Toiminnallinen maantiede muuttuu Suomessa, lähialueella ja maailmassa. Vallitseva geopoliittinen muutos, ilmastonmuutos, etäyhteydet ja kaavaillut vihreän siirtymän investoinnit vaikuttavat Suomen alueisiin monin eri tavoin. Geopoliittinen muutos vaikuttaa Suomen alueisiin talouden rakenteiden ja yhteystarpeiden, ulkosuhteiden uudistamisen tarpeen ja turvallisuuteen liittyvän toiminnan näkökulmista. Ilmaston muutos vaikuttaa alueisiin olosuhteita muuttaen ja tavoilla, joita emme täysin tunne. Esimerkiksi vieraslajit ja uudet tuholaiset ovat vakava uhka metsä- ja biotalouteen vahvasti luottavan maan riskikartalla. Etäyhteydet vaikuttavat ihmisten paikoilleen jäämiseen ja monipaikkaisuuteen.
Ilmastonmuutos voi vaikuttaa joihinkin toimialoihin kasvattavasti esimerkkinä matkailu. Euroopan Unionin tuore matkailun kehitysennuste eri lämpenemisskenaarioissa kertoo kasvavasta kysynnästä Keski- ja Pohjois-Eurooppaan Suomi mukaan lukien. Suomen alueilla vaikutus Euroopan tason sisäisenä siirtymänä voisi olla noin +2 % – +10 % lämpenemisen edetessä 2100 mennessä. Edelleen ilmastonmuutos voi myös vaikuttaa muuttohalukkuuden kasvuun muualta Suomeen. Maahanmuutto hallittuna lieventäisi osaltaan työikäisen väestön ja lasten vähenemisen aiheuttamaa huoltosuhteen negatiivista kehitystä ja työvoimapulaa.
Vihreä siirtymä vaikuttaa investointeihin
Vihreän siirtymän investoinnit edistävät puhtaan teollisuuden kehittämistä eri puolilla Suomea ja aiheuttavat kuljetusliikenteen tarpeita tieverkolle. Kiertotalous puolestaan on tyypilliseltä luonteeltaan seudullista. Nämä trendit voivat johtaa uusien työpaikkojen syntymiseen alueilla ja taloudellisen kehityksen kasvuun. Jos investoinnit toisaalta kohdistuvat vain tietyille alueille, se voi johtaa alueelliseen eriarvoistumiseen.
Puhtaan teollisuuden investoinnit voivat myös vaikuttaa perinteisten teollisuudenalojen vähenemiseen. Tällainen muutos vaikuttaa erityisesti niiden alueiden talouteen, joilla nämä ovat olleet merkittävässä roolissa. On tärkeää, että silloin tehdään tarvittavia toimenpiteitä, kuten uudelleenkoulutusta ja investointeja uusiin teollisuudenaloihin palvelut mukaan lukien, jotta työpaikkojen menetys voidaan kompensoida.
Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen on mahdollisuus
Suomella on runsaasti luonnonvaroja, kuten metsiä, vesivoimaa ja mineraaleja. Vihreän siirtymän investoinnit voivat edistää näiden luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä lisäämällä jalostusarvoa ja kasvattamalla materiaalien kiertoa. Metsä- ja kaivosteollisuuden uudet innovaatiot voivat luoda uusia mahdollisuuksia näiden teollisuuden aloilla. Samalla on huolehdittava luonnonresurssien kestävästä käytöstä ja elollisen luonnon elinvoiman säilymisestä ja ennalleen palaututumisesta. Luonnon kokonaisheikentymättömyyden vaatimus edellyttää luotettavaa, ajantasaista seudullista paikkatietopohjaa sekä luonnosta että luonnonvaroista.
NATO-jäsenyys tarjoaa teollisuudelle ja tutkimukselle kaupallisia ja tieteellisiä yhteistyömahdollisuuksia. Vihreän siirtymän investoinnit ja turvallisuuteen liittyvän toiminnan muutokset edellyttävät monin kohdin infrastruktuurin kehittämistä ja muutoksia väylänpidossa; esimerkkeinä pohjoisen alueen merkityksen kasvu turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta ja energian siirtoverkon ja polttoaineen vaihtoehtoisen jakeluverkon laajentaminen. Investoinnit liikennejärjestelmään, kuten raideliikenteeseen, parantavat alueiden kestävää saavutettavuutta ja taloudellista kasvua. Lentoliikenteen sähköistyminen ja uudet liiketoimintamallit voi aktivoida lähialueen lentoliikennettä kaupunkiseuduilta käsin.
Kuinka alueet asemoituvat uudessa maantieteessä? Vanhat toimintamallit eivät toimi muuttuneessa tilanteessa. Uutta voimaa on haettava tutkitusta tiedosta ja sen analyysistä, yhteistyöstä, verkostoista sekä kulttuurisen yhteenkuuluvuuden ja yhteisen teknologian tekijöistä. On löydettävä ratkaistaville asioille sopivan kokoiset mittakaavat ja ne toimijat, joiden intressi asioiden edistämiseksi on yhteinen. Ennakoivan hallinnon tuki alueiden asemoitumisessa on kriittisen tärkeä.
Terhi Tikkanen-Lindström
Tämä artikkeli on osa WSP Finlandin Alueiden tutkimus 2023 -raporttia.
Kuva: Midjourney