Valtion ja seitsemän suurimman kaupunkiseudun välisten MAL-sopimusten tavoitteena on edistää kestävää yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää. MAL-sopimuksilla pyritään myös varmistamaan kaupunkiseutujen kasvun ja saavutettavuuden edellytykset. Nyt julkaistujen MAL-sopimuksien toimenpiteet sijoittuvat vuosille 2024–2027.
MAL-sopimukset ovat olleet elintärkeitä kaupunkiseutujen kestävää yhdyskuntarakennetta tukeville raideliikenteen hankkeille. Etenkin raitioteiden ja lähijunaliikenteen suunnittelua sekä toteuttamista on rahoitettu MAL-sopimuksilla sadoilla miljoonilla euroilla valtion toimesta. Esimerkkihankkeita ovat jo valmistunut Tampereen raitiotie ja viime MAL-sopimuskaudella toteutusrahoituksen saanut Espoon kaupunkirata, jota parhaillaan rakennetaan. Perinteisesti valtio on rahoittanut raitiotiehankkeiden suunnittelua ja rakentamista 30 % kustannuksista ja taas lähijunaliikenteen kehittämishankkeita 50 % kustannuksista.
Vaimeassa taloustilanteessa MAL-sopimuksissa tarjolla oli niukkuutta, ja MAL-sopimusneuvottelut pysähtyivätkin useaan otteeseen vaikeiden neuvotteluiden seurauksena. Lopputuloksena saatiin kuitenkin useita kaupunkiseutujen saavutettavuutta ja elinvoimaa edistäviä hankkeita eteenpäin. Suurimmat valtion rahoituksen osuudet tulivat Vantaan raitiotien toteuttamiseen (144 M €) Tampereen raitiotien jatkototeutukseen (55 M €), E18 Turun kehätien kehittäminen Raision keskustassa (45 M€) ja Oulun henkilöratapihan toteuttamiseen (24,5 M €). Yllättäen hallituksen pääministerin kotikaupungissa Turun pikaraitiotie sai osakseen rahoituksen niukkuutta ja vain 10 miljoonaa euroa suunnitteluun sekä joukkoliikennekäytävän toteuttamista edistäviin rakennuskustannuksiin. Toisaalta uusi MAL-sopimuskausi alkaa vuonna 2028.
Raideliikenteen rooli kaupunkiseutujen kehittämisessä näkyy niukkuudesta huolimatta
Aikaisempina kertoina MAL-sopimuksissa on rahoitettu merkittävästi nimenomaan kasvavien kaupunkiseutujen raideliikenteen hankkeita, jotka mahdollistavat kestävän kasvun ja sujuvan arjen kaupunkiseuduille. Moderni pikaraitiotie ja lähijunat ovat tehokkaita joukkoliikennemuotoja, jotka lukitsevat raiteillaan vuosikymmeniksi maankäytön kehityksen. Raitiotie ja lähijuna sekä metro luovat tutkitusti vetovoimaisuutta niin elinkeinoelämässä kuin asukkaiden piirissä, kun matka-aika useimmiten nopeutuu ja tasainen luotettava vuoroväli lukkiutuu vuosikymmeniksi eteenpäin.
Suuren kapasiteetin joukkoliikennemuodot myös tehostavat merkittävästi tiiviiden kaupunkien katutilan käyttöä ja joukkoliikenteen liikennöintikustannuksia. Raideliikenne on myös lähipäästötön ja vähäpäästöisin tapa liikkua pidempiä matkoja kaupunkiseuduilla. Täten modernit pikaraitiotiet ja lähijunat ovatkin mitä erinomaisempia rahoituskohteita valtiolle kaupunkiseutujen kehittämiseen ja liikenteen päästöjen vähentämiseen.
Loistava esimerkki MAL-sopimuksen vaikuttavuudesta raideliikennehankkeeseen löytyy kotikaupungistani Tampereelta, jossa raitiotiestä tuli niin suosittu, että vaunuja pidennetään kymmenellä metrillä. Saimme olla myös WSP:n asiantuntijoiden voimin konsultoimassa kyseisessä hankkeessa Tampereen raitiotie Oy:tä pidempien vaunujen tarpeesta ja tulevaisuuden liikennöintimalleista. Positiivisten liikennevaikutusten lisäksi Tampereella raitiotien 1-vaihe on jopa ylittänyt odotukset maankäytön kehittymisestä raitiotien varrella, esimerkiksi uuden toimitilan tai rakentamisen tahdin suhteen.
Lähijunaliikenne on kaupunkiseudullinen vetovoimatekijä
Raitiotiehankkeet alkavat useimmiten kaupunkiseudun keskuskaupungista, jolloin hankkeiden ensimmäiset vaiheet koskevat aluksi enemmän yksittäistä kaupunkia kuin koko laajaa kaupunkiseutua. Verkostomaisen ja laaja-alaisen lähijunaliikenteen kehittäminen mahdollistaa taas kohtuullisin panostuksin useamman kunnan vetovoiman ja saavutettavuuden parantamisen.
Vaikka viime vuosina pääkaupunkiseutujen lähijunaliikenteen matkustajamäärät eivät ole täysin palautuneet koronakuopasta, niin kaukojunaliikenteessä kuin HSL-alueen ulkopuolisessa junaliikenteessä on rikottu jo matkustajamääräennätyksiä vuoden 2024 aikana. HSL-alueella asiantuntijoiden etätyön suosio on vähentänyt merkittävästi matkustajamääriä joukkoliikenteessä. Samaan aikaan etätyön suosio ja monipaikkaisuus kiihdyttävät kaupunkiseutuistumista Kehä III ulkopuolella. Kun kaupunkiseudun asukkailla yksiöt vaihtuvat kaksioihin ja kaksiot kolmioihin, niin asutus siirtyy pienessä mittakaavassa hieman väljemmille alueille kehyskuntiin, jotka ovatkin kasvattaneet vetovoimaisuuttaan joukkoliikenneyhteyksiä parantamalla. Kehyskunnista nopein kulkuväline keskustan työpaikkoihin on kuitenkin lähijuna, jonka suosio onkin kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana alun odotuksia paljon paremmin Tampereella.
Nyt esitetyissä MAL-sopimusluonnoksissa tulee merkittäviä panostuksia lähijunaliikenteen kehittämiseen niukkuudesta huolimatta. Valtio tulee panostamaan etenkin Helsingin kaupungin alueella oleviin juna- ja metroasemiin, jotka saavat yhteensä 30 miljoonaa euroa. Tampereen kaupunkiseudulla saatiin 4 miljoonaa euroa lähijuna-asemien jatkosuunnitteluun ja toteuttamiseen. Oulun seudulla junaliikenteen kehittäminen jatkuu kaukojunien pysähtymismahdollisuuksien selvittämisellä Iissä ja Limingassa, joihin valtio on sitoutunut yhteensä 3,7 miljoonalla eurolla. Oulun kehityssuunta lähijunaliikenteeseen on hyvin samankaltainen kuin Tampereen. Ensiksi aloitetaan kaukojunien uusista pysähdyspaikoista, jotka luovat pohjan tulevaisuuden lähijunaliikenteelle.
Raideliikennehankkeet korostuvatkin neljän suurimman kaupunkiseudun hankkeissa, joissa on konkreettisia hankkeita MAL-sopimusten rahoituskohdiksi. Lahden, Kuopion ja Jyväskylän kaupunkiseuduilla taas raideliikenteen kehittämistoimenpiteet jäävät vielä selvitystasolle.
Vaikka tämän kierroksen MAL-rahoituksella tullaan saamaan useita tärkeitä kaupunkiseutujen hankkeita, niin yleisesti rahoitustaso jäi paljon odotuksista. Esimerkiksi Tampereella ja Pirkkalassa toivottiin valtion panostavan seuraavien vuosien aikana noin 100 miljoonan euroa Tampereen raitiotien kehittämiseen, kun tällä kertaa jouduttiin tyytymään 55 M€, jolloin uuden raitiolinjan rakentamista joudutaan lyhentämään merkittävästi. Toisaalta MAL-sopimuksessa suunnitteluun osoitetuilla varoilla pohjustetaan seuraavat raideliikenteen hankkeet MAL-sopimuskaudelle. Kaupunkiseutuistuminen jatkuu varmasti, mutta ehkä hieman hitaammin seuraavat neljä vuotta kuin edelliset neljä vuotta.
[1] https://yle.fi/a/74-20114082
