Suomen tavoite on puolittaa liikenteen kasvihuonepäästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Tämä tarkoittaa, että päästöjä pitäisi vähentää seuraavan seitsemän vuoden aikana enemmän kuin viimeisten 17 vuoden aikana. Onko tavoite mahdollista saavuttaa ja mitä se edellyttää?
map marker
Suomi
|
torstai 25. tammikuuta 2024
Lukuaika :
3 min
Suomen kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2005 olivat 12,7 miljoonaa tonnia CO2-ekv. Vuodesta 2005 vuoteen 2022 mennessä päästöjä on saatu vähennettyä runsaat 2,9 miljoonaa tonnia, mutta työ on pahasti kesken. Jotta kansalliset sitoumukset saavutetaan, tulee päästöjä vähentää seuraavan seitsemän vuoden aikana noin 3,5 miljoonaa tonnia. Tämä edellyttää runsaan 0,5 miljoonan CO2-ekv. tonnin vähentymää vuosittain.
Päästökehitys junnaa - tavoitteet karkaavat yhä kauemmaksi
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat vuoteen 2007 asti pääosin autoilla ajettujen kilometrien määrän kasvun myötä. Tämän jälkeen päästöt kääntyivät laskuun muun muassa taantuman, autojen energiatehokkuuden paranemisen ja biopolttoaineiden käytön lisääntymisen vaikutuksesta.
Viime vuosina biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineissa on vaihdellut, ja tämän vuoksi myös tieliikenteen päästöjen määrät ovat vaihdelleet. Biopolttoaineiden osuuteen ovat vaikuttaneet hallitusten vaihtumisten myötä muuttuneet vaatimukset jakeluvelvoitteen määrälle sekä Suomen jakeluvelvoitelainsäädäntö, joka mahdollistaa polttoaineiden jakelijoiden täyttää jakeluvelvoitetta tilanteen mukaan jo etukäteen.
Viime vuosina liikenteen päästöt eivät ole vähentyneet. Vuonna 2022 tieliikenteen päästöt laskivat edellisvuodesta ainoastaan 0,3 %. Tähän vaikutti muun muassa koronavuosien patoutuneen matkustustarpeen purkautuminen. Kun kotimaan lentoliikenteen päästöt nousivat lähes 48 %, niin liikenteen kokonaispäästöjen vähenemä oli vain 0,2 %.
Tieliikenteen osuus kaikista liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä on noin 94 %. Koska valtaosa liikenteen synnyttämistä päästöistä tulee tieliikenteestä, on siellä suurin vähennystarve ja samalla myös suurin vähennyspotentiaali.
Liikenteen sähköistyminen vähentää päästöjä, mutta se ei yksin ratkaise ongelmaa. Vuoden 2022 lopussa kokosähköautoja tai ladattavia bensiinihybridejä oli Suomen henkilöautokannasta vasta 5,2 %.
Keinot ovat tiedossa, mutta poliittinen tahto puuttuu
Miksi liikenteen päästöt vähenevät niin hitaasti? Yhden vastauksen saa Helsingin seudun työn alla olevasta MAL-suunnitelmasta. HSL:n hallitus hyväksyi MAL 2023 -suunnitelman liikennejärjestelmäosion ja sen vaikutustenarvioinnin kokouksessaan 12.9.2023. Tiedotteessa todetaan:
”Seudun ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa, ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan monipuolisia toimenpiteitä. Suunnitelmassa esitetyt keinot eivät ole läheskään riittäviä, jotta liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteet saavutettaisiin. Jotta päästöt pienenisivät, liikenteen määriä pitää vähentää ja käyttövoimia uudistaa. MAL 2023 -suunnitelmassa ei ole autoliikennettä rajoittavia toimenpiteitä, joten seudun kasvun myötä myös liikennemäärät kasvavat.”
Toinen samaan suuntaan vaikuttava kirjaus löytyy pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmasta, jossa polttoaineiden jakeluvelvoitteen nostoa pienennetään huomattavasti aikaisempiin päätöksiin nähden. Lisäksi ohjelmassa määritellään, että liikennepolttoaineiden hinta ei nouse hallituksen toimenpiteiden takia.
Jakeluvelvoitteen ja polttoaineiden hinnan nostaminen olisivat molemmat olleet tehokkaita keinoja liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Samoin on autokannan sähköistäminen, henkilöautoliikenteen rajoittaminen sekä liikennejärjestelmän ja maankäytön kehittäminen edistämään kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä, mistä seuraa vähentynyt tarve käyttää yksityisautoa.
Päästöjen vähentämiseksi tarvittavat keinot ovat tiedossa. Vastaus kysymykseen ”miksi liikenteen päästöt eivät vähene” on, että koska niitä ei yritetäkään vähentää.
Kasvihuonekaasupäästöt eivät ole ainoa autoliikenteen haitallinen päästö
Fossiilisilla polttoaineilla toimivan autoliikenteen kasvihuonekaasupäästöt ilmastonmuutoksen näkökulmasta merkittävä ongelma. Sähkökäyttöiset autot ratkaisevat tämän ongelman suurelta osin. Äskettäin on kuitenkin herätty siihen, että autojen renkaista irtoavat hiukkaspäästöt ja mikromuovit ovat huomattavasti pakokaasuja suurempi hiukkaslähde. Sähköautot ovat polttomoottoriautoja painavampia ja tämä lisää renkaiden hiukkaspäästöjä entisestään. Kun sähköautokannan kasvu vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä, lisääntyvät samalla vaaralliset ja myrkylliset hiukkaspäästöt autojen renkaista. Tätä haastetta pitää ratkoa samalla, kun liikenteen kasvihuonepäästöjä pienennetään.
