jakautunut kuin muilla kaupunkiseuduilla. Euromääräisesti ja asukasta kohden tarkasteltuna kaupan kasvu on ollut suurinta Helsingin ja Tampereen seuduilla.

Kaupan kehitys indikoi alueen elinvoimaa ja yritysten investointihalukkuutta. Katse pitäisi kestävän kehityksen näkökulmasta kääntää tulevaisuudessa entistä vahvemmin keskustojen elävyyteen sekä arjen palveluiden tasapainoiseen saavutettavuuteen seuduilla.

Katja Koskela

Johtava asiantuntija, Kaupunkitutkimus ja vuorovaikutus

Suomi

Ota yhteyttä

Jouni Ikäheimo

Projektipäällikkö, Liikennesuunnittelu

Suomi

Ota yhteyttä

Jouni Ikäheimo, kaupunkiseutujen ja liikennejärjestelmien asiantuntija

Liikennejärjestelmissä on useita tasoja, joista kaikki ovat oleellisia kaupunkiseutujen menestykselle. Valtakunnallisella tasolla meillä on hyvä rata- ja tieverkko. Suurempi kysymys on tiestön kunto ja kyky hyödyntää rataverkoston kapasiteettia täysimääräisenä. Toimivat yhteydet sekä valtakunnallisella tasolla että kaupunkiseutujen sisällä ovat kriittisiä alueiden elinkeinoelämälle. Logistiikkaan tulisi kiinnittää huomiota nykyistä enemmän.

Kaupunkiseutujen sisällä kehitystä edistää eniten alueellisen joukkoliikennejärjestelmän kehitys sekä ydinalueilla pysäköinnin kehittäminen ja keskittäminen. Kaikki kaupungit eivät tarvitse raitiotietä parantaakseen kulkuyhteyksiä. Erityisesti runkolinjastotyyppiset ratkaisut ovat osoittautuneet toimivaksi vaihtoehdoksi. Hyvä runkolinjasto ja toimivat pysäköintiratkaisut edistävät myös kävelyn ja pyöräliikenteen kehittymistä.

Simo Airaksinen, joukkoliikenneasiantuntija

Joukkoliikenne on merkittävässä roolissa kaupunkien ympäristötavoitteiden saavuttamisessa. Kaupunkiseutujen joukkoliikenne on sähköistymässä merkittävästi muuta liikennettä nopeammin. Koronapandemia on kuitenkin jarruttanut kehitystä ja tiputtanut osassa kaupunkiseutuja matkustajamääriä merkittävästi. Kasvu-uralle päästään, kun arvioidaan, miten liikkuminen on viime vuosien aikana muuttunut ja liikennejärjestelmää kehitetään kokonaisuutena.

Perinteisesti joukkoliikenteen vahvuus on ollut keskustan suuntautuvassa säännöllisessä liikenteessä. Etätöiden ja etäopiskelujen myötä liikkumistarpeet ovat muuttuneet ja vapaa-ajan matkustamisen suhteellinen määrä on kasvanut. Joukkoliikenteen lippujen hinnoittelu on avainroolissa kulkumuodon lisäämisessä.

Simo Airaksinen

Projektipäällikkö, Joukkoliikenne

Suomi

Ota yhteyttä

Alueiden tutkimus 2022

Kuinka Suomi pärjää muuttuvan ilmaston, väestökehityksen ja epävarman maailmantilanteen kanssa? Millaiset ovat eri alueiden valmiudet kohdata tulevaisuuden haasteita? WSP teki Alueiden tutkimuksen Suomessa tänä vuonna toista kertaa.

Tutustu tuloksiin