Uudet käyttövoimat ovat tulossa joukkoliikenteeseen

Suomen tavoitteena on puolittaa kasvihuonepäästöjen määrä vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Lisäksi kaupungeilla ja kunnilla on omia päästövähennystavoitteita.
 
Joukkoliikenteen lisääminen on tehokas keino päästöjen vähentämiseksi. Se edellyttää maankäytön ja liikennejärjestelmän tehostamista joukkoliikenteen kannalta myönteiseksi, mutta myös joukkoliikenteen tarjonnan lisäämistä. Merkittävä osa kokonaisuutta on uusien käyttövoimien hyödyntäminen kalustossa - matka kohti fossiilivapaata liikennöintiä edellyttää panostusta puhtaisiin ajoneuvoihin. 

Uusiin käyttövoimiin ohjaa EU:n puhtaiden ajoneuvojen direktiivi

Puhtaiden ja energiatehokkaiden ajoneuvojen direktiivin (CVD) keskeisiä tavoitteita ovat hiilidioksidin, typen oksidien, pienhiukkaspäästöjen ja melusaasteen alentaminen. Direktiiviä sovelletaan julkisiin kaupunkiliikenteen ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintoihin ja se määrittää muun muassa minimitason puhtaiden ajoneuvojen osuudelle hankinnoissa. 

Suomelle on asetettu määrällinen velvoite, että uusista kaupunkiliikenteen bussihankinnoista tulee olla puhtaita 41 % ajanjaksolla 8/2021-2025 ja 59 % vuodesta 2026 alkaen. Lisäksi direktiivissä on määritetty, että 8/2021-2025 busseista 20,5 % ja vuodesta 2026 alkaen 29,5 % tulee olla päästöttömiä.

Direktiivin mukaisesti puhtaiksi hankinnoiksi lasketaan bussit, jotka kulkevat biopolttoaineella, sähköllä, kaasulla tai vedyllä. Direktiivissä on lisäksi korostettu ajoneuvojen elinkaaren pitkäikäisyyttä, joka mahdollistaa uusiutuvien biopolttoaineiden käyttämisen nykyisessä kalustossa.

Kansallisen lain luonnos on ollut alkuvuodesta 2021 lausunnoilla. Lakiehdotuksessa on esitetty, että kaikki toimivaltaiset viranomaiset täyttävät määrälliset vaatimukset puhtaista ajoneuvoista. Kaikkien kaupunkien ei ehdotuksen mukaan tule täyttää vaatimusta päästöttömien ajoneuvojen hankinnasta. Vaatimus näiden osalta kohdentuu tiheiten asutuille alueille, pääkaupunkiseudulle, Tampereelle, Turkuun, Lahteen, Ouluun sekä Jyväskylään.

Biodiesel - osaratkaisu ilman suuria investointeja

Merkittävä osa pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä ajetaan biodieselillä ja osassa Suomen kaupungeista on fossiilinen diesel korvattu kokonaan ympäristöystävällisemmällä vaihtoehdolla. Nopea ympäristöteko on ollut vaivatonta tehdä, sillä biodieseliin siirtyminen ei vaadi investointeja infraan tai uuteen kalustoon. 

Uusiutuvan biodieselin etuna on, että sitä voidaan käyttää sellaisenaan myös nykyisessä kalustossa ja hiilidioksidipäästöt vähenevät jopa 90 % verrattuna fossiiliseen dieseliin. Tarpeellinen osaratkaisu päästöongelmaan ei kuitenkaan ole riittävä pitkällä tähtäimellä. Haasteet biopolttoaineiden tuotannon rajallisuudessa sekä energiamuodon aiheuttamissa lähipäästöissä vaativat tueksi uutta teknologiaa sekä investointeja kaupunki-infran kehittämiseen.

 

Biokaasu vaatii panosta kalustoon ja infrastruktuuriin 

Polttoainekäyttöön tarkoitettu biokaasu on noin 96 prosenttisesti metaania ja sen käytöllä saadaan päästöjä vähennettyä noin 85% verrattuna fossiiliseen dieseliin. Biokaasun käyttäminen kuitenkin edellyttää kaasubussien hankintaa. Lisäksi kaasun tankkausinfran hankinnasta aiheutuu kustannuksia, ellei tankkausasema sijaitse sopivasti linjan varrella tai varikon vieressä. 

Tankkaukseen liittyvän infrastruktuurin vuoksi kaasun käyttö on kustannustehokkaampaa vasta isommalla bussien määrällä ja kaasuputkiverkostoa on lähinnä Etelä-Suomessa. Mikäli liikennöitsijä toteuttaisi varikolleen kaasun tankkausaseman ja voisi liittyä kaasuverkkoon, saattaisi kaasun käyttö olla todella isoilla kalustomäärillä kustannustehokasta. Kaasun heikkoutena on, että dieselbussien tavoin kaasubusseista syntyy lähipäästöjä.

 

Sähkö – kiistatta ympäristöystävällisin käyttövoima 

Sähköbussien tekniikka on viime vuosina kehittynyt voimakkaasti. Merkittävin kustannuserä on akut, joiden hintataso on alentunut ja energiatiheys on parantanut. Tämä on mahdollistanut merkittävästi suuremman akkukapasiteetin ja pidemmät toimintamatkat. Sähköbusseilla voidaan liikennöidä pitkiäkin (>300 km) päiväsuoritteita ja sähköbusseja on tarve ladata vain 1–2 krt/pv ajosuoritteesta riippuen.
Sähköbussien merkittävimpiä hyötyjä on pienet käyttökustannukset, erityisesti halpa energia. Sähköbussit ovat sitä kustannustehokkaampia, mitä enemmän niillä voidaan ajaa. Pienille liikennöitsijöille sähköbussikaluston hankinta ja latausinfran rakentaminen saattaa olla liian suuri investointi. Sähköbussit ovat kuitenkin kiistatta ympäristöystävällisin bussiliikenteen muoto ja pitkäaikaisessa käytössä kokonaiskustannuksiltaan perinteistä dieselbussia edullisempi vaihtoehto. 

Sähköbussikalustoa ja latausinfraa on hyvin saatavissa useilta eri valmistajilta ja sähköbussiliikenteestä on kokemusta Suomessakin jo lähes 10 vuoden ajalta. Käyttövoiman ympäristöystävällisyydessä ainoastaan vety yltää samalla tasolle, mutta teknologia on vielä kehitysasteella.

Uusien käyttövoimien eri vaihtoehtoja tarkasteltaessa tulee huomiota kiinnittää niiden tuottamisesta aiheutuviin päästöihin, energiakustannuksiin ja hankintojen edellyttämiin investointeihin. Tarkasteluun tulee sisällyttää myös vaikutukset kaupunkiympäristön ja matkustamisen viihtyisyyteen.

Kaupungit ovat siirtymässä nopeasti kohti puhtaita ajoneuvoja ja olemme toimineet päätöksenteon tukena useissa hankkeissa. Vuosien 2018–2021 aikana toteuttamiamme hankkeita ovat muun muassa laajat käyttövoimaselvitykset joukkoliikenteen kehittämiseksi Hämeenlinnan, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Oulun kaupunkiseuduille sekä sähköbussien vaatiman latausinfran selvitys- ja suunnittelutyöt Kampin ja Leppävaaran bussiterminaaleihin ja laajemmin koko HSL:n sähköbussiliikenteen tarpeisiin.

Ota yhteyttä niin kerromme mielellämme lisää. 

Simo Airaksinen 
[email protected]

Annakaisa Lehtinen
[email protected]